Keskustelut Metsänomistus Mikä on metsiensuojelun perimmäinen tarkoitus?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)
  • Mikä on metsiensuojelun perimmäinen tarkoitus?

    Metso-ohjelman Etelä-Suomen metsien suojelutavoite on 178 000 hehtaaria vuoteen 2020 mennessä. Aikaisemmin vastaavilla suojeluohjelmilla onnistuttiin lopettamaan Pohjois-Suomen metsäteollisuus. Pyritäänkö Etelä-Suomessa vähitellen samaan? Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on kaikkien näiden metsiensuojeluohjelmien perimmäinen tarkoitus, ja mitkä tahot ovat niiden takana. Johtaako jäljet Suomen rajojen ulkopuolelle?

  • Leevi Sytky

    RE: Mikä on metsiensuojelun perimmäinen tarkoitus?
    ”Olisi nyt ainakin sen Ville Niinistön elvistellyn voinut Metsälehtikin jättää pois sisällöstään.”
    Lähetetty: 46 min sitten
    kirjoittaja: jees h-valta

    Tasokas lehti ottaa huomioon myös tasokkaat lukijansa.

    jabe

    <<<<<Kun tuota suojelupölläilyä vilkuilee tulle väkisin mieleen, että kyse ei ole suojelusta vaan vallasta

    Määräysvalta maista ja vesistä (ei pelkästään metsistä) valuu kiivasta tahtia kohden ympäristöministeriötä.<<<<<

    Niin no, jos siellä uskotaan että muut tahot eivät ole riittävän luotettavia monimuotoisuuden vaalijoita, niin luonnollista että haluavat maat vahvemmin omaan ohjaukseensa (metsähallitus taitaa valtion maat omistaa, vai miten järjestely nykyisin toimiikaan).
    Toisaalta, MTK:kin on vaatinut että maanomistajille korvataan talouskäytön kieltämisestä aiheutuvat merkittävät kulut, käytännössä siis maat hankitaan valtiolle. Eli ei pelkästään YM:n halusta ole kyse.

    jabe

    <<<<<"Suomen lajien uhanalaisuus • punainen kirja 2010" kertoo 69,2 % uhanalaisuuden syistä olevan muualla kuin metsissä.

    Samassa opuksessa kerrotaan myös uhanalaisuutta häiritsevän metsien umpeenkasvu eli ikääntyminen ja tiheys. Sitten aloitetaan moitteet vanhojen metsien ja lahon vähäisyydestä.

    Tuon tiheyden vaikutuksen ymmärrän, mutta miksi parutaan vanhojen pysähtyneiden harsinjäännösmetsien perään. Ne ovat pysähtyneitä ja kaikkea muuta kuin monipuolisia ekosysteemejä. Lahoa riittää kyllä muuallakin, varsinkin Helsingin virastoista sitä löytyy.<<<<<<

    Toki myös soita pyritään suojelemaan. Ja perinnebiotoopit ja maatalousympäristön lajit saavat myös oman huomionsa, toki ne ovat ongelmallisempia sikäli että ne vaativat ihmistoimintaa, mutta sellaista joka ei nykypäivänä ole kovin kannattavaa. Ehkä jotain luonnonniittyjä jne. voitaisiin yrittää aikaansaada, vesistöjen varsille jne. hieman hankalaa sekin.

    Metsien tiheys on toisaalta luonnollinen piirre, mutta talousmetsissä se ei jakaudu luonnollisesti. Esim. harvapuisia rämeitä on ojitettu ja pyritty muuttamaan tiheäkasvustoisiksi. Samoin varttuneemmissa metsissä on voinut olla melko laillakin pieniä välejä, kuolleiden puiden kohdalla tai muuten vain kohdilla joihin ei puita tullut heinien tai muun kasvillisuuden vuoksi.
    Lahopuuta on myös radikaalisti vähemmän kuin metsissä normaalisti niinä aikoina kun lajisto on kehittynyt. Samaten tietyt lahopuulajit ovat erittäin harvinaisia, kuten järeät puut, tietyt puulajit.

