Keskustelut Metsänhoito Mikä on luonnontilainen?

  • Tämä aihe sisältää 44 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, sitten AvatarPerko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 44)
  • Mikä on luonnontilainen?

    Merkitty: 

    Tuolla toisessa keskustelussa oleva keskustelu puronvarsista herätti uudelleen aikanaan askarruttaneen kysymyksen luonnontilaisuudesta. Mitä se on ja miten sitä ylläpidetään?

    Oma havaintoni on, että käsitteet luonnontilainen ja luonnonkaunis sekoittuvat pahasti. Kaiken lisäksi kauneus on katsojan silmässä. Toisen mielestä ryteköitynyt puronvarsi on luonnontilainen, joka tarjoaa loistavan elinympäristön pikkulinnuille yms. ja on siten luonnonkaunis. Toiselle se taas on ryteikkö.

    Luonnontilaisuuden vaatimus vaihtelee juurikin tämän luonnonkaunis käsitteen ja arvostuksen mukaan. Aika vastikään viljely- tai laidunnusmaana ollut metsä kelpaa luonnontilaiseksi, kunhan siinä on tiettyjä esteettisiä piirteitä. Jostain syystä sitten avohakattu metsä, joka sinällään on saanut kehittyä luonnontilaisesti, ei kelpaa luonnontilaiseksi, koska se on metsätalouden toimesta hakattu.

    Noin loogisesti ajatellen luonnontila on mistä tahansa lähtötilasta saavutettavissa, jos alue saa kehittyä ilman ihmisen vaikutusta. Kuinka kauan pitää olla edellisestä ihmisen toimenpiteestä?

    PS. nuo puronvarsihaasteethan liittyvät paljon siihen, että puronvarsimetsä on jätetty liian kapeaksi. Asiaa pitäisi lähestyä ennemminkin metson soidinalueen tapaan kuin suoraviivainen puronvarren jättäminen hakkuiden ulkopuolelle. Eli hakkuun voisi ulottaa puroon asti, kun pidetään huoli, ettei puronvarsi ole kovin pitkältä matkalta kerrallaan aukeana. Vastaavasti valtaosalla puronvartta on puronvarren kulissimetsää laajempi suoja-alue.

  • Visakallo Visakallo

    Ilmeisesti on niin, kun istuttaa puut peltoon, se ei olekaan puupeltoa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siul on Visakallo niin paljon puuta että alue menee väkisin Metso-ohjelmaan! Siis kun satelliittikuvilta kohteita etsivät…

    Petkeles Petkeles

    !!!

    Visakallo Visakallo

    Puuta on kieltämättä ko. kuviolla runsaasti, mutta voiko pelkästään suuri puumäärä olla Metso-kriteerinä? Kuvio on kolme kertaa harvennettu, eli suuri mottimäärä perustuu puiden järeyteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No ei tietenkään kelpaa Metsoon lähemmin tarkasteltuna, mutta ilmasta tarkasteltuna on voinut tapahtua virhe, eli satelliittikuvia katsellut kartoittaja on voinut erehtyä pitämään kovapuustoista aluetta ikimetsänä?

    Visakallo Visakallo

    Puuntuottajan käytännönläheisen elämän ymmärtäminen tuottaa Haballa vaikeuksia, kun pitää pilkata. En usko kenenkään edun olevan, että mikään metsätieto perustuisi liikaa pelkkiin ilmakuviin. Jos Metsoon ylipäätään haetaan luontokohteita, niin miksi järjestelmä tarjoaa kuvissa aivan selkeästi erottuvia viivasuoria istutusrivejä sellaisiksi?

    Visakallo Visakallo

    Puronvarsimetsien tilannetta voisi nykyisin verrata rajalinjoihin. Kummatkin jätetään varmuuden vuoksi kokonaan käsittelemättä, kun kenelläkään ei ole riittävästi aikaa ja resursseja selvittää asioita etukäteen. Seuraukset jäävät sitten metsänomistjien kannettavaksi.

    MaalaisSeppo

    Mullakin menee erään kuvion läpi puro, joka osan vuotta kuiva. Sitä on myös paikoitelle avattu ilmeisesti kaivurilla. Ei siis metsälakikohde.

    Kuviolla oli tiheä kuusikko ja hakkuutin aukoksi myös puron varren. Nyt puronvarren ja muidenkin kohtien koiranheisipuut, kuusamat, näsiät ja metsäruusut ovat elpyneet. Etenkin koiranheisipuut elävöittävät maisemaa. Silmämääräisesti arvioiden monimuotoisempi kuvio kuin ennen hakkuuta.

     

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Ilmakuvista karttapaikassakin silmiin osuu erittäin tummat kovat kuusikot. Yleensä kysymyksessä on hyvin kasvavat ja hoidetut istutuskuusikot. Puuta satoja motteja hehtaarilla, jopa huippukohteissa lähes 600 m3/ ha. Todennäköisesti tälläiset kohteet ensi silmäyksellä vaikuttavat lupaavilta vanhoilta metsiltä vaikkapa Metsoon.

    Puuki

    Luonnotilaisen kaltaiseksi ja metsälakikohteeksi voi kelvata esim. puro jonka jokin pätkä voi olla vaikka pelto-ojista tulevaa kaivettua suoraa laskuojaa.

    Metso-korvaus on riippuvainen niin monesta eri tekijästä, että joskus mo saattaa itse osallistua  suuremmalla osuudella kuin se tuki (joka on lisäksi verollista) on metsälakikohteen suojelun rahoitukseen.

    PS  Ympäristö-ja ilmastoministeri K. Mikkonen kirjoittaa (SK) puheenvuorossa kuinka politiikan ja tieteen yhteistyötä pitää tiivistää jo  lakien valmistelussa.  ”Tutkijat on ammattilaisia  kysymyksiin vastaamisessa , mutta erityisesti oikeiden kysymysten esittämisessä.”  Asiaa kirjoittaakin mutta avoin keskustelu tutkijoiden kanssa voi joskus myös rajoittua   vain niihin kunkin omaan agendaan ”sopiviin” tutkijoihin.   Silloin voidaan päätöksenteossa mennä entistä huonompaan suuntaakin ääritapauksessa. Koskee joskus myös metsäpuolen ympäristönsuojelukysymyksiä .

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 44)