› Keskustelut › Metsänomistus › Mikä metsäpolitiikka?

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 48 total)
1 2 3 4 5

  • Mikä metsäpolitiikka?

    Sent on: 17.1.2015 at 18:07

    Metsäteollisuuden puunhuollon turvaaminen on ollut takavuosina elintärkeää, ja tärkeä tietysti vieläkin, vaikka puun ylituotanto on jo pitkään ollut huomattava.

    Em. syystä metsien säätelyn keskeinen tavoite on näihin asti ollut liiketalouden näkökulman ohittava puuntuotannon maksimointipyrkimys. Jopa perustuslain omaisuudensuoja on perustuslakivaliokunnan hyvin erikoisen tulkinnan mukaan ohitettu. Liiketaloudellisen näkökulman ohittaminen on väitetty jopa olevan ainakin pitkällä aikavälillä omistajan edun mukaista!

    Tavoitteen saavuttamiseksi metsäalan tutkimus, koulutus, valvonta ja neuvonta, tuet ja jopa metsänhoidon monopolisointi järjestettiin.
    Metla tutki, Tapio laati sääntelyn periaatteet ja ohjeet sekä järjesti metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten ja muiden toiomijoiden koulutuksen, jotka suorittivat ja valvoivat käytäännön toteuttamista. Koneisto käytti suvereenisti valtaa lain varjolla, oiken ja väärin, jossa toisinajattelulla ei ollut mitään sijaa.

    Metsänomistajat pakotettiin maksamaan jopa neuvontahenkilökunnan kulut. Jos halusit vapautuksen metsänhoitomaksusta, oli saatava suostumus tavoitteen mukaisen koulutuksen saaneen henkilön ammattiavusta.

    Ei siis mikään ihme, jos tämän vuosikymmeniä jatkuneen monopolin murtuminen on aiheuttanut täälläkin valtavan porun.

    Creator
    Reima Ranta
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • MJO 19.1.2015 at 14:59

    Etelä-Suomessahan pärjää miten vain, jos palstan saa halvalla, kun kasvu on niin hyvää.

    Minusta tuo etelä-suomi ja halvalla ei sovi oikein samaan kirjoitukseen?

    MJO 19.1.2015 at 15:21

    Olen joskus verrannut eteläsuomen puun tuottokykyä pohjoissuomeen. Se on 5-7 kertaa enemmän. Palstojen hinnat ovat kuitenkin 2-3 kertaa kalliimpia kuin pohjoissuomessa, joten etelän metsät ovat todellisuudessa halpoja.

    Pitkäparralle: Riippuu missä menee pohjois-suomen ja etelä-suomen rajat? Varmasti Hämeenlinnan eteläpuolella kasvaa kuutioita 10x enemmän kuin hetan pohjoispuolella vaivaiskoivua.

    Visakallo 19.1.2015 at 17:24

    On erinomainen asia, että palstalla on sellaisia keskustelijoita kuin Kurki.
    On erittäin tärkeää, että kevyen hönpän lomaan saamme joskus kuulla ihan puunkasvatuksen perusasioitakin.

    Kurki 19.1.2015 at 18:16

    Puun kasvuahan ei rajoita ilman lämpötila, vaan maan hidas lämpeneminen ja maan kasvuaikainen lämpötila.
    Auraus pohjoisessa siirtää kasvuolosuhteet 500 km etelämmäksi.

    Kurki 19.1.2015 at 20:05

    Ojitus ja ojitusmätästys korvaa hyvin syväauarauksen.
    Minulla tulee ensi keväänä 2ha perämainen tuore uudistusala männylle, jossa on vanhat ojat 50 m välein.
    Uudet ojat tulevat sarkojen väliin ja 25m väli ojitusmätästetään.
    Mättäät ja ojanpenkat lämpiävät huomattavasti paremmin kuin, että nykyiseen tilanteeseen 50m ojaväiin ei tehtäisi mitään.
    Ojitus koskee koko 11 ha metsäpalstaa ja ojitukseen saa kemeran.

    pihkatappi 20.1.2015 at 06:48

    Se Kivalon kuusi kasvaa paksusammalkuusikossa. Tuollaisen pohjan kun on ajallaan aurannut ja istuttanut hyvälaatuiset männyt, kasvu on kolminkertainen.

    MJO 20.1.2015 at 10:12

    <<Se Kivalon kuusi kasvaa paksusammalkuusikossa. Tuollaisen pohjan kun on ajallaan aurannut ja istuttanut hyvälaatuiset männyt, kasvu on kolminkertainen.<<

    Lisäksi Kivalo on vaara-alue, joka sijaitsee 200-300m merenpinnan yläpuolella. Esim. rovaniemen kaupunkia paljon korkeammalla.

    Minun mielestäni Punkaharju vs. Kivalo kertoo Punkaharjun ja kivalon eron, muttei siitä voi päätellä koko etelä-pohjoinen suomen eroa.

    Esim. Kemi-Tornio alueelta löytyy helposti reheviä kuusikoita, joissa vuotuinen kasvu saavuttaa 10 m3/ha/v.

    Reima Ranta 20.1.2015 at 10:45

    Oma kokemukseni Pohjois-Suomen metsistä on sen kaltainen, että siellä kasvujen erot paikallisista olosuhteista riippuen ovat huomattavan suuret – suuremmat kuin Etelä-Suomessa eli keskimääräiset kasvut eivät kerro koko totuutta. Minullakin on yksittäisiä metsäpalstoja, jotka Pohjois-Suomessa kasvavat selvästi paremmin, kuin 1000 km etelämpänä.

    Varsinkin pohjoisessa, jossa kasvut ovat keskimäärin huomattavasti vähäisempiä kuin etelässä, aivan keskeinen huomio tulisi kiinnittää laadukkaan tukkipuun kasvattamiseen.

    pihkatappi 20.1.2015 at 11:08

    Tuosta jostain juuri luinkin että erinomainen laatu tulee männylle tuolla Pohjois-Suomessa. Keski-Suomen vanhat petäjät olivat kirjoituksen mukaan vain hyvälaatuisia. Taisi olla Metlan raporteista kun luin.

    Mutta eihän nuo HMT auratut alat kuitenkaan parasta laatua tarjoa, eikä se auraus välttämättä omistajalle ole kannattanut. Noissa on melkoinen työmaa varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa. Ostopalstoissa kun noita T2-02 aloja laskee tarjoukseen 500 – 1000 euroa / ha, hieman hirvituhoista ja puiden koosta riippuen niin kyllä niiden kanssa pärjää.

    Reima Ranta 20.1.2015 at 11:28

    En tiedä minkälainen jakautuma metsäalan eri toimijoista täällä on edustettuna ja mikä osuus heidän tuloistaan syntyy puuntuottamisesta ja mikä metsäsektorin muusta puuhasta.

    Se on tietysti selvä, että puuntuottajan ja näiden metsäalan muiden toimijoiden edut ja tavoitteet ovat tavattoman erilaisia – usein täysin vastakkaisia.

    Jos ajattelemme näihin saakka lainkin vaatimaa metsätalouden tavoitetta eli puun määrällisen tuottamisen maksimointia, voidaan todeta, että tämä sanottu tavoite palvelee kaikkien muiden paitsi puuntuottajan etua.

    Jos olen ymmärtänyt keskustelijoita oikein, niin vähintään 90% keskustelijoista väittää puuntuottamisen maksimoinnin olevan myös metsänomistajalle perusteltu taloudellinen tavoite, edellä esim. Roisto Reipas, Puun takaa jne.

    Metsänhoito on lähes poikkeuksetta investointi hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Siitä huolimatta he katsovat, että korko ei vaikuta mitenkään näihin kauaskantoisiin investoihin, oli sitten metsänomistajan lainan tai muiden sijoitusten korko 0 tai 10%.

    Käsitys, että jäkevät taloudelliset metsänhoidon toimet voidaan nähdä vain metsästä on täysin harhaanjohtava. Jokaisen luulisi käsittävän, että on taloudellisesti mieletöntä maksaa esim. lainasta 10% korkoa ja sijoittaa se metsään, jossa tuotto on esim. 2%.

    Tapiossa asia on sentään saatu nostettua pöydälle, vaikka vielä 10 vuotta sitten jopa keskeiset henkilöt sielläkin kampanjoivat lehtienkin palstoilla aivan muuta. Sitä en ole seurannut, ovatko kyseiset henkilöt vieläkin Tapion palveluksessa.

    Mm. edunvalvojaa leikkivän Mtk:n rooli ymmärryksen lisäämisessä on ollut käsittämätön.

    Koulutuksen tarve ymmärryksen lisäämiseksi on huutava.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 48 total)
1 2 3 4 5