› Keskustelut › Puukauppa › Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 92 total)
1 2 3 4 … 8 9 10

  • Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .

    Sent on: 22.8.2014 at 20:23

    Simo Jaakkolan Koneyrittäjä-lehteen kirjoittamassa artikkelissa suhtaudutaan varsin viileästi konekannan kasvattamiseen ja lisävoimien värväämiseen ja kouluttamiseen kasvavia hakkuumääriä ajatellen .

    Nykyisillä resursseilla tullaan toimeen , kun tasoitetaan kausivaihteluita ja parannetaan työolosuhteita. Esimerkkinä mainitaan , että pimeimpään aikaan vuodesta korjataan 60 % puutavarasta ja valoisimpaan aikaan sama luku on vain 25%. Kiireisimmän kuukauden hakkuut ovat kolminkertaiset hiljaisimman kuukauden hakkuisiin verrattuna . Tässä asiassa riittää kehiteltävää.

    Hakkuutoiminnan tehokkuutta voidaan myös kasvattaa. Nopeimpina keinoina mainitaan puunkorjuuolosuhteiden parantaminen erityisesti runsaasti työllistävissä harvennushakkuissa.

    Hakkuualueiden raivauksiin ja hakkuiden oikeaan ajoitukseen vaaditaan kiinnittämään erityistä huomiota . Koko homma lähtee etenemään oikea-aikaisesta taimikonhoidosta . Mahdollisen ennekkoraivauksen jälkeen todetaan , onko puusto riittävän kookasta ja hakkuukertymä tarpeeksi iso. Nämä kaksi viimeksi mainittua asiaa ovat erityisen tärkeitä työtehon ja toiminnan kannattavuuden kannalta.

    Metsään on siis tarjolla riittävästi rautaa jo nytkin . Tarvitaan vain himpun verran enemmän järkeä niiden käytön ohjailuun ja kohteiden kunnostamiseen.

    Creator
    suorittava porras
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Metsuri motokuski 24.8.2014 at 11:01

    Nyt on syytä hieman oikaista Ranen päätelmiä. Jos kuskien työolot ja niistä saatu korvaus ei mielytä työntekijää niin se ei missään tapauksessa tarkoita sitä että työn laatua huononnetaan.

    Olen aivan varma että jos kuski ei ole työoloihinsa tyytyväinen niin mestänomistaja siitä ei joudu kärsimään. Metsäkonealan työpaikat ovat niin pienen piirin tiedossa että huono työnlaatu tai huono työmotivaatio kantautuu muiden alan toimijoiden korviin. Koskaanhan lähtijä ei tiedä milloin joutuu palamaan vanhoihin työtehtäviin ja silloin kyllä muistetaan aika hyvin vanhat kuviot.

    Kyllä se harvennuksen jäljen huonos löytyy aivan muulta kuin konekuskin työmotivaatiosta.

    Caballista 24.8.2014 at 12:20

    PEFC sertifioinnin kriteeri 23 vaatii, että työnantajavelvoitteita noudatetaan. Kriteerin mukaan ”työn- ja urakanantajat noudattavat ja edellyttävät alihankkijoidensa ja heille työvoimaa vuokraavien yritysten noudattavan työ- ja sosiaalilainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa lainsäädäntöä”.

    Jos metsässä operoi yritys, joka ei noudata TESsiä ei puu voi myöskään olla sertifioitua. Toivottavasti työntekijät / liitot ilmoittavat epäkohdat myös PEFC:lle jolloin saamme markkinoilta myös kriteerien vastaisen sertifioituna myytävän puun.

    Esimerkiksi ”Metsuri motokuski” voi rauhallisesti jättää esimerkiksi uudistusaloilta jättöpuiden jättämisen pois, koska puu ei muutenkaan täytä sertifioinnin kriteerejä.

    P.S. Kirjoitin tekstin kieliposkessa (vaikka sisältö onkin paikkansa pitävää).

    suorittava porras 24.8.2014 at 12:28

    Rane kyseli työajan lyhenämisestä /korvauksesta. Tämä on yleinen työntekijöiden ja työnantajien välisessä ja sopimassa työehtosopimusessa oleva palkan osa , jolla työaikaa lyhennetän ja jolta ajalta maksetaan korvaus .(esim yleisesti 40 tunnin säännöllistä viikkotyöaikaa on pudotettu alasta riippuen 38-36 tuntiin) Tämä käytäntö on peräisin 1970 luvulta . Historia ja miksi tähän käytäntöön päädyttiin löytyy Googlesta.

