Keskustelut Metsänhoito Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Tämä aihe sisältää 232 vastausta, 41 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Puuki 4 kuukautta, 4 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 232)
  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

  • mehtäukko

    Aloitukseen kysymykseen: ei edelleenkään mitään positiivista.

    Kuten toisaalla puntaroitiin, korjuun riskit, epävarmuus taimettumisessa, kantohinnan heikkous ym jne. Kaiken huippuna tukkeutuminen hiilidioksidin imuroinnissa.

    harrastelija harrastelija

    JK:han sopii joihinkin paikkoihin, joita on aikaisemmin tuotu esille.  Talousmetsiin näillä havumetsävyöhykkeillä ei jk:n asianajajat ole ainakaan vielä saaneet asiaansa oikein perusteltua.

    Varmaankin esim. muualla varsinkin lehtimetsävyöhykkeillä jk saattaa olla paikallaan. Ainakin eräs koutustapahtumassa ollut krtoi Kanadassa lehtipuumetsässä siellä jk:n näyttänen onnistuneen hyvin. Korjuu oli tehty jollakin pienellä korjuukoneella, jolloin leveitä ajouriakaan ei ollut syntynyt. Todennäköisesti puutavara ei mennyt pelkästään bulkkituotteeseen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Menestys vaatii sellaiset puulajit jotka uudistuvat varjoon, kuten meillä kuusi tai Kanadassa vaahtera, Keski-Euroopassa pyökki, vaahtera, tammi.

    Portimo

    Meillä Oulun pohjoispuolella oli Suomen ensimmäinen höyrysaha sekä lasiteollisuutta. Jatkuvaa kasvatusta tehtiin toistasataa vuotta. Metsät muuttuivat lyhyiksi kitukuusikoiksi ja alukasvumännytkin jäivät pienilatvaiseksi eivätkä ikinä kasvaneet täyteen pituuteen. Elävä latvus oli niin pieni, ettei elpynyt. Seurauksena oli, että metsistä kaksi kolmasosaa oli vajaatuottoisia ja että kasvatettavia metsiä oli perin vähän. Maakin muuttui paksukunttaiseksi.

    Jätkä

    Tuon ensimmäisen ”Tulisahan” aikoihin metsästä otetiin määrämittahakkuilla tukit. Kun samoista metsistä ja puustosta tehtiin valtavat määrät Mäntyjä tervaspuiksi, eli kolottiin pystyyn, ei pidä ihmetellä sitä, että metsät olivat kehnossa kunnossa.

    Toki metsänkäsittely oli huippulaatuista jatkuvaa kasvatusta, eli metsä oli koko ajan peitteisenä, mutta kun ne peitteet olivat kuusia, niin pilallehan se meni.

    Iijokisuun saha sahasi aivan mitättömän vähän puutavaraa, mutta sekin rassasi metsät lähialueelta pilalle.

    Nykyisin kaikilla järkevillä metsänomistajilla on edelleenkin aito taito alaharvennuksin kasvattaa parhaat puut järeiksi laatupuiksi, mikä tekee kuitenkin nykyisillä hakkuumäärillä metsistä enemmän ja enemmän tuottavia.

    sitolkka

    Pohjois-Amerikassa nyt on niin paljon puulajeja, että siellä jatkuva kasvatus on aivan eri asia. Varjossa uudistuvia havupuitakin lukuisia ja lehtipuut päälle. Kanadassahan vaahteraa on aika pienellä alueella. Vaahtera sopisi paremmin USA:n lippuun mitä Kanadan. Amerikassa taisi olla pelkästään tammilajejakin kymmeniä. Oma pyökkinsäkin. Arvokkaat hikkorit ja pähkinäpuut jne jne.

    Jätkä

    Kyllä Pohjois-Amerikassakin kannattaisi keskittää puuntuottaminen arvokkaimpiin puulajeihin ja tehdä niillä kunnon tili. Elikkäs kyllä sielläkin raivaussahaajia tarvittaisiin nuoriin metsiin, eli on annettava tilaa ja ravinteita arvokasvua tekeville puille.

    Metsän puilla on tarvetta lähinnä vedestä, ravinteista ja jossain määrin valosta/tilasta.

    Kun kilpailua näistä vähennetään, keskittyy lisäkasvu arvopuihin turhan ryönän asemasta. Siis karu totuus on, että myös Harjavallassa metsä kasvaa vain sen verran, kuin sillä on eväitä. Kaikki turha ryönä syö hukkaan kasvuvoimaa.

    Jean S

    Kokemukset Olhavan metsistä rajoittuvat lähinnä juoksemiseen kartta kädessä tuulivoimaloitten ympäristössä. Siellä on paikoitellen niin vähän maata kallion päällä ja mereltä tuulee, että en nyt ihan usko, että siellä kovin nopeasti puut kasvaa muutenkaan, tai kovin pitkiksi.

    Vakavasti voidaan myös miettiä sitä, että olisiko tilanne ollut sahan kannalta yhtään sen parempi, jos puut olisi hakattu jaksollisen kasvatuksen menetelmin, vai olisivatko puut loppuneet joka tapauksessa niillä hakkuumäärillä ja sen aikaisilla kuljetusmenetelmillä. Jos dieselin hinta nousee, Äänekosken ympärillä on kohta 50 km hakkuuaukko 😛

    sitolkka

    Pohjois-Pohjanmaalla on laihat metsämaat. Alavia soistuneita karuja kankaita. Parempia metsiä löytyy vasta itäosien savisista vaaranrinteistä.

    En usko, että Äänekosken ympärille sen kummempaa aukkoa tulee vaikka diesel maksaisi mitä. Ensin joustaa pienyrittäjä ja sitten joustaa tehdas Venäjälle halvan dieselin perään.

    Jätkä

    Kyllä kai puuta olisi huilannut Iijokea pitkin vaikka Kalle Päätalon tekomaisemista huomattavasti enemmän ilman ongelmia. Historiasta selviää kyllä, että tuon ”Tulisahan” puunkäyttölupa oli varsin kohtuullinen, eipä sahaustehokaan ollut kuin 100 tukkia päivässä.

    Kyllä senkin jokivarren männiköt taisivat mennä heikkoon kuntoon tervanpolttajien toimesta ennemminkin kuin sahan tarpeiden takia.

    Keski-Suomessa on metsien keskimääräinen puusto ainakin 60% runsaampi kuin pohjoispohjanmaalla. Rautatiet on keksitty – Ei Äänekoskelta puu lopu, kunhan taimikot hoidetaan asianmukaisesti, eikä sorruta jatkuvaan harsintaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 232)