    Mikään metsä ei ole "pysähtynyt", ainakaan minun mielestäni. Toki nuori taimikko kasvaa lähes silmissä, ja siinä mielessä muuttuu nopeasti, mutta kyllä varttunut metsä joka pysyy kohtalaisen pitkään melko samanlaisena, on paitsi monien ihmisten mieleen, myös vakaa elinympäristö monelle varttunutta yhtenäistä metsää tarvitsevalle lajille. Täydellisiä metsiä nekään eivät tietenkään ole eikä kaikkia metsiä sellaisiksi tarvitse muuttaa.

    jabe

    <<<<<<En löydä metsien suojelusta "tarkoitusta". Nuo uhanalaiset lajitkin ovat luultavasti olleet aina harvinaisia eli uhanalaisia. Merkillistä, että eivät ole jo kaikki kadonneet. Onhan noita metsä hyödynnetty aina.<<<<<<

    Osa kansasta on kiinnostunut luonnosta siinä määrin että näkee arvoja myös niissä lajeissa jotka eivät pärjää hyvin talousmetsissä, ja pitää kauniina sellaisia luontaisia metsänäkymiä jotka eivät metsätalousneuvojaa ilahduta, meillä on erilaisia kiinnostuksenkohteita.

    Selvä asia on että ennen kuin ihmiset rupesivat tehohyödyntämään metsiä, oli esim. lahopuuta, järeitä kuolevia puita, tiettyjä puulajeja, tiettyjä suotyyppejä, puhtaita vesiä ynnä muita elinympäristöjä selvästi enemmän kuin nykyään. Ja tietysti silloin oli niillä eläviä eliöitäkin melko runsaasti. Toki jotkut lajit varmasti ovat niin erikoistuneita että ovat olleet vähälukuisia aina.

    jees h-valta

    Jabelle muistutus että olihan niitä eliöitä metsissä kuten se ihmisen alkuolento siellä lähes puusta pudonneena ja luolissa asuen.
    Sitä jotain ehkä uhrataan ennenkuin ”piperretään” kerrostalokopitettuna kivihelvetissä. Mutta yksi talvi sinne luola-asumaan takaisin voisi olla paras valistustapa.

    tamperelainen

    Jabella tai muilla on varmasti LUOTETTAVIEN tutkijoiden,ei POLITRUKKIEN tekemiä selvityksiä luonnon monimuotoisuudesta ja metsien suojelusta.Voisitteko mainita esim. joitakin VÄITÖSKIRJOJA aiheeesta

    Leevi Sytky

    Väitöskirja? Onhan niitä varmaan paljon tehty luonnonsuojelunkin alueelta.
    Yksi esimerkki on vaikkapa Anne Matilaisen väitös, koskien haapaa ( 1994 ). Kannattaa tutustua!

    Ps. Sitä en tiedä onko em. henkilö politrukki.

    tamperelainen

    Tulee väistämättä mieleen 70-luku,jolloin kaiki vähänkin edistyksellisemmäksi ja fiksuksi itsensä tuntevat ilmoittautuivat sosialisteiksi,perinteiset duunarit katselivat menoa hämmästyneinä.Luonnonsuojelussa on paljon samoja piirteitä ja siinä häärii vielä moni sosialisointia kannattanut ja sillä elämöinyt.Vihreät ovat politisoineet luonnonsuojelun ja tehneet siitä vallankäytön välineen.
    Hurmosliikkeet ja toisten alistaminen ei kait kuulu luonnonsuojelun periaatteisiin.
    Itse olen aina hoitanut(ei ole tarvinnut suojella) luontoa ja maisemaa tiettyyn rajaan sen ehdoilla,kuitenkin soveltaen nykiseen maailmanmenoon.Ei nykyinen suomalaismaisema ole Vihreiden keksintö.
    Tästä monimuotoisuudesta ja metsiensuojelusta kaikki puhuu,mutta löytyykö siitä tutkittua tietoa.Väitöskirjat olisivat varmasti kaikkein rehellisimpiä

    Leevi Sytky

    Jones Abrefa Danquah`in väitöstilaisuus oli eilen. Koskien metsien suojelua.

    tamperelainen

    ”Jones Abrefa Danquah`in väitöstilaisuus oli eilen. Koskien metsien suojelua.”

    Taitaapi käsitellä mahonkien kavatusta nyky-Ghanassa,ei ilmeisesti anna mitään täkäläiseen metsiensuojelukeskusteluun
    .Meillähän metsiä ei ole hävitetty,niitä vain hoidetaan,kellarikuusikoita lukuun ottamatta.
    Metsien,kasviston uuudistumiskyky on ihan erilainen kuin Afrikassa,kaskikulttuuristakin on selvitty.Metsällä Suomessa on voimakas uudistumispotentiaali,ei siihen tarvita puoluetoimistojen päätöksiä eikä niillä metsän onneksi paljon pysty vaikuttamaankaan

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)