› Keskustelut › Metsänomistus › Mikä on metsiensuojelun perimmäinen tarkoitus?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4

  • Mikä on metsiensuojelun perimmäinen tarkoitus?

    Sent on: 10.7.2012, 15:46

    Metso-ohjelman Etelä-Suomen metsien suojelutavoite on 178 000 hehtaaria vuoteen 2020 mennessä. Aikaisemmin vastaavilla suojeluohjelmilla onnistuttiin lopettamaan Pohjois-Suomen metsäteollisuus. Pyritäänkö Etelä-Suomessa vähitellen samaan? Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on kaikkien näiden metsiensuojeluohjelmien perimmäinen tarkoitus, ja mitkä tahot ovat niiden takana. Johtaako jäljet Suomen rajojen ulkopuolelle?

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • tamperelainen tamperelainen 11.7.2012, 00:20

    Ei Leevi luonnonsuojelija voi monopolisoida itselleen ns luonnonsuojelua.Luonnonsuojelun kunniamerkin antsaitsisi moni maaseudun asukas,joka on vuosikymmenet vaalinut maisemaa.Kunnia mieuluummin sille jolle se kuuluu.En ymmärrä mikä epåtasapaino metsissämme vallitsee nykyisin?Oliko kaskikultturin aikaan kaikki paremmin?Jos suomalainen alkaa tuntea rajua tarvetta aktiiviseen luonnonsuojeluun,niin suosittelen lähetysmatkaa Venäjälle tai Kiinaan.Saattais tulla enempi tuloksia,tosin toimintakuttuuri ikävä kyllä on astetta haastavampi,kuten tämä Luga-keissikin osoitti

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.7.2012, 10:31

    Arvostan tamperelelaisen tapaan suuresti maaseudun asukkaiden panosta maiseman ja luonnon hoitoon Pääasiassa vastuullista porukkaa nykyisin. Luonnon ja ympäristönsuojelun tarpeet kumpuavat nykyään yhtä paljon kansainvälisistä sopimuksista kuin kotimaan tarpeista.

    Minun metsäni on Naturassa ja rannat vielä lisäksi rantojensuojeluohjelmassa. Niin että ihan kaikkea mitä mielii ei pysty tekemään. Joskus kuitenkin tuntuu ettei ohjelmien suojeluvaikutus ole kovin vahva: vasta torpattiin Konnevedellä tuulipuistokaava, ja nyt olen kuullut tunnusteltavan kaivoshanketta, ihan siinä Naturan naapurissa.

    Ympäristön pilaaminen onnistuu meiltä vielä tehokkaammin kuin menneiltä sukupolvilta. Vihreä talous on välttämättömyys.

    tamperelainen tamperelainen 11.7.2012, 11:46

    Luonnon ja ympäristönsuojelun tarpeet kumpuavat nykyään yhtä paljon kansainvälisistä sopimuksista kuin kotimaan tarpeista.

    #Ikävä kyllä suomalaiset kokemattomat,idealistiset neuvottelijat ovat toistuvasti epäonnistuneet pahasti kansainvälisissä ympäristösopimuksissa.Viimeisin paha moka oli Itämeren rikkidirektiivi,joka aiheuttaa eritoten Suomelle rajut kustannukset.Todennäköisesti venäläiset eivät näitä sopimuksia kunnioita,Välimerelle ei näillä näkymin lähivuosikymmeninä tulee merkittäviä rajoituksia ja sittenkin ,mitä se valvontakulttuuri siellä sitten joskus on???Olemmekö nykyajan hölmöläisiä?Paula Lehtomäen jätevesilaki on yksi lapselisimmasta esityksistä viimeajoilta. #

    Joskus kuitenkin tuntuu ettei ohjelmien suojeluvaikutus ole kovin vahva: vasta torpattiin Konnevedellä tuulipuistokaava, ja nyt olen kuullut tunnusteltavan kaivoshanketta, ihan siinä Naturan naapurissa.

    # Meidän maassa alkaa olla paljon huollettavia,talvi aiheuttaa runsaasti lisäkustannuksia.Mekin tarvitsemme jotakin uutta tuotantoa tässä kalliin työvoiman maassa.Luonnonsuojelua tarvitaan,mutta sen perustana on terve kansantalous.Ns luonnonsuojelijat eivät näytä lisäksi haluavan tinkiä elintasostaan. #

    Ympäristön pilaaminen onnistuu meiltä vielä tehokkaammin kuin menneiltä sukupolvilta. Vihreä talous on välttämättömyys.

    # Järkevä vihreä talous on välttämätöntä,valtiona Suomen ja Suomen kansalaisten pitäisi kuitenkin enempi uskaltaa arvostella ulkomaisia ympäristörikoksia.Tämä kaikki kotimaassa tehty on globaalisti katsoen kivaa ja turvallista näpertelyä. #

    Puun takaa 15.7.2012, 17:56

    Vanhat konkarit, Suomen syöjättäret, Satu Hassi ja SIrpa Pietikäinen ovat kannelleet EU:n komissiolle Talvivaarasta. Uutinen ei millään tavalla yllättänyt, kun muistelee leidien historiaa taistolaisliikkeessä ja harmaita hiuksia Kokoomuksen puoluejohdolle aiheuttaneena änkyräympäristöministerinä.

    jees h-valta 15.7.2012, 20:13

    Niin, onhan se varmaan hienoa saada ”sulka hattuunsa” vai kukkako kun on onnistunut lopettamaan tuhatkunta ihmistä työllistävän yrityksen pohjois-suomesta. Mehän keksimme niitä sinne lähes joka vuosi. Mutta porotalous on kyllä niiiin tärkeää että kaikki muut elikot annetaan listiä koko kolkasta. Työllistysvaikutus lähes nolla. Ainoastaan oma (perheet) yleensä.

