› Keskustelut › Metsänomistus › Miksi Suomelle kävi näin?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 182)
1 2 3 … 17 18 19

  • Miksi Suomelle kävi näin?

    Sent on: 26.10.2014, 15:56

    Suomi on luonnnonvaroiltaan rikas, pinta-alaltaan suuri, mutta väestöltään pieni eurooppalainen maa.
    Olimme aikaisemmin käytännössä lähes omavaraisia energian ja ruoan suhteen.
    Lisäksi olimme lähes velattomia.
    Nyt tilanne on aivan toinen.
    70% energiasta ja 50% ruoasta tuodaan muualta.
    Nämä ostot tehdään lähes kokonaan velaksi, sillä vientitulomme ovat aivan liian pienet.
    Tässä olisi jollekin tutkijalle selvitettävää, miksi ja keiden toimesta näin on käynyt.

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Niko 8.12.2014, 20:27

    Niin. Se oli se 2 miljardia/vuosi se pietin kustannusvaikutus Suomen kansantaloudelle. Vaimitenseoli…

    mehänpoika 8.12.2014, 20:27

    Jatkoa edelliseen:
    Ruotsin tuoreen hirvivahinkotutkimuksen mukaan jokainen kaadettu hirvi maksaa pelkästään Ruotsi metsäteollisuudelle 2590 euroa viennin arvon vähenemisenä.

    Metsänomistajille koituu kasvu- ja laatutappioita 500 miljoonaa kruunua.

    Yhteiskunta menettää varmaan verotuloja ja työntekijät työmahdollisuuksia. Kerrannaisvaikutukset lienevät päätähuimaavia.

    Olisi varmaan tarpeen meilläkin tutkia tämä Ruotsin 28 vuotta kestänyt hirvitutkimus.

    Niko 8.12.2014, 20:51

    Etkös sen jo ole tutkinut. 2 miljardia/vuosi. Mitä tuota nyt -selvää asiaa- enää sörkkimään.

    Se 500 miljoonaa kruunua on alle 54 miljoonaa €. Jos ajateltaisiin että esim. Suomen ja Ruotsin pinta-alat mätsäisivät toistensa kanssa. Siitä 2 miljardista ei siis jää enää Mehänpojan lakelmilla cappia kuin 1946 miljonnaa €.

    Vähän haiskahtaisi, että nuo luvut ei ole edes samassa mittaluokassa. Onkohan tässä nyt menneet miljoonat ja miljardit vähän sekaisin jollakin…mene tiedä. Matematiikka, varsinkin %-laskut ja valuuttakurssit on joskus aika konstikkaita.

    JacktheRibber JacktheRibber 8.12.2014, 21:15

    Vähintään miljoona (1000000) hehtaaria kuivia kankaita on holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta jouduttu uudistamaan kuuselle.
    Lasketaan tappio aluksi pelkällä kuitupuulla. Kasvutappio on vuodessa 5 miljoonaa kuutiota. Kuitumännyn kantohinta näkyy olevan päätehakkuussa rapia 17€. Miljoonan hehtaarin tappio kantohintana 85 miljoonaa euroa. Kun raaka-aineen hinta on sellun hinnassa 4%, onkin tappio lopputuotteessa 2125 miljoonaa€. Yli 2 miljardia€. Vuodessa.

    Niko 8.12.2014, 21:41

    Anton laskee:
    Miljoonan hehtaarin tappio kantohintana 85 miljoonaa euroa. Kun raaka-aineen hinta on sellun hinnassa 4%, onkin tappio lopputuotteessa 2125 miljoonaa€. Yli 2 miljardia€. Vuodessa.

    Tämäkö on se ajattelun taso, mistä ”keskustelun” pitäisi jatkua? Tuohan on ihan järjetön laskelma.

