› Keskustelut › Metsänomistus › Missä paras metsän tuotto?

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 128 total)
1 2 3 4 5 … 11 12 13

  • Missä paras metsän tuotto?

    Sent on: 13.7.2016 at 06:51

    Mielehkiihtoista vertailla eri paikkakuntien metsän tuottoa metsään.fi sivustolla. Kysymys lienee keskimääräisistä tuotoista. Pienillä alueilla saattaa kyllä olla isojakin makroilmaston eroja.

    Toisaalta hyvällä metsänhoidolla voidaan metsän tuottoa parantaa.
    Kotikunnassa ha / 5-vuosituotto on 191 €, suurin tuotto eri paikkakunnista löytyi 895 € !
    Miten tuottaa keskustelijoiden metsä?

    Creator
    harrastelija
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 17.7.2016 at 09:14

    ””Anttoo ei liene huomannut, että puut ovat yleensä alapäästään paksumpia kuin yläpäästään.
    Siitä voisi tehdä johtopäätöksen, että paksuuskasvu rungon tyvellä on yhtä kova tai kovempi kuin esim kymmenen tai kahdenkymmenen metrin korkeudella.”

    Mietitäänpä miten puu kasvaa. Paksuuskasvu on jatkunut pisimpään tyvellä ja latvaan päin mentäessä paksuuskasvuvuosia on sitä vähemmän mitä korkeammalla ollaan.
    Alkuvuosina puu kasvaa yl. kapeita lustoja ja myöhemmin paksumpia, mutta jos kuusi ei ole jäänyt juromaan, niin tyvenkin kasvut on melko nopeasti keskimääräisiä.

    Ei voi siis tehdä suoraan johtopäätöstä, että tyven paksuuskasvu olisi (tällähetkellä) kovempi kuin latvaosien paksuuskasvut eri korkeuksilla.

    Mutta silti; suunnilleen sama se vuosikasvu on rinnankorkeudella kuin 10 m tai 20 m korkeudella tuon ikäisellä puulla.

    Lähetetty: 28 min sitten
    Lähettäjä: Puuki ”

    Paksuuskasvu ei rungossa ole koskaan yläpäässä kovempi kuin alapäässä, mutta jos puusto on käsitelty oikeaoppisin harvennuksin, se on joutunut vahvistamaan tyvipäätään.
    Ilmiö näkyy yleensä selvästi siemen – ja suojuspuuasentojen puissa.

    Visakallo 17.7.2016 at 10:32

    ”Puuntakune on ilimeesesti melekone eelläkävijä. Mittee ne mahto olla nämä geenimuunnellut puut?”
    Lähettäjä: Petkeles

    Kloonauksesta oli tarkemmin ottaen kysymys, geenimuuntelu kyllä sivuaa sitä, mutta on hieman eri asia.
    Kloonattuja koivuja ja kuusia on ollut kasