› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Sent on: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 16.12.2018, 19:25

    Jk ja uudistamisen laiminlyönti myös tasa-ikäisessä ovat myrkyllinen metsän kasvatuksen lähtölääke.

    Jean S 16.12.2018, 19:38

    Siitähän lähdetään, että nuoret ovat tyhmiä ja vanhat ovat jääriä.

    Jostain syystä osa nuorista ei ole tyhmiä eikä osa vanhoista jääriä.

    Jostain syystä osa vanhoista metsistä kestää harvennusta ja jostain syystä osa jaksollisen menetelmän taimikoista ei koskaan tuota niihin laitettuja kuluja takaisin.

    Näihin molempiin aiheisiin liittyy kysymys: miksi?

    Timppa 16.12.2018, 20:00

    Äänekoski käyttää puuta 6,5 miljoonaa m3 vuodessa.  Jos otetaan varavainen arvio, että metsät kasvavat 5 m3/ha/v ja että puusta päätyy 3/4 osaa kuiduksi (sahahake ja kuitupuu), niin tarvitaan 8,7 miljoonan m3:n kestävään kasvattamiseen 17400 km2 metsää.  Jos se olisi ympyrä, niin sen säde olisi 74 km. Tietysti muusta maankäytöstä johtuen säde on suurempi.  Käytännössä ajomatkat olisivat luultavasti pisimmillään n. 95 km.

    Jos metsät kasvaisivat 6 m3/ha/v, niin vastaavasti  säde olisi 68 km  ja ajomatkat pisimmillään 90 km.

    Jos siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen, joka kasvaisi 3,5 m3/ha/v, niin säde olisi 89 km ja ajomatkat pisimmilläänn. 100 km.

    Tietysti asiaan vaikuttaa myös sahojen sijainnit ja sitä kautta sahahakkeen toimitusetäisyydet.  Luulisin, että sahahaketta kertyy varsin laajan alueen puustosta, jolloin kuitupuun kuljetusetäisyydet pysyvät pienempinä kuin edellä teoreettisessa laskelmassa.  Fakta kuitenkin on, että kyllä Äänekoskelle löytyy puuta kohtuullisen etäisyyden sisältä kun pidetään huoli metsien kasvusta.

    Aika pitkiä matkoja sitä sellupuuta on näemmä kannattavaa kuljettaakin.  Meiltäkin Jyväskylän läheltä läksi tänä syksynä monta rekkakuormaa koivukuitua Kuopioon.  Eikä näkynyt vielä hintaa laskevana.

     

    sitolkka 16.12.2018, 20:24

    Onpa aivan Oulun läheltä ajettu puuta Kemijärvellekin.

    mehtäukko 16.12.2018, 20:38

    Jeanin kysymykseen miksi osa jaksollisen taimikoista… Mehtäukon mielestä joskus voi tekijöinä olla summa väärin ajoitettuja,vääriä menetelmiä yhtä aikaa luonnon järjestämän poikkeavan tekijän kanssa.

    Kokeneille riittää yksi ”kokeilu”, jääräpää ei opi mistään.

    sitolkka 16.12.2018, 21:55

    Kyllä sitä puuta oli yllin kyllin Iijoen valuma-alueen sydänmailla. Parhailta sensseiltä ja alajuoksulta oli tervanpoltto varmasti vienyt parhaat männiköt. Iijoen alajuoksuhan on Suomen vanhimpia tervanpolttoalueita. Jo 1500-luvulla sieltä maksettiin veroja tervassa.

    antinpoika 16.12.2018, 23:06

    Tuohon alkuperäiseen kysymykseen, eihän se miltään näytä sellaiselle joka sitä ei ole nähnyt. Sitolkka on varsin oikeassa, jos tervanpoltto on alkanut 1600-luvulla ja loppunut 1900-luvun alussa niin moneen kertaan siinä on ehditty männiköt polttaa

    mehtäukko 18.1.2019, 07:36

    Viime ML:issä  Lukijalta on jk:n käsitteistä vääntäneet Dos. Y Norokorpi ja prof. E Annila.

    Mehtäukon logiikka on täysin Annilan ja lähinnä häntä peesanneen MMT P Veijolan linjoilla syistä jotka ovat nuppiin pesiytyneet käytännön metsissä ryskämisen kokemuksista. Ei ole väitöskirjoja, ei tieteellisiä dokumentteja mutta jonkinlainen käsitys metsien elävästä elämästä.

    merpe 18.1.2019, 08:06

    Kyllähän jatkuva kasvatus onnistuu, jos tyytyy huomattavasti pienempään tuottoon. On kuitenkin muistettava, että kasvua (yhteyttämistä) tapahtuu vain lehtivihreässä ja jatkuvassa kasvatuksessa hakkuu kohdistuu niihin puihin, joissa on eniten lehteä ja neulasta. Eli väkiselläkin kasvu (ja tuotto) pienenee!!

    Jätkä 18.1.2019, 11:10

    Jatkuva kasvatus onnistuu – ei se olekaan mikään este, mutta ilmeisen turhaa on odottaa, että alikasvoksesta tulisi yhtä hyviä tai parempia puita ainakaan kasvukyvyltään.

    Esim : Jos karjataloutta harjoittavat aina listisivät ne parhaat yksilöt ja antaisivat omien siittäjien pökkiä uutta sukupolvea, oisi tulos kuin jatkuvassa kasvatuksessa konsanaan.

    Puiden Jalostus-siementä tuottavilla siemenpuuviljelmillä ei ole ainuttakaan sisarusparia lähekkäin. Näin pidetään huolta siitä, että huippulaadut risteytyvät keskenään ja perimä olisi mahdolisimman hyvä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 22 23 24