› Keskustelut › Metsänhoito › Mikä on luonnontilainen?

  • Tämä aihe sisältää 44 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, sitten AvatarPerko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5

  • Mikä on luonnontilainen?

    Sent on: 9.3.2021, 09:56

    Merkitty: 

    Tuolla toisessa keskustelussa oleva keskustelu puronvarsista herätti uudelleen aikanaan askarruttaneen kysymyksen luonnontilaisuudesta. Mitä se on ja miten sitä ylläpidetään?

    Oma havaintoni on, että käsitteet luonnontilainen ja luonnonkaunis sekoittuvat pahasti. Kaiken lisäksi kauneus on katsojan silmässä. Toisen mielestä ryteköitynyt puronvarsi on luonnontilainen, joka tarjoaa loistavan elinympäristön pikkulinnuille yms. ja on siten luonnonkaunis. Toiselle se taas on ryteikkö.

    Luonnontilaisuuden vaatimus vaihtelee juurikin tämän luonnonkaunis käsitteen ja arvostuksen mukaan. Aika vastikään viljely- tai laidunnusmaana ollut metsä kelpaa luonnontilaiseksi, kunhan siinä on tiettyjä esteettisiä piirteitä. Jostain syystä sitten avohakattu metsä, joka sinällään on saanut kehittyä luonnontilaisesti, ei kelpaa luonnontilaiseksi, koska se on metsätalouden toimesta hakattu.

    Noin loogisesti ajatellen luonnontila on mistä tahansa lähtötilasta saavutettavissa, jos alue saa kehittyä ilman ihmisen vaikutusta. Kuinka kauan pitää olla edellisestä ihmisen toimenpiteestä?

    PS. nuo puronvarsihaasteethan liittyvät paljon siihen, että puronvarsimetsä on jätetty liian kapeaksi. Asiaa pitäisi lähestyä ennemminkin metson soidinalueen tapaan kuin suoraviivainen puronvarren jättäminen hakkuiden ulkopuolelle. Eli hakkuun voisi ulottaa puroon asti, kun pidetään huoli, ettei puronvarsi ole kovin pitkältä matkalta kerrallaan aukeana. Vastaavasti valtaosalla puronvartta on puronvarren kulissimetsää laajempi suoja-alue.

    Tekijä
    isaskar keturi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 9.3.2021, 12:22

    ”Yksinkertainen määritelmä asialle (luonnontilaisuudelle) olisi se, että kohde vain päätetään jättää toimenpiteiden ulkopuolelle, jolloin se on jatkossa luonnonprosessien armoilla ja siten luonnontilainen, riippumatta tämän hetken tilanteesta.”

    Tasarakenteinen yhden puulajin metsä ei ole luonnontilainen tai sen kaltainen. Koska etelän omt:llä kehitys on nopeampaa kuin pohjoisen ct:llä, ei voida määritellä aikaa. Mutta kun luonto on prosessoinut kohdetta niin kauan, että luontainen uudistuminen, kasvu ja poistuma ovat tasapainossa (tässäkään ei kannata alkaa viilata pilkkua 0,5 m3/ha poistumaa suuremmasta kasvusta), ollaan luontaisessa tilanteessa.

    Ojien kohdalla on tietysti kiinnostava lisämauste se, että kohteeseen tulee vettä yläpuoliselta valuma-alueelta, joka on ojitettu. Tällä viittaan luontaisen kaltaiseen kohteeseen, joka on alkujaan kaivettu oja ja joka siis olisi kuiva ilman yläpuolista ojitusta.

    hemputtaja 9.3.2021, 12:30

    Gla: ”Tasarakenteinen yhden puulajin metsä ei ole luonnontilainen tai sen kaltainen.”

    Hiukan olen eri mieltä. On noita yhden puulajin metsäkuvioita ihan luonnostaankin ja usein aika tasarakenteisia.

    isaskar keturi 9.3.2021, 12:33

    ”Tasarakenteinen yhden puulajin metsä ei ole luonnontilainen tai sen kaltainen. ”

    Väittääkö Gla oikeasti, että luonnonprosesseilla ei voi syntyä tasaikäisiä yhden puulajin metsiä? Kannattaisi laajentaa reviiriä hiukan ja jalkautua metsiin eri puolilla Suomea.

    Puuki 9.3.2021, 12:34

    ”Koskematon erämaametsä” tunturissa jossa on vanhaa metsää, kelottuneita pystypuita ja lahopuuta pitkällään oli erään maankäytöstä väitelleen asiantuntijan mukaan  alueen viimeinen kaskimaa.  Joten se ei ollut ”koskematonta erämaata”  vaan oli ollut viljelysmaata jokin aika sitten.   Veteen piirretty viiva on se ero luonnontilaisen ja ei-luonnontilaisen metsän välillä.

