› Keskustelut › Metsänhoito › Metsien uudistamishalukkuudessa pahoja puutteita.

Viewing 10 replies - 91 through 100 (of 106 total)
1 2 3 … 9 10 11

  • Metsien uudistamishalukkuudessa pahoja puutteita.

    Sent on: 5.5.2014 at 18:50

    On kuulunut kannustavia viestejä siitä , että taimikoita hoidetaan innokkaammin , kuin ennen . Erityisesti Etelä-Suomessa aktiivisuus taimikoiden kunnostukseen on ilahduttavassa
    nousussa . Omiinkin silmiini on osunut erinomaisen elinvoimaisia ja onnistuneita uudistusaloja .

    Uutinen Maaseudun Tulevaisuudessa antoi kuitenkin jäitä tupaan ja lunta porstuvaan .

    lainaus :

    ”Metsänomistajien kiinnostus metsän uudistamiseen on vähentynyt tasaisesti. Viime vuonna tilastoihin kirjattiin kaikkien aikojen pienin istutus- ja kylvöala.
    Viimevuotinen viljelyala kattoi vain 61 prosenttia kansallisen metsäohjelman tavoitteesta. Myös taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus jäivät kauaksi tavoitteista.
    Uudistusalojen heitteille jättäminen ja nuorten metsien pusikoituminen ei lupaa hyvää jatkolle.
    ”Pelkkä energiapuu ei metsänomistajaa lämmitä. Pääosa kantorahoista kertyy hoidettujen metsien järeästä tukista”, muistuttaa johtaja Esko Laitinen Etelä-Suomen metsänomistajien liitosta.
    JARMO PALOKALLIO

    Jos reilu kolmannes metsien uudistusaloista jää kokonaan kesannolle , pitäisi hälyytyskellojen alkaa soida jo kovalla äänellä .
    Teollisuuden uudet investointisuunnitelmat voivat jäädä suunnitteluasteelle , jos yllä mainittua kehityksen suuntaa ei saada pikaisesti korjattua .

    Creator
    suorittava porras
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 13.5.2014 at 15:08

    Metsiä pitää hoitaa niin, ettei alle kuitukokoista tarvitse polttaa kuin kotitalon hellassa. Ei puu lopu, vaikka energiakohteet olisikin kuitupuuta. Ne vain pitää hoitaa ajoissa, ettei pusikoita tarvitse motolla laittaa kuntoon.

    Minä en pakotteita kenellekään vaadi. Koitan vain sanoa, ettei yhteiskunnan kannalta ole samantekevää, miten metsiä hoidetaan. Tälläkin hetkellä tehottoman korjuun lisäksi rahaa haaskataan laiminlyöntien tuloksien paikkaamiseen tuen avulla. Eikö ole kohtalaisen älyvapaata puuhaa?

    MaalaisSeppo 13.5.2014 at 16:11

    Mitäs, jos pieniläpimittaiselle puulle on kysyntää. Kielletäänkö tuottamasta?

    Mielestäni pieniläpimittainen puu sopii hyvin energiapuuksi, koska se kuivuu paremmin, kuin suurempiläpimittainen.

    Pete 13.5.2014 at 16:25

    Minä en pakotteita kannata tässä asiassa ( Ukrainan tilanne on eri juttu). Tukijärjestelmän tulee kuitenkin olla sellainen, että se kannustaa konetyönä kohtuukustannuksin korjattavaan puustoon.

    Pieniläpimittainen puu ei muuten kuivu paremmin/nopeammin kuin järeä. Päinvastoin. Mitä ohuempaa puuta haketetaan, niin sitä huonompi on sen lämpöarvo laitoksen pihassa. Näin siis teollisesta mittakaavassa. MO:n omassa manuaalipuuhastelussa tilanne voi olla toinen. Itse en viitsi polttopuita pilkkoa alle kuitupuun vahvuisesta tavarasta, rukkasenjälkiä jää liikaa.

    suorittava porras 13.5.2014 at 18:52

    Lainaus :

    ”Toinen seikka metsänhoidon kiinnostuksen vähentymiseen on puuntuotannon kannattavuuden pienentyminen.”

    Kannattavuutta tuskin lisää se , että taimikot jäävät joko kokonaan hoitamatta tai työ tehdään 10-15 vuotta liian myöhään , jolloin työkustannus on 100- 150% korkeampi , kuin optimaalisella hetkellä toteutettuna. Tässä vaiheessa kasvatettavien puiden kasvu ja laatu ovat kärsineet jo merkittävästi .