    Kun tullaan historiassa 90-luvun alkuun , metsäkoneyrittäjien ja teollisuuden välinen yhteinen taksasopimusmenettely lopetettiin kilpailuläinsäädäntöön vedoten. Tämän jälkeen jokaisen yrittäjän oli neuvoteltava yksin sopimuksensa urakanantajan kanssa . Tämän seurauksen yleinen hintataso korjuussa romahti 30 % kertaheitolla ja kurjuus alkoi. Myös välittömästi menettelytavan mutoksen jälkeen alkanut lama pahensi tilannetta. Yksittäisen yrittäjän asema sopimusneuvotteluissa on osoittautunut kehnoksi.

    Tässä edellä on lueteltu koko joukko muita sytä , jotka nakertavat yritysten taloutta . Näihin ei yrittäjien ja kuljettajien välinen keskustelu auta pätkääkään . Voimakkaat kausivaihtelut korjuussa ,ja metsänhoidon tason laskusta johtuvat heikentyneet työollosuhteet ovat yrittäjien ja kuljettajien vaikutusvallan ulkopuolella. Näihin tekijöihin vaikuttamalla voidaan kuitenkin välttää satojen koneiden ja tuhannen henkilön lisärekrytoinnit . Jokainen voi tahollaan miettiä , mistä nämä resurssien lisäykset lopulta maksetaan. Ennestään kannattamattoman toiminnan tilanne ei parane resursseja lisäämällä , vaan toimintaympäristöä ja olosuhteita parantamalla.

    suorittava porras 24.8.2014 at 12:56

    Caballista otti varsin huomionarvoisen asian esille. Uusiin metsäsertifioinnin kriteereihin on kirjattu entistä laajemmin työn- ja urakan-antajien velvollisuuksia . Tarjouskilpailuun osallistuvan yrittäjän on pystyttävä vakuuttamaan täyttävänsä tilaajavastuulain edellyttämät vaatimukset . Ellei näin tapahdu , on auttamatta ulkona
    tarjouskilpailusta . Metsäyhtiöt ovat myös tarkkoja imagostaan . Esimerkiksi , jos käy ilmi , että palvelua tarjoava yritys ei noudata työehtosopimusta , purkautuu urakointisopimus välittömästi . Maksamattomille ylitöille ja ”pekkasille” saataakin tulla kova hinta .

    Nimimerkki Metsuri motokuski valitteli jossakin vaiheessa , että yritykselle , jossa hän on töissä on tarjolla vain pääasiassa energiapuun korjuuta . Syy löytyy siitä , että sertifioituun toimintaketjuun kyseisellä yrityksellä ei ole asiaa . Uusissa sertifiointiin liittyvissä kriteereissä on otettu esille energiapuolikin. Energiaa on tuotettava kestävästi. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä , että työehtosopimuksia on noudatettava silläkin puolella . Olisi toki pitänyt noudattaa jo aikaisemminkin.

    …että ihan hyviä uutisia kollegalle , palkat nousevat , jos toimintaa aiotaan jatkaa ja palkkarästitkin on mahdollista hakea 5 vuotta jälkikäteen , jos oma työaikakirjanpito kyseiseltä ajalta on kunnossa .
    Jos kirjanpitoa ei ole , on asia syytä koettaa unohtaa vain mahdollisimman nopeasti, kyseessähän on rahassa vain muutama tonni.. ..tai kymppitonni….

    Puun takaa 24.8.2014 at 14:33

    Nämä sertifikaattivaatimukset ovat tulleet eteen myös muilla aloilla.
    Työaika- ja työehtomääräyksiä kierretään sillä, että työntekijöistä tehdään yhä enemmän toiminimellä toimivia yksin yrittäjiä.
    Vastaan tulee yhä enemmän yrityksiä, joissa ei välttämättä ole kuin muutama palkattu henkilö.
    Useimmiten näissä toimitusjohtaja nauttii kaikkein eniten työsuhteen tarjoamista eduista!