    Timppa 16.7.2012, 09:18

    Olisi mielenkiintoista tietää se kuinka paljon toteutettuja luonnonsuojelualueita on ollut metrsänomistajien oman suojelun piirissä. Siis tietoisesti tehty päätös olla hakkaamatta jotain arvokasta kohdetta vaikkei sitä olekaan virallisesti suojeltu.

    Esimerkiksi meidän yhteismetsän osalta ainakin puolet nyt suojelun piirissä ollevista alueista, joista on saatu korvaus joko vaihtomaana tai rahana ovat olleet metsätalouteen täysin sopmatomia tai oliisvat jääneet luontoarvojensa takia kyllä nykynäkymillä muutenkin hakkaamatta. Ja loppuosastakin valtaosa olisi ollut huonosti metsätalouteen soveltuvia alueita.

    En siis olisi hirveästi huolissani tuosta Metso-tavoitteesta. Eivät ne viralliset suojelutoimenpiteet taida täällä etelässä hirveästi puun myyntiin vaikuttaa. Sitä olen ihmetellyt, että kuinka kauan valtiolla riittää rahaa-

    jabe 31.8.2012, 14:16

    Metsiensuojelun tavoite lienee se että metsissämme viime satoina vuosina eläneet eliölajit pystyisivät säilyttämään lisääntymiskykyiset kannat pitkälle tulevaisuuteen. Ja mieluiten tietysti taantuvien lajien taantuma pitäisi pysäyttää, sensijaan että annettaisiin taantua ja yritettäisiin sitten joskus pitää yllä ”minimikantaa” joka voitaisiin vielä niukasti määritellä säilyväksi (kunnes joku poikkeustilanne kenties hävittää kannan rippeetkin)

    Lisäksi tietysti ihmisille tulisi olla riittävästi tarjolla retkeilykohteiksi (tai mitä termiä kukin haluaa käyttää) muitakin kuin talousmetsiä.

    Talousmetsien luonnonhoitokin (tai taloudellinen hoitamattomuus) on tärkeässä osassa sekä eliölajien turvaamisessa, että näiden virkistys/harrastus-tms. mahdollisuuksien turvaamisessa.

    Eteläisessä Suomessa ei varmaan tuo Metso-alueiden nykyinenkään tavoite ole mikään lopullinen ala, vaan pikkuhiljaa jatketaan kuten tähänkin asti, ellei valtio sitten (muista syistä toki) romahda.
    Mielenkiintoista on nähdä miten luontoarvoja tullaan lähivuosikymmeninä huomioimaan metsätaloudessa, sehän paljolti määrää suojelualueiden tarpeenkin, sekä suojelun kiireellisyyden.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.8.2012, 14:37

    Se sorkkaeläimiin (pahimpina hirvi ja poro) kohdistuva kammo johtuu paljolti siitä, että niiden vaikutus on paljon laajempi pelkästään uudistusaloilla näkyvät vahingot. Luonnon kestokykyyn nähden suuri laidunnus muuttaa kasviyhteisöjä ja sitä kautta kaventaa monimuotoisuutta. Metsäluontomme olisi muun muassa puulajivalikoimaltaan monipuolisempi.

    jees h-valta 31.8.2012, 14:46

    Olisi nyt ainakin sen Ville Niinistön elvistellyn voinut Metsälehtikin jättää pois sisällöstään.

    hemputtaja 31.8.2012, 14:51

    Kun tuota suojelupölläilyä vilkuilee tulle väkisin mieleen, että kyse ei ole suojelusta vaan vallasta.

    Määräysvalta maista ja vesistä (ei pelkästään metsistä) valuu kiivasta tahtia kohden ympäristöministeriötä.

    ”Suomen lajien uhanalaisuus • punainen kirja 2010” kertoo 69,2 % uhanalaisuuden syistä olevan muualla kuin metsissä.

    Samassa opuksessa kerrotaan myös uhanalaisuutta häiritsevän metsien umpeenkasvu eli ikääntyminen ja tiheys. Sitten aloitetaan moitteet vanhojen metsien ja lahon vähäisyydestä.

    Tuon tiheyden vaikutuksen ymmärrän, mutta miksi parutaan vanhojen pysähtyneiden harsinjäännösmetsien perään. Ne ovat pysähtyneitä ja kaikkea muuta kuin monipuolisia ekosysteemejä. Lahoa riittää kyllä muuallakin, varsinkin Helsingin virastoista sitä löytyy.

    En löydä metsien suojelusta ”tarkoitusta”. Nuo uhanalaiset lajitkin ovat luultavasti olleet aina harvinaisia eli uhanalaisia. Merkillistä, että eivät ole jo kaikki kadonneet. Onhan noita metsä hyödynnetty aina.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4