    ChesterC 9.3.2021, 12:35

    ”Ensimmäinen ja viimeinen lause ovat ristiriidassa keskenään mutta oletettavasti viimeinen on määräävämpi perustuen pyrkimykseen aiheuttaa mahdollisimman suuri luonnonsuojelullinen haitta?”

    Ei, vaan tarkoitin, että puron ja sen suojakaistale on n. 30metriä purosta, vaikka puusto jatkuisi samanlaisena ts. puron varren puusto ei olisi ympäristöstään selvästi erottuva.

    Metsuri motokuski 9.3.2021, 14:56

    Suomessa on noin 2% luonnotilaisia puroja, noroja ja jokia. Ongelmahan on että milloin tämä joskus kaivettu uoma muuttuu takaisin luonnontilan kaltaiseksi.  Tähän on metsäkeskus antanut tulkinnan. Jos uoma on pohjaltaan pyöreä, kivet sammaloituneet ja purolle tyypillistä vesikasvustoa on tullut ja kaivuu maat ovat maatuneet voi puro olla luonnontilainen. Tässähän ei arvioida ympäristössä olevaa metsää  vaan itse puroa. Jos puro todetaan luonnontilaisiksi astuu rajoitukset voimaan.

    Määräävänä tekijänä ei ole puro mutkaisuus tai suoruus jopa luonnontilaiseen puroon voi tulla kaivettuja ojia mutta puron luonne ei muutu.

    Suurin osa Suomen puroista on ruopattu 60 – 80 luvuilla ja nyt alkaa olemaan aika että luonto on muovannut ainakin osista puroista luonnontilaisia. Se onkin sitten mielenkiintoista kuka tulee sanomaan hakuukonekuskille, nauhottajalle tai metsänomistajalle että nyt purosi on luonnontilassa että suojavyöhykkeet käyttöön. Onko kaivuumaat niin maatuneet että luonnontilaisuus toteutuu. Kaippa viimekädessä metsäkeskuksen tarkastajan mielipide on se ainoa oikea joka päätöksen latelee. Hankala asia jatkossa.

    Gla Gla 9.3.2021, 14:57

    ”Väittääkö Gla oikeasti, että luonnonprosesseilla ei voi syntyä tasaikäisiä yhden puulajin metsiä? Kannattaisi laajentaa reviiriä hiukan ja jalkautua metsiin eri puolilla Suomea.”

    Jos nyt viittaat metsäpaloon tms. tuhoon ja sen seurauksena kasvaneeseen metsään, tasarakenteisia (huom. tasarakenteisia) ne eivät ole, vaikka aukkoon luontaisesti periaatteessa samanaikaisesti puustoa alkaisikin tulla. Karuilla kankailla toki mänty voi olla käytännössä ainoa puulaji.

    Tuskinpa luonnon metsään tasaikäinenkään puusto syntyisi. Mikä sellainen mekanismi olisi, jossa puustoa syntyy aikavälillä 0-x vuotta ja sen jälkeen puustoa ei enää tule?

     

    Visakallo Visakallo 9.3.2021, 15:27

    Onko luonnontilaisen puronvarsimetsän ulkopuolella tehdyn hakkuun aieuttama puronvarsimetsän tuulenkaatoryteikkö alueelle luonnontilainen olotila?

    Metsuri motokuski 9.3.2021, 15:38

    Ei ole. Mutta tavoitteena on jättää säästöpuuryhmä tai ryhmät tuohon suoja-alueen reunaan. Nehän ovat juuri tarkoitettu myöhempää lahopuuainesta varten. Fsc sertissä noita suoja-alueen puita ei lasketa säästöpuuiksi kuten pefc niin voi tehdä. Onhan tuo selvä epäjohdonmukaisuus kun kaatunut rytö kuitenkin syntyy ja sitä kautta luontoarvo osiksi menetetään. Lahopuutahan sinne kuitenkin syntyy.

    isaskar keturi 9.3.2021, 16:00

    ”Tuskinpa luonnon metsään tasaikäinenkään puusto syntyisi. Mikä sellainen mekanismi olisi, jossa puustoa syntyy aikavälillä 0-x vuotta ja sen jälkeen puustoa ei enää tule?” Piirustuspöydällä kaikki on niin ihmeellistä ja mekanismeja täynnä. Siksipä kehotin jalkautumaan luonnontilaisiin metsiin eri puolilla Suomea. Kuten THL:n pääjohtaja totesi ”Oikea elämä on erilaista kuin kompuutteriin syötetty matematiikka.”

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5