    Rane 24.8.2014 at 14:35

    Niin ehkä vika on tutkijoissa.
    Suorittava on edelleen vailla tasaisuutta hakkuisiin.Mikä on ihan kannatettava asia sinänsä.Mietitään kuitenkin tarkemmin.
    Yhtiöiden ongelmahan on talvikorjuuleimikoiden suuri osuus.Kun näyttää että pakkaskaudet lyhenee olisi niiden aikana pystyttävä korjuuketjun venymään.Kun nyt sitten esim.Suorittavan ketju jossa yksi mies ajaa motoa sen 8 tuntia päivässä plus muutaman laillisen ylityötunnin viikossa niin koneet seisoo 16 tuntia vuorokaudessa ja viikonloput.Toista vuoroa ei voi palkata kun väliaikaista ammattimiestä ei saa ja se vakituinenkin voi suuttua ja lähteä.
    Yhtiöillä ei ole muuta keinoa työhuippujen korjaamiseen kuin yrittää pitää ylikapasiteettia remmissä.Ja tietysti jättää talvileimikoita seuraavalle vuodelle/kokonaan ostamatta.

    suorittava porras 24.8.2014 at 20:13

    Muitakin keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi lisähakkuiden osalta on esitetty . Lisätään kesähakkuiden osuutta 15 % ja parannetaan työn tuottavuutta 10 % . Näillä keinoin olisi korjattavissa nykyisillä resursseilla 8 milj kuutiota puuta tämän hetkistä tasoa enemmän.

    On esitetty , että esim kaikkia suokohteita ei harvennettaisi ollenkaan ja puut korjattaisi suoraan avohakkuina. Tämä olisi monessa tapauksessa mahdollista tehdä myös kesällä , toisin kun harvennus. Samaa kaavaa voisi noudattaa maastoltaan hankalien palstojen kohdalla .Näillä tuntituotokset ja saanto jäävät harvennettaessa kohtuuttoman alas ja lisäksi puusto ja maastovaurioita syntyy enemmän. Näille kohteille siis tavoitteeksi yksi korjuukerta. Ruotsissa oli saavutettu hyviä tuloksia kasvattamalla kuusikkoa ilman harvennusta. Puuston alkukasvatuksesta oli tässä tapauksessa huolehdittu korostetun hyvin.

    Työn tuottavuus paranee edellä mainitun lisäksi , kun huolehditaan siitä , että leimikon korjuuolosuhteet ovat kunnossa . Parhaaseen tulokseen päästään , kun tämä tehdään vähintään kolme vuotta ennen hakkuuta .
    Samalla tarkistetaan mittauksin , että puusto on riittävän järeää korjattavaksi . Jos ei ole , siirretään hakkuita tuonnemmas .
    Artikkelissa , josta poimin joitakin asioita keskustelun pohjaksi . kehotettiin pitämään hyvää huolta taimikoista .Se on kaiken kannattavan toiminnan perusta niin metsänomistajalle , kun hänen metsissään myöhemmin työtään tekeville.

    Rane 24.8.2014 at 22:03

    No juu,periaatteessa ihan hyviä keinoja.Koneiden käyttöasteen alenemista joudutaan siis korvaamaan metsänhoitomenetelmiä muuttamalla.Kesähakkuiden lisäämisessä on se vaara että joudumme avaamaan uuden keskustelun jossa valitetaan kantokäsittelyn aiheuttaman vaivan ja kustannuksien korvauksista/kuka maksaa.Ei ole helppoa.

    jees h-valta 24.8.2014 at 22:16

    Nuo suorittavan ”jorinat” vain kulkevat omia latujaan. Todellisuus on nähty ja koettu ja mitään raivauksen ennakointia saati sen painotuksien lisääntymistä ei ole ollut todellisessa metsäelämässä havaittavissa. Eli ostajapuolen aktiviteetti EI ole lisääntynyt kyseisen suorittavan suuren ongelman suhteen. Mutta kuten jutut ovat jo aikaa osoittaneet on kyse vain yksittäisen konemiehen oman mukavuustason hausta. Joka tietysti ymmärrettävää kun pitkä pätkä työuraa jo takana ja vaikeita asioita ei haluta kun se palkka tulee tasan samana helpoiltakin kohteilta. Aivan tuttua omaltakin päivätyöalalta. Nuoret kyllä lähtee iltatyöstöön herkästi vielä muutamaksi tunniksi mutta ”jermut” ottaa jo mieluusti ennakkoa ettei vaan kauppareissu mamman kaas myöhästy. Kerkiää mukavammin parit ”bisset” vielä iltatuimiin nykäistä.

    Puun takaa 25.8.2014 at 06:41

    Jatkuvan jankkaamisen vähentämiseksi ehdottaisin, että Jesse voi aivan hyvin jatkaa valitsemallaan metsänhoitolinjalla, mutta hyväksyisi myös ne, jotka katsovat Suorittavan metsänhoito-ohjeiden antavan työlleen lisäarvoa.
    Markkinat ratkaiskoon aikanaan lopputuloksen.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 92 total)
1 2 3 4 … 8 9 10