Keskustelut Metsänhoito Mikä on luonnontilainen?

  • Tämä aihe sisältää 44 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, sitten AvatarPerko toimesta.
Esillä 4 vastausta, 41 - 44 (kaikkiaan 44)
  • Mikä on luonnontilainen?

    Merkitty: 

    Tuolla toisessa keskustelussa oleva keskustelu puronvarsista herätti uudelleen aikanaan askarruttaneen kysymyksen luonnontilaisuudesta. Mitä se on ja miten sitä ylläpidetään?

    Oma havaintoni on, että käsitteet luonnontilainen ja luonnonkaunis sekoittuvat pahasti. Kaiken lisäksi kauneus on katsojan silmässä. Toisen mielestä ryteköitynyt puronvarsi on luonnontilainen, joka tarjoaa loistavan elinympäristön pikkulinnuille yms. ja on siten luonnonkaunis. Toiselle se taas on ryteikkö.

    Luonnontilaisuuden vaatimus vaihtelee juurikin tämän luonnonkaunis käsitteen ja arvostuksen mukaan. Aika vastikään viljely- tai laidunnusmaana ollut metsä kelpaa luonnontilaiseksi, kunhan siinä on tiettyjä esteettisiä piirteitä. Jostain syystä sitten avohakattu metsä, joka sinällään on saanut kehittyä luonnontilaisesti, ei kelpaa luonnontilaiseksi, koska se on metsätalouden toimesta hakattu.

    Noin loogisesti ajatellen luonnontila on mistä tahansa lähtötilasta saavutettavissa, jos alue saa kehittyä ilman ihmisen vaikutusta. Kuinka kauan pitää olla edellisestä ihmisen toimenpiteestä?

    PS. nuo puronvarsihaasteethan liittyvät paljon siihen, että puronvarsimetsä on jätetty liian kapeaksi. Asiaa pitäisi lähestyä ennemminkin metson soidinalueen tapaan kuin suoraviivainen puronvarren jättäminen hakkuiden ulkopuolelle. Eli hakkuun voisi ulottaa puroon asti, kun pidetään huoli, ettei puronvarsi ole kovin pitkältä matkalta kerrallaan aukeana. Vastaavasti valtaosalla puronvartta on puronvarren kulissimetsää laajempi suoja-alue.

  • isaskar keturi

    ”kuinka politiikan ja tieteen yhteistyötä pitää tiivistää jo  lakien valmistelussa.” on tietenkin asiaa, mutta olennainen vielä puuttuu – KÄYTÄNTÖ. Käytäntö tarjoaa jonkinlaisen kokonaiskuvan vaikutuksista, kun politikko arvioi asiaa omien arvojensa pohjalta ja tieteentekijän oman erityisosaamisensa pohjalta. Tieteentekijöiden hyödyntämisessä on se haaste, että poikkitieteellinen tutkimus ei ole kovin korkeassa kurssissa tämän hetken akateemisessa maailmassa, kuten eräs tutkija hesarissa taannoin kirjoitti. Eli tarvittaisiin joukko tutkijoita ja sitten vielä joku, joka ymmärtää kaikkia ja onnistuu fiksusti tiedot yhdistämään.

    Kuka edustamaan käytäntöä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    isaskarilla hyvä kysymys. Ennen vanhaan oli semmoinen instituutio kuin komitea, jossa eri tahot sovittelivat näkemysiä yhteen. Nykyisin on etujärjestöt, jotka seuraavat lainsäädäntötyötä ja koettavat vaikuttaa asioiden valmisteluun. Tämä työ on näkymätöntä, joten eipä esimerkiksi MTK:n työ kovin hyvin julkisuudessa näy. Lisäksi on suoraa demokratiaa kuten sosiaalinen media sekä kuntalais- ja kansalaisaloitteet, mutta kyllähän vaikuttaminen taitaa edelleen pääosin perustua siihen, että joku poliitikko tai puolue saataisiin kiinnostumaan asiasta.

    Petkeles Petkeles
    Perko

    Meillähän  on tämä  sopua hakeva sorkkaeläin komitea. Vahvimmat voimat ja paras järki mutta tuho jatkuu.  Onneksemme  terveydenhoito on siitä kaukana.

Esillä 4 vastausta, 41 - 44 (kaikkiaan 44)