› Keskustelut › Metsänomistus › Mikä metsäpolitiikka?

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 48 total)
1 2 3 4 5

  • Mikä metsäpolitiikka?

    Sent on: 17.1.2015 at 18:07

    Metsäteollisuuden puunhuollon turvaaminen on ollut takavuosina elintärkeää, ja tärkeä tietysti vieläkin, vaikka puun ylituotanto on jo pitkään ollut huomattava.

    Em. syystä metsien säätelyn keskeinen tavoite on näihin asti ollut liiketalouden näkökulman ohittava puuntuotannon maksimointipyrkimys. Jopa perustuslain omaisuudensuoja on perustuslakivaliokunnan hyvin erikoisen tulkinnan mukaan ohitettu. Liiketaloudellisen näkökulman ohittaminen on väitetty jopa olevan ainakin pitkällä aikavälillä omistajan edun mukaista!

    Tavoitteen saavuttamiseksi metsäalan tutkimus, koulutus, valvonta ja neuvonta, tuet ja jopa metsänhoidon monopolisointi järjestettiin.
    Metla tutki, Tapio laati sääntelyn periaatteet ja ohjeet sekä järjesti metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten ja muiden toiomijoiden koulutuksen, jotka suorittivat ja valvoivat käytäännön toteuttamista. Koneisto käytti suvereenisti valtaa lain varjolla, oiken ja väärin, jossa toisinajattelulla ei ollut mitään sijaa.

    Metsänomistajat pakotettiin maksamaan jopa neuvontahenkilökunnan kulut. Jos halusit vapautuksen metsänhoitomaksusta, oli saatava suostumus tavoitteen mukaisen koulutuksen saaneen henkilön ammattiavusta.

    Ei siis mikään ihme, jos tämän vuosikymmeniä jatkuneen monopolin murtuminen on aiheuttanut täälläkin valtavan porun.

    Creator
    Reima Ranta
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Reima Ranta 18.1.2015 at 15:44

    Olin Gla mukana tuossa uuden metsälainsäädännön aloitusseminaarissa, jonka Sirkka-Liisa Anttila avasi.

    Eräs henkilö soitti ja kertoi, että tällainen seminaari pidetään ja yllytti lähtemään mukaan. Ilnmoittautumisaikakin oli jo mennyt umpeen, mutta soitin kuitenkin ministeriöön, joka ilmoittautumisia otti vastaan.

    Kysyin onko seminaariin vielä tilaa, johon virkailija vastasi, että muutamia paikkoja on vielä vapaana. Seuraavaksi hän kysyi, että mistäs organisaatiosta seminaariin ilmoittaudun. Kun vastasin hänelle, että edustan vain itseäni metsänomistajana, syntyi hetkeksi syvä hiljaisuus. Hetken kuluttua hän sitten ilmoitti, että hetkinen, minä käyn kysymässä voidaanko metsänomistaja hyväksyä seminaariin. Kerron tämän siksi, että em. kuvaa mielestäni hyvin metsänomistajan asemaa, enen muuta hänen oikeuksiaan koskevassa asiassa.

    Seminaari oli asiallinen, joskin vahvasti vahojen periaatteiden sävyttämä, metsäamattikunnan ylivertaisen edustuksen vuoksi. Kovaakin keskutelua käytiin ”ryhmätyövaihessa”. Yhden puheenvuoron itsekin käytin loppukeskustelussa, vieläpä viimeisenä puheenvuorona, joka sisälsi vain yhden ajatuksen vapaasti muistettuna. Ei ole perusteltua eikä kenenkään edun mukaista laatia sellaisia metsänhoidollisia säädöksiä, jotka rajoittavat metsätalouden kannattavuutta.

    On tietysti avoimesti myönnettävä, että en muutamia vuosia sitten mitenkään voinut uskoa, että näin suuri muutos saadaan aikaan näinkin nopeasti. Sisäinen vääntö on eittämättä ollut raju. Esim. jatkuvan kasvatuksen salliminen on jokaisen metsänomistajan edun mukaista, käytti hän sitten kumpaa menetelmää hyvänsä. Sama koskee tietysti myös hakkuiden vapauttamista. Tätä taustaa vasten täälläkin siitä käytävä negatiivinen keskustelu on minusta hyvin omituista.

    Visakallo 18.1.2015 at 16:08

    Miksi täällä sitten valitetaan, ettei puuta nyt osteta pohjoisessa?
    Miksi Reima Ranta valittaa nyt kun laki on muutettu mieleiseksi?
    Ymmärrän kyllä pohjoisen tilantteen puukaupan osalta.
    Täällä etelämpänä ei oikeilla puuntuottajilla ole metsälain suhteen valittamista.
    Myös metsänhoitoyhdistyslaki on nyt ihan hyvä.

    Visakallo 18.1.2015 at 18:50

    Tuohon Reiman ihmettelyyn asioiden ripeästä etenemisestä löytyy syy Suomen valtiosta ja tarkemmin Metsähallituksesta.
    Valtiolla oli tarve suurten tuottovaatimusten takia vapauttaa Metsähallituksen hakkuut läpimittarajoista.
    Heidän edustajansa oli myös mukana tuossa kyseisessä seminaarissa, mutta ei luonnollisestikaan tuonut juuri tätä seikkaa erityisemmin esille.

    Rane 18.1.2015 at 19:29

    Vai ei Reiska ole vieläkään onnistunut eroamaan mhy:stä?
    Soitapa Lahtoselle.Reijo varmasti hoitaa erokirjeen lähettämisen yhdistyksellesi,sopuhintaan tietysti.

    Gla 19.1.2015 at 05:14

    Ymmärsinkö Reima, että ainoa konkreettinen merkitys kaikella muutoksella sinun metsätalouteesi on ollut, että olet kieltäytynyt lähettämästä erokirjettä metsänhoitoyhdistykseen?

    suorittava porras 19.1.2015 at 10:12

    #”Ei siis mikään ihme, jos tämän vuosikymmeniä jatkuneen monopolin murtuminen on aiheuttanut täälläkin valtavan porun.”#

    Mikähän poru tästä sitten nousee ?

    MT tänään

    #”Uusi metsälaki ei rajoita avohakkuita keskenkasvuisissa metsissä. Tämä on saanut suuret pankit tiukentamaan metsäkiinteistöjen arvostusta lainojen vakuutena. Ne eivät mielestään saa varmuutta vakuuden arvon säilymisestä.
    Laki ei enää rajoita avohakkuita keskenkasvuisissa metsissä. Osa pankeista kokee tämän vuoksi epävarmaksi, säilyykö metsän vakuusarvo.
    Johtaja Timo Jaakkola Nordea Pankista katsoo lakimuutoksen heikentävän merkittävästi vakuusvelkojan suojaa.
    Pankissa on toistaiseksi alennettu maltilla metsäkiinteistön arvoa lainan vakuutena.
    ”Vedämme vakuusarvoja reippaasti alas, mikäli aihetta on.” #”

    Reiman toivoma muutos on viemässä ojasta allikkoon . Voi mennä maaomaisuutta uusjakon , jos vakuusarvoja lasketaan yleisesti .

    Reima Ranta 19.1.2015 at 10:43

    Tuon vastauksesi olisin tiennyt Gla, vaikka et olisi vastannutkaan. Omalla kohdallani metsätalous on ollut viime aikoina muiden puuhin vuoksi taka-alalla. Yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi en muutenkaan ole pitänyt lajaa hakkuutoimintaa tässä tilanteessa perusteltuna, jonka vuoksi lakimuutoksetkin ovat olleet käytännössä merkityksettömiä.

    Minusta on äärimmäisen häikäilemätöntä yrittää maksattaa metsänhoitomaksua osin puolustuskyvyttömillä vanhuksilla ja jopa liittää heitä Mtk:n jäseniksi ja tällaista menettelyä sinäkin Gla täällä kehtaat puolustat.

    En ole saanut minkäänlaista informaatiota niiltä n. kymmeneltä mhy:ltä, jonka pakkojäsenenä olen ollut. En maksun suuruudesta, toiminnan muutoksista, Mtk:n jäsenyydestä jne. Mtk:n jäsenyys on kohdallani sen toimia seuranneena metsänomistajana täysin mahdoton. Täsmälleen samanlaisia lehtiä niiltä vällillä on tullut postilaatikko täyteen, mutta niissä olevaa informaatiota harvemmin vaivaudun edes lukemaan, joten ne ovat päätyneet muiden mainosten mukana roskalaatikkoon.

    Palollinen maksu jouduttiin poistamaan juuri siksi, että tällaiset monopolit eivät kuulu markkinatalouteen. Maksamalla jollekin toimijalle kynnysrahaa tekisin häikäilermättömän karhunpalveluksen toista markkinolla toimivaa yrittäjää kohtaan. Metsänhoitomarkkinoille kaivattaisiin vapailla markkinoilla olevia toimijoita, ei monopoleja. Sinänsä minulle on täysin yhdentekevää, mikä nimi jollakin palveluntarjoajalla on ( olkoon mhy tai mikä muu tahansa), jos metsänhoitopalvelua tarvitsen ja käytän. Sen ratkaisevat tietysti aivan muut seikat.

    Reima Ranta 19.1.2015 at 11:13

    Minäkin olen käyttänyt metsiä lainan vakuutena taannoin metsätiloja aktiivisesti ostaneena suorittava. Koskaan en kuitenkaan törmännyt tilanteeseen, että vakuusarvo olisi määritelty pankissa metsän metsänhoidollisen tilan perusteella, eli päätehakattavissa olevan metsän vakuusarvon olisi pitänyt olla 0. Joskus kommentoinkin asiaa pankkiirille, että metsän vakuuden arvo on täsmälleen samanlainen kuin katsominen minua syvälle silmiin ja siitä päättely, maksanko lainan takaisin. Pnkkien huoli vakuuksien arvosta on taloudellisesti haastavina aikoina tietysti hyvin ymmärrettävä.

    pihkatappi 19.1.2015 at 12:52

    Älytöntähän tuo pankkien vakuuksien hallinta on metsätilakaupoissa. Välittäjän tekemästä arviosta vaikka 60 % lainanvakuudeksi ja ei mitään ehtoja metsätilan hakkuiden yhteyteen lainanlyhennyksistä. Ainoa ehto on tainut olla metsävakuutuksen ottaminen, ihan kun asioita ei ymmärrettäisi ollenkaan, ei se ihme kun noita pankkeja pitää holhota.

    Ammatti Raivooja 19.1.2015 at 14:47

    Mikähän muu taho täällä valvoisi katkontaa yhtä tehokkaasti kuin yksi iso laitos missä on mahdollisimman paljon dataa? Metsänomistajan kannalta minusta on ainakin on järkevintä, että yksi taho valvoisi metsänomistajien etuja kuin kymmenen pientä kermankuorijaa. Kartellihöyrypäät on olevinaan niin paratiisissa kartellejakin vastaan kun metsänomistajakenttä on revitty hajalleen. Onko tämä repiminen ja räiskiminen mhy ja MTKoota vastaan ihan järkevää? Täällä yksittäiset ihmiset ole niin viisaita, että kannattas isoa dataa vastaan alkaa keulimaan.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 48 total)
1 2 3 4 5