Simo Jaakkolan Koneyrittäjä-lehteen kirjoittamassa artikkelissa suhtaudutaan varsin viileästi konekannan kasvattamiseen ja lisävoimien värväämiseen ja kouluttamiseen kasvavia hakkuumääriä ajatellen .

Nykyisillä resursseilla tullaan toimeen , kun tasoitetaan kausivaihteluita ja parannetaan työolosuhteita. Esimerkkinä mainitaan , että pimeimpään aikaan vuodesta korjataan 60 % puutavarasta ja valoisimpaan aikaan sama luku on vain 25%. Kiireisimmän kuukauden hakkuut ovat kolminkertaiset hiljaisimman kuukauden hakkuisiin verrattuna . Tässä asiassa riittää kehiteltävää.

Hakkuutoiminnan tehokkuutta voidaan myös kasvattaa. Nopeimpina keinoina mainitaan puunkorjuuolosuhteiden parantaminen erityisesti runsaasti työllistävissä harvennushakkuissa.

Hakkuualueiden raivauksiin ja hakkuiden oikeaan ajoitukseen vaaditaan kiinnittämään erityistä huomiota . Koko homma lähtee etenemään oikea-aikaisesta taimikonhoidosta . Mahdollisen ennekkoraivauksen jälkeen todetaan , onko puusto riittävän kookasta ja hakkuukertymä tarpeeksi iso. Nämä kaksi viimeksi mainittua asiaa ovat erityisen tärkeitä työtehon ja toiminnan kannattavuuden kannalta.

Metsään on siis tarjolla riittävästi rautaa jo nytkin . Tarvitaan vain himpun verran enemmän järkeä niiden käytön ohjailuun ja kohteiden kunnostamiseen.