    Tuo hirvien sotkeminen syyksi metsien hoidon laiminlyönteihin ei ole enää muutamaa pienialaista poikkeusta lukuun ottamatta perusteltua. Paremminkin hirvien esiintyminen taimikoissa on merkki tekemättömästä tai jo myöhässä olevasta perkausurakasta.
    Kirjanpainaja puolestaan pesiytyy yli-ikäiseen ja huonokuntoiseen puustoon . Molemmat ovat selvä singnaali siihen suuntaan , että metsä tarvitsee toimenpiteitä.

    Pähkäilijä 13.5.2014 at 19:09

    Kaadoin ja kasasin pieniläpimittaista puuta 10 tunnissa 9 hakekuutioa eli noin 3.6 m3 eli 0.36 m3/ tunti. Ei tässä palkoille pääsisi vaikka avohakkuuna hoidinkin pikkualtaan rantojen siistimisen.

    Jos kuivaa niin poltan, jos ei niin tuli sitten tehtyä reippaammin kateainetta pihapensaille, pääasia että ympäristö siistiytyi.

    Energiapuulla sais olla hintaa satanen kiinto että manuhakkuun kustannukset saisi katettua pieniläpimittaisessa metsässä.

    suorittava porras 13.5.2014 at 19:17

    Lainaus :

    ”Eikä ole tullut tajouksia että jos laitettaisiin joku palsta vaikka hakkuukuntoon jos se ei sitä ole. ”

    Jospa laittaisit ne palstat jo valmiiksi hakkuukuntoon ennen kauppoihin ryhtymistä . Pitäähän sen tuotteen olla kaupan hyllylläkin edustavasti esillä . Pelkkä nuhruinen myyntipakkaus harvoin herättää asiakkaan ostohimoja. Jos tuote vaatii viimeistelyä , on homma tehtävä kyselemättä . Muuten kauppoja ei synny.

    Jesselle on ”moniäänisesti” useiden vuosien ajan informoitu ongelmista energiapuun kohdalla ja nyt asia on vielä opeteltu kantapään kautta.
    Tuet loppuu , pieniläpimittaisen puun kauppa tyrehtyy ja epäkurantit kohteet/ kohteiden osat jäävät korjuutoiminnan ulkopuolelle . Lisäksi on kerrottu , että on viisainta hoitaa taimikot kuntoon edellä mainituista syistä . Toki voi jatkaa metsien kasvatusta HALUAMALLAAN tavalla , mutta markkinat sanelevat marssijärjestyksen , kun /jos vihdoin on puukaupan aika.

    jees h-valta 13.5.2014 at 21:23

    Tuo kuullostaa ja näyttää jopa hyvältä kun suorittavakin sentään mainitsee että markkinat määräävät. Ei nyt sentään oltu pakotteita ajamassa, ihme kyllä. Tämä ei ole mikään henk.koht.ongelma joten aivan sama mutta yleisluonteisesti olen kummissani miksi hyvä metsien kunnostusmuoto pitäisi ajaa alas. Tietää esim. L&T:n kaltaisille juuri kannattavaan toimintaan päässeelle yritykselle aika tylyä kyytiä. Valtiomahtimme kumartelu turhaan jollekkin eu-sanktiolle tietää käytännössä tämänkin yrityksen toiminnalle lähes tilttiä.
    Ja iso organisaatio saatu vihdoin juuri tuottamaan tulosta.

    Gla 14.5.2014 at 04:25

    Energiapuuta korjaavat yritykset tuskin ovat erityisesti pienikokoista puutavaraa sisältävien leimikoiden perään. Jos omistajat hoitaisivat leimikot moton sijaan raivaussahalla kuntoon, energiapuun korjuu painottuisi nykyistä enemmän järeämpää tavaraa sisältäviin kohteisiin ja energiapuun hinta korjuukulujen alentuessa seuraisi nykyistä paremmin kuitupuun hintaa.

    Leevi Sytky 14.5.2014 at 07:34

    Helppoa matematiikkaa: Kun moto pui kiintokuutioon 10 runkoa, kustannukset 10 x-yksikköä.
    Kun moto pui kiintokuutioon 30 runkoa, kustannukset 30 x-yksikköä.

    jees h-valta 14.5.2014 at 07:55

    Leevi ja leevin yksinkertaisuus sentään. Moto pui joukkokäsittelykouralla molempia lähes vastaavan ajan. Ei merkittävää aikaeroa.

Viewing 10 replies - 91 through 100 (of 106 total)
1 2 3 … 9 10 11