    Miten se 4% raaka-ainekustannus muuttuu lopputuotteen hintaan 2 miljardiksi? Silläkö, että se kasvutappio on sielä jossain? Se kasvutappioko jotenkin korottaa sen raaka-aineen osuutta (4%) joksikin muuksi, siihen lopputuotteeseen?

    Se raaka-aineen ostaja siis maksaa sen kasvutappion siinä lopputuotteen hinnassa? Ihanko totta!

    2125 miljoonaa * 0,04 (4%) = 85 Totta kuin myyrän vipellys housuissa! Ja siinä on samassa se matemaattinen ymmärrys.

    Luulin että tästä tulis jotain mutta tämä taitaa olla sitä ”kasvu 1mm:stä 6 mm:iin = 6%” -huttua. Hehee!

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 8.12.2014, 21:56

    väärä foorumi

    JacktheRibber JacktheRibber 8.12.2014, 21:56

    Taannoin toimittaja riikilä tapansa mukaan tarkisti juttuunsa seuraavanlaisen kuvion johtavalta erikoisa siantuntijalta (tällä kertaa kyseessä ei ollut myyrätuhovastaava vaan kasvuvastaava): paljonko vai vähänkö kasvaa 650 runkoa (hehtaarilla), kun lustonohuus on 3 millimetriä ja kasvuvaippa on (jokaisessa rungossa sillä hehtaarilla) yli 30 neliömetriä.
    Erikoisa siantunteva vastaus oli: kyllä se toistakymmentä kuutiota kasvaa.

    Kyllä se todellakin kasvaa.

    Niko 8.12.2014, 21:58

    Pahoittelut muille lukijoille jankkauksesta, mutta tämä on mielenkiintoista. Ja toisto ei näytä olevan kiellettyä…

    Kuvitellaan että joku valmistaa sellua jonka hinta yksikolle on 100€. Raaka-ainekustannus on 4% (puu). Raaka-aineen toimittajalla on ongelmia, ja se menettää 85 miljoonaa euroa.

    Myyn siitä huolimatta lopputuotetta 100€/yksikkö ja raaka-aineen osuus on edelleen se 4%. Raaka-aineen hinta pysyy samana tai jopa laskevana (kuitupuun hinta).

    Kysymys: Millä laskukaavalla se lopputuotteen hinta muuttuikaan?

    Niko 8.12.2014, 22:10

    Palstan terävin eliitti,

    Miten se olikaan tämä äskeinen laskelmasi heh, heh?

    Raaka-aineen osuus on 4%, mutta koska sen tuottaminen maksaa enemmän, lopputuotteen hinta kerrotaan 1,96:lla.

    Mistä juuri se kerroin? (saithan kai sentään printattua…)

    MJO 9.12.2014, 05:12

    JackTheRibber:
    Vähintään miljoona (1000000) hehtaaria kuivia kankaita on holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta jouduttu uudistamaan kuuselle.
    Lasketaan tappio aluksi pelkällä kuitupuulla. Kasvutappio on vuodessa 5 miljoonaa kuutiota. Kuitumännyn kantohinta näkyy olevan päätehakkuussa rapia 17€. Miljoonan hehtaarin tappio kantohintana 85 miljoonaa euroa. Kun raaka-aineen hinta on sellun hinnassa 4%, onkin tappio lopputuotteessa 2125 miljoonaa€. Yli 2 miljardia€. Vuodessa.

    Tarkoittaako ViiltäjäJack, että sellutehtaat käyvät vaajaalla kokoajan, koska tehtailla on krooninen pula puusta. Jos hirvet eivät olisi syöneet suomen metsiä, niin suljetutkin paperikoneet ajaisivat laakerit punaisina paperia maailmalle. Eikä kukaan käyttäisi iPadeja lehtien lukemiseen jne..

    Ei se ihan näin tosimaailmassa mene 😀 Suomessa jää kokoajan tekemättä harvennushakkuita, joten ei tehtaat tekisi yli 2 miljardia kovempaa tulosta ilman hirviä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 182)
1 2 3 … 17 18 19