› Keskustelut › Metsänomistus › Mikä metsäpolitiikka?

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 48 total)
1 2 3 4 5

  • Mikä metsäpolitiikka?

    Sent on: 17.1.2015 at 18:07

    Metsäteollisuuden puunhuollon turvaaminen on ollut takavuosina elintärkeää, ja tärkeä tietysti vieläkin, vaikka puun ylituotanto on jo pitkään ollut huomattava.

    Em. syystä metsien säätelyn keskeinen tavoite on näihin asti ollut liiketalouden näkökulman ohittava puuntuotannon maksimointipyrkimys. Jopa perustuslain omaisuudensuoja on perustuslakivaliokunnan hyvin erikoisen tulkinnan mukaan ohitettu. Liiketaloudellisen näkökulman ohittaminen on väitetty jopa olevan ainakin pitkällä aikavälillä omistajan edun mukaista!

    Tavoitteen saavuttamiseksi metsäalan tutkimus, koulutus, valvonta ja neuvonta, tuet ja jopa metsänhoidon monopolisointi järjestettiin.
    Metla tutki, Tapio laati sääntelyn periaatteet ja ohjeet sekä järjesti metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten ja muiden toiomijoiden koulutuksen, jotka suorittivat ja valvoivat käytäännön toteuttamista. Koneisto käytti suvereenisti valtaa lain varjolla, oiken ja väärin, jossa toisinajattelulla ei ollut mitään sijaa.

    Metsänomistajat pakotettiin maksamaan jopa neuvontahenkilökunnan kulut. Jos halusit vapautuksen metsänhoitomaksusta, oli saatava suostumus tavoitteen mukaisen koulutuksen saaneen henkilön ammattiavusta.

    Ei siis mikään ihme, jos tämän vuosikymmeniä jatkuneen monopolin murtuminen on aiheuttanut täälläkin valtavan porun.

    Creator
    Reima Ranta
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Rane 20.1.2015 at 12:32

    Ranta-Reiskan tavoite minimoida investoinnit omiin metsiin omana elinaikanaan on kuitenkin johtanut siihen ettei ole rahaa edes yhteen postimerkkiin.
    Jos ajatellaan taloutta Reiskan oman jäljellä olevan elinajan (ilmeisen lyhkäinen) tähtäimellä, on kieltämättä fiksuinta hakata metsät”jatkuvan kasvatuksen” asentoon.Jos vielä myy ne vähitellen vihertäville kaupunkilaisille homma ei kun paranee.
    Jos taas ajattelee metsätilojaan yrityksinä joita pyritään kehittämään niin että tuottavuus ja arvo ja ehkä haluttavuus paranee,niin että seuraavilla omistajilla on hyvä jatkaa,niin Reiskan tyyli on pähkähullu.
    Valita voi jopparimetsätalouden tai kestävän välillä.

    pihkatappi 20.1.2015 at 13:39

    Olen kyllä Reima Rannan kanssa samaa mieltä. Investointeja tehdään sen takia että ne tuottaisivat positiivista kassavirtaa ja vieläpä riittävällä korolla. Esim. 850 lämpösumma-alueella vieraalla teetettyjen HTM pohjien auraus, istutus, varhaisperkaus, täydennysistutus, taimikonhoito ketjun jälkeen ei positiiviseen tulokseen pääse kuin alle 1 % korko kannalla. Ja noita tiloja on saanut ostaa jopa alle taimikon perustamiskustannusten, jolloin parempaan tulokseen olisi päässyt, kun ei olisi tehnyt mitään.

    Eli politiikka on ollut tosiaan tuo maksimaalinen puuntuotto, mikä takaa Euroopan halvimman raaka-aineen metsäteollisuudelle. Onneksi tästä on nyt herätty.

    Koitetaan keskustella asiasta ja jätetään nimimerkkeihin kohdistuva pilkka tuonne Suomi24 palstalle, siellä se vissiin kuuluu sääntöihin.

    Kurki 20.1.2015 at 14:27

    Tuo minun ensi kevään uudistamisen kustannus per ha siemenineen jää 500 euron paikkeille (voi vielä vähentää verotuksessa), kun itse suoritan kylvön. Ja sen kun vähentää hakkutuloista 250 m3/ha, niin uudistamiskustannus on loppujen lopuksi mitätön.

    pihkatappi 20.1.2015 at 14:36

    Ei siinä isoa hinnan eroa ole, vaikka antaa koneen kylvää samalla kun äestää. Tietysti jos asuu kuvion vieressä niin kannattaa tehdä itse.

    Kylvöä tai luontaista uudistamista äestyksen kanssa on vaikea saada kannattamattomaksi, jos ollaan VT pohjalla ja vielä omatoimisuutta on noihin hoitotöihinkin.

    MJO 20.1.2015 at 15:13

    >>Olen kyllä Reima Rannan kanssa samaa mieltä. Investointeja tehdään sen takia että ne tuottaisivat positiivista kassavirtaa ja vieläpä riittävällä korolla. Esim. 850 lämpösumma-alueella vieraalla teetettyjen HTM pohjien auraus, istutus, varhaisperkaus, täydennysistutus, taimikonhoito ketjun jälkeen ei positiiviseen tulokseen pääse kuin alle 1 % korko kannalla. Ja noita tiloja on saanut ostaa jopa alle taimikon perustamiskustannusten, jolloin parempaan tulokseen olisi päässyt, kun ei olisi tehnyt mitään.>>

    Onko pakko mennä kolari-sodankylä korkeuksille? Noilla leveyspiireillä yleensä uudistetaan luontaisesti, eikä tarvitse huolehtia varhaisperkkauksista ja täydennysistutuksista.

    Tuskin tuotto nousee, jos hinnat nousevat yli uudistamiskulujen. Jos uudistamisvelvollisuus on, niin ei siitä pääse eroon ostamalla valmiiksi uudistettua taimikkoa. Eikä ole myyntitulojakaan, ellei hakkaa.

    Ammatti Raivooja 20.1.2015 at 19:58

    Miten käy pohjoissuomen metsille nytten kun metsänuudistamistuki on poistettu? Tuossa oli juttua, että metsätalous saattaa siirtyä etelämmäksi lapista.

    Ammatti Raivooja 20.1.2015 at 20:08

    Mitä järkeä on yleensä on omistaa metsää kun rahalle saa muualta paremman tuoton, vertaa esim. helsingin pörssin sadanvuoden keskituotto 13%. Uusien metsien osto ainakin velkarahalla on hulluutta. Ne metsät mitkä on tällähetkellä tullu kannattaa pitää siinä 5% tuottokunnossa ja pitää vihata paljon lapsiaan ja lapsenlapsiaan jos omaa metsätalouden kannattavuutta parantaa uudistamisen ja taimikonhoitotöiden laiminlyönneillä. Tunnesyistä metsänomistamisestakin voitaisiin pyristellä pois ja junailla metsätilat henkilöille, jotka ajattelevat yhteiskunnan etua ensimmäisenä ja pitävät parhaimpana ratkaisuna sitä, että kun metsäteollisuudella menee hyvin ja raaka-aineesta ei ole pulaa niin. Mitä paremmin yrityksillä menee sen paremmin menee valtiolla ja sen paremmat palvelut ja alhaisempi verotus meillä on.

    Ammatti Raivooja 20.1.2015 at 20:44

    Mutta maailma pysyy muuttumattomana ja 50 vuoden päästä ostetaan tukkia ja kuitua entiseen tapaan ja suhteellisesti samalla rahalla kuin tänään? 50 vuodessa maailma ehtii muuttumaan paljonkin, mistä niistä etukäteen tietää.

    kepa 20.1.2015 at 21:35

    Kannataahan metsiä ostaa tällä hetkellä vaikka vieraalla pääomalla.Omien laskelmien mukaan tuoton saa varsin kohtuulliseksi.Itse seuraan pääoman tuottoa enkä niinkään joitain yksittäisiä hehtaareja koska itse ajattelen metsää kokonaisuutena jossa toiset hehtaarit tuottaa paremmin kuin toiset.Vähä niin kuin jonkun yrityksen työn tekijä on tehokkaampi kuin toinen työntekijä.

    Reiman kans olisin kyllä tuosta maksimointi ajatuksesta juurikin toita mieltä.Ehkä tarkoitus on voinut olla maksimoida mutta ei siinä ole kyllä onnistuttu.Täälläkin päin 95% metsänomitajista tekee kaikki metsänhoito toimet aina myöhässä tai ei välttämättä ollenkaan. silloin kun tällä tavalla toimitaan ei kyllä puhuta mistään maksimoimiseta.

    Kurki 20.1.2015 at 22:23

    Nyt ei äestetä, vaan ojitusmätästetään.
    Konekylvö ei onnistu.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 48 total)
1 2 3 4 5