› Keskustelut › Metsänhoito › Metsien uudistamishalukkuudessa pahoja puutteita.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 106 total)
1 2 3 … 9 10 11

  • Metsien uudistamishalukkuudessa pahoja puutteita.

    Sent on: 5.5.2014 at 18:50

    On kuulunut kannustavia viestejä siitä , että taimikoita hoidetaan innokkaammin , kuin ennen . Erityisesti Etelä-Suomessa aktiivisuus taimikoiden kunnostukseen on ilahduttavassa
    nousussa . Omiinkin silmiini on osunut erinomaisen elinvoimaisia ja onnistuneita uudistusaloja .

    Uutinen Maaseudun Tulevaisuudessa antoi kuitenkin jäitä tupaan ja lunta porstuvaan .

    lainaus :

    ”Metsänomistajien kiinnostus metsän uudistamiseen on vähentynyt tasaisesti. Viime vuonna tilastoihin kirjattiin kaikkien aikojen pienin istutus- ja kylvöala.
    Viimevuotinen viljelyala kattoi vain 61 prosenttia kansallisen metsäohjelman tavoitteesta. Myös taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus jäivät kauaksi tavoitteista.
    Uudistusalojen heitteille jättäminen ja nuorten metsien pusikoituminen ei lupaa hyvää jatkolle.
    ”Pelkkä energiapuu ei metsänomistajaa lämmitä. Pääosa kantorahoista kertyy hoidettujen metsien järeästä tukista”, muistuttaa johtaja Esko Laitinen Etelä-Suomen metsänomistajien liitosta.
    JARMO PALOKALLIO

    Jos reilu kolmannes metsien uudistusaloista jää kokonaan kesannolle , pitäisi hälyytyskellojen alkaa soida jo kovalla äänellä .
    Teollisuuden uudet investointisuunnitelmat voivat jäädä suunnitteluasteelle , jos yllä mainittua kehityksen suuntaa ei saada pikaisesti korjattua .

    Creator
    suorittava porras
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 6.5.2014 at 08:22

    ”Metsää pitäis periä sillonkun asuntolainat on ajankohtaisia.”

    Kun asuntolainat ovat ajankohtaisia, ovat myös lapset pieniä. Jos kyse ei ole päätoimisesta puuntuottamisesta, vaan muun ansiotyön ohessa hoidettavasta tilakokonaisuudesta, on aika ihan oikeasti kortilla, eikä välttämättä metsän hoito nouse prioriteettilistan kärkeen. Voi olla hankala perustella niin vaimolle, lapisille kuin itselleenkin, miksi viikonloppuna pitää perheen yhteinen aika käyttää taimikoiden raivaamiseen. Toki osan töistä voi ja kannattaakin teettää ulkopuolisella, mutta silti itselleenkin jää ihan riittävästi tekemistä.

    kuusessa ollaan 6.5.2014 at 08:28

    Uudistusalojen kokonaisvaltaisiin avaimet käteen-palveluihin (raivaus+muokkaus+istutus) olisi syytä kehitellä tehokkaampia menetelmiä, huomioiden pienikokoisten uudistusalojen lisääntyminen.
    Ja monessa tapauksessa tietämättömyys on suurin syy. Itse seurailen yhtä kuviota, joka hakattiin kymmenen vuotta sitten aukeaksi ja jätettiin sille sijoilleen raivaamatta, sekä muokkaamatta, hyvin tyyppiseen ”metsänrealisoija-sijoittajan tyyliin”. Hyvittavaa on se, että ko. palsta on erittäin näkyvällä paikalla paikallistien varrella, eikä esim. kukaan mhy-väestäkään ole puuttunut asiaan?

    suorittava porras 6.5.2014 at 08:51

    Lainaus:

    ” Uudistamisen kustannustehokkuuteen pitää kyllä panostaa, muuten erirakenteiskasvatus alkaa kiinnostaa yhä useampia.”

    Mitähän se kustanustehokkuus pitää sisällään ? Mielestäni on kustannustehokasta tehdä riittävän suuri (alk. 2ha:n) aukko ja uudistaa se viivyttelemättä . Jos mahdollista , heti seuraavana kesänä.
    Erirakenteiskasvatus menee selkeästi jo menneiden aikojen tehottoman keräilytalouden puolelle , jota ei voida markkinoida enää nykymaailmassa kustannustehokkaana tapana toimia . Harrastukset ovat sitten eri asia . Harrastelijoiden määrän kasvaminen on puolestaan uhka varsinaiselle metsätaloudelle .

    AR ja Jees ovat karuista ilmaisuistaan huolimatta oikeilla
    jäljillä .Monien metsätilojen kehitys muutuu negatiiviseksi nyt ja tulevaisuudessa omistajansa ikääntymisen ja terveydentilan heikkenemisen myötä . Tilanne jatkuu tulevan perikunnan riidellessä siitä , mitä on jäljellä seuraavat vuosikymmenet.

    PS . Poikkeuksiakin on . Vuosia sitten eräs vanhempi lapseton henkilö testamenttasi maansa uskonnolliselle yhteisölle. Tilanteen realisoiduttua yhteisö hakkuutti lähes koko tilan kerralla aukeaksi (50ha) ja nyt alueella varttuu komea kertaalleen raivattu kylvömännikkö . Hakkuun yhteydessä oli todettavissa , että ihmiskäsi ei ollut katkaissut puutakaan ko tilalla kymmeniin vuosiin.

    Hakkutapahtuma jakoi varmasti voimakkaasti kyläläisten mielipiteitä , mutta metsän ja kustannustehokkuuden kannalta vaihtoehto oli paras . Syntyihän siinä sivussa myös monimuotoisuutta lisäävä 50 ha:n yhtenäinen iso metsäkuvio , joista on huhuttu olevan puutetta.

    metsänvartija 6.5.2014 at 12:05

    Miksi koulutetaan ihmisiä metsäalalla työttömäksi.

    Korpen vaan rajaa hoitoalueen jonka yksi henkilö pystyisi hoitamaan. 300 hehtaaria takaisi jo täysityöllisyyden metsänhoitotöiden osalta. Talvet lomaa ja ikuista koulutusta.

    Lakimuutos, yksityisetkin metsät pakkohoidon alle ja rahoitus puunmyynnistä. 30 % takasin metsään, ei veroihin. Näin talous saataisiin kasvuun ja metsät kuntoon.

    Biotaloudesta näyttää tulevan uusi Nokia, toivottavasti sitä nyt ei veroteta pois (Nokia tosin kaatui omiin rimoihinsa). Toivottavastti biotalous ei tee samoja virheitä kuin Nokia.

    Loppu onkin sitten vallitsevasta ympäristöstä riippuvainen. Nyt ehdottomasti muutos verotukseen ym. mussutukseen.

    Talouskasvu Suomessa vaatimaton, 0,5 %, metsä kasvaa siis tuotakin paremmin. Nyt vain risukot rahaksi ja metsät kuntoon.

    Biotalouden tuotteista pitää kehittää vientituotteita, se avaa kassavirran.

    torppari 6.5.2014 at 12:34

    mv. meillä ei voi tehdä 300 ha aukkohja että riittäisi töitä taimikon hoitajille.
    jees olisi voinut tehdä rajanaapurille tarjouksen, jos vaikka olisi kaupat syntynyt. minulla ainakin on kaikki myytävänä paitsi eukko ei ole kaupan… (nehän vaihtaa omistajaa puhumalla) . vai yrititkö tilaakin puhumalla

    MaalaisSeppo 6.5.2014 at 12:59

    Onkohan olemassa jotakin tutkimustietoa siitä, miten hyvin metsien hoitdon taso riippuu omistajan iästä? Veikkaisin, että on jonkinasteinen myytti, että nuoret hoitasivat metsiään paremmin, kuin jo hieman ikääntyneet. Nuorten metsiä ehkä hakataan enemmän rahantarpeesta johtuen (perintöverot, sisarosuudet, muut lainat).

    Tietysti jo ikäloppujen metsät voivat olla eri asia. 60 v. on mielestäni liian aikainen ikä luopua metsistä, jos on työkykyinen. Eihän siinä iässä vielä pitäisi lähteä eläkkeellekkään.

    Kun harrastaa reippaita metsätöitä, niin sunnilleen 75 v on sopiva luopumisikä. Tällöin seuraavalla sukupolvella ei ole enää kovin pieniä lapsia hoidettavanaan. Oma pappanikin oli jo yli 70 v, kun vielä teki hankintana tuulenkaatotukkeja ja ajoi hevosella lanssille. Metsästään luopui n. 80 v:n ikäisenä.

    Ammatti Raivooja 6.5.2014 at 13:56

    Kyllä se seuraavan sukupolven opettaminen metsätalouteen on aloitettava siinä 5kymppisenä kun lapset on 20-30. Jos sitä kituuttelee sinne 70-80vuotiaaks ni lapset on jo liian vanhoja oppimaan. 60 on hyvä aika luopua, silloin lapset saavat pääomia silloin kun tarvitsevat ja konkreettisesti kun hyötyvät siitä alkavat arvostamaan metsää tulojen antajana. Nyt seuraava sukupolvi joutuu kärvistelemään oppimatta arvostamaan jatkuvaa metsänhoitoa kun eivät ehdi näkemään miten metsä kasvaa kun sitä hoidetaan. Sitten kun se peritään vasta 6kymppisena kun vanha ukko potkasee tyhjää niiin sitten samana päivänä lyödään kaikki hakattavissa oleva nurin ja häivytään rahojen kanssa ja jätetään metsät oman onnensa nojaan.

    Toinen on juttu on se, että monet yli 5kymppiset, joiden työteho on hiipumaan päin eivät ole rehellisiä itselleen omasta jaksamistasostaan. Vielåä kuvitellaan, että raskasta raivaustyötä jaksetaan tehdä niinkuin silloin nuorena ja hommat alkavat siirtyä ensivuodelle ja sitä ensivuotta ei tule koskaan. Joillekkin on suuri kynnys myös hoidattaa, sitä varmaan jotenkin hävetään, että itse ei enää pysty. Mutta onneksi heissäkin on eroja, silloin työohjeessa lukee, että mo yrittänyt itse.

    raivuri 6.5.2014 at 14:20

    ”Biotaloudesta näyttää tulevan uusi Nokia, toivottavasti sitä nyt ei veroteta pois (Nokia tosin kaatui omiin rimoihinsa). Toivottavastti biotalous ei tee samoja virheitä kuin Nokia.”

    Nyt menee vähän hiusten halkomiseksi, mutta tällaista vertausta ei voi tehdä. Biotalous on ala, jolla toimii muutama suuri firma ja paljon pieniä firmoja, jotka edelleen työllistävät muita firmoja. Sen sijaan Nokia oli/on yksi suuri yritys, jonka vaikeudet heijastuivat koko Suomen teknologiateollisuuteen. Biotalous seisoo paljon vahvemmilla jaloilla kuin yksinäinen Nokia.

    MJO 6.5.2014 at 14:46

    Ammatti Raivaaja: Nyt on heti saatava saatava ankara kiinteistövero metsämaahan. Pelkkä metsämaan omistaminen ja makuuttaminen on tehtävä mahdollisimman kalliiksi. Nyt on kokeiltu porkanaa/kemeratukea mutta tilanne ei parane. Nyt täytyy tulla kovasti keppiä. Metsätalossuunnitelmat on tehtävä pakollisiksi metsämaan omistamisen ehdoksi. Kiinteistöverosta vapautumisen perusteeksi voisi laittaa metsätaloussuunnitelman auttava toteuttaminen.

    Jos sinulla on harvennusehdotuksia metsäsuunnitelmassa, eikä kukaan tee tarjousta. Olisi tosi reilua alkaa maksamaan kiinteistöveroa, kun ei saa edes myytyä takametsän harvennusta.

    Aivan järjetöntä verottaa lisää, lisää ja lisää..

    Puun takaa 6.5.2014 at 17:39

    Vielä tuosta ikäkysymyksestä sen verran, että minä puhuin metsänomistajaksi tulemisen keskiarvosta joka on n. 60 vuotta.
    On aivan totta, että moni sen ikäinen on vielä täydessä työkunnossa ja -innossa, mutta myös aivan liian moni jo täysin romuna.
    Tapauskohtaisiahan nämä asiat ovat. Itse olen tullut puuntuottajaksi parikymppisenä, joten on aivan järkevää kuusikymppisenä jo jättää homma nuoremmille.
    Suomi kaipaa lisää nuoria ja monipuolisia metsätalousyrittäjiä, siitä tuskin on mitään erimielisyyttä.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 106 total)
1 2 3 … 9 10 11