Eiköhän se Hämeessa metsän tuotto ole parasta, ainakin tutkijoiden mukaan.

Järvi-Suomi ylipäätänsä, 16 m3/ha/v parhaimmilla paikoilla.

Ja nimenomaan viljelymetsiköissä.

Huono puuhinta ja verotus laskee sitten €uro tuottoa.

Parhaan tuoton metsälle saa sitten jostain muualta.

Olen Jessen kanssa samaa mieltä, ettei geenimuuntelu ole enää mikään mörkö.
Jokainen meistä laittaa jossain muodossa suuhunsa jotakin geenimuuntelun tulosta, olipa itse asiasta mitä mieltä hyvänsä.
Kun olen itsekin kasvatellut geennimuunneltuja puita jo yli neljännesvuosisadan, ei aihe nosta mitään tunnemyrskyjä.
Jatkossa aktiivisessa talouskäytössä olevat metsät muunnellaan kasvamaan yhä paremmin ja laadukkaammin, ja ”maatiaismetsät” jäävät vähitellen talouskäytön ulkopuolelle.
Sama kehitys on tapahtunut maatalouspuolella jo kymmenien vuosien ajan.
Metsäasiossa, kuten kaikissa muissakin asioissa, on aina parempi katsoa tulevaaan kuin menneeseen.
Menneen haikailu kun ei hyödytä ketään.

Onko tuotto ja tuotos metsässä aina samaan suuntaan?

”…Hakkuista ei ole merkkejä. Silti kuusikko on niin harvaa, että puut ovat mahtuneet lihomaan, ja latvuksilla on yhä tilaa… …Puiden tilavuuden laski alan johtava asiantuntija, professori Jouko Laasasenaho… …Kun keskimääräisen, 40-sentin rungon tilavuus (1,957 kuutiometriä) kerrotaan hehtaarin runkoluvulla (650) tulos on 1227 kuutiota hehtaarilla.
Vieläkin huimempi tulos saadaan, kun koealan puiden tilavuus lasketaan läpimittaluokittain ja tulos muunnetaan hehtaarikohtaiseksi. Silloin hehtaarin puuvaranto hyppää yli 1500 kuution… …Puut ovat siis noin 90-vuotiaita…”

Tähän asti täysin asiallista ja ammattitaitoista, mutta kun haetaan kasvuvastaavan (moukkari) lausunto, niin alkaa lipsua ja pahasti: ”Kyllä tämä toistakymmentä kuutiota kasvaa.”

Toimittaja riikilä kirjoittaa: ”Uusimpien vuosilustojen paksuus on reilut pari milliä. Vuosikymmenessä runkojen läpimitta kasvaa näin neljä, viisi senttiä. Kasvuohjelmien lähtötiedot eivät yllä näin järeisiin puustoihin, joten vuosikasvu jää arvioiden varaan.”

Kasvuvastaava (sentään professoriksi huudettu), joka on samaa tasoa kuin myyrätuhovastaava (joka on myös jollakin käsittämättömällä tavalla onnistunut livahtamaan myös professorin virkavastuuseen ja jonka mukaan lumikko romahduttaa myyräkannan kolmen (3) vuoden välein, mutta ketulla, jonka pääravintoa ovat myyrät, ei ole myyrämääriin mitään vaikutusta), on ollut kykenemätön arvioimaan äärimmäisen helposti laskettavissa olevaa kasvua (lantun tietenkin tulee leikata). Kun lusto on rinnankorkeudelta luokkaa rapia 2 milliä, niin se on koko rungon tasolla keskimäärin 3,5 milliä. Jokainen peruskoulun kolmasluokkalainenkin oivaltaa heti, että noiden runkojen vaippa on yli 30 neliömetriä. Niitä 3,5 millin siivuja kun ladotaan päällekkäin 30, niin se toistakymmentä kuutiota (vuosikasvua) kertyy alle sadasta (100) rungosta.

Tässä tapauksessa sadan (100) rungon vuosituotto on viisisataa (500) euroa. Kysymys: paljonko vai vähänkö on 650 rungon vuosituotto?

Jos lähdetään ”pekuloottehen”yksittäisen rungon lisäkasvua, niin kerkeasti arvioiden se selviää seuraavalla tavalla.
Mitataan puun pituus mahdollisimman tarkasti = +- puoli metriä.
Mitataan D 1,3 .Jaetaan mitta kahdella = rungon keskiläpimitta.
Anttoon tapauksessa teoreettinen keskiläpimitta on 20 senttiä.
Ympärysmitta 20 cm x 3,14 =62,8 cm.
0,628 x puun pituus – esimerkiksi 30 metriä = 18,84 neliömetriä.
Oletetaan, että vuosilusto on 2,5 mm ja kerrotaan sillä tuo neliömäärä.
Tulos on :47,1 litraa.

Jos tuollaisia runkoja on hehtaarilla 650 kpl – niin vuosikasvu hehtaarilla on sinä vuonna: 30,615 kuutiometriä.

Näin oman tarkistamattoman laskelmani perusteella.
On toki muistettava, että vuosiluston paksuus vaihtelee, samoin rungon vaippa muuttuu joka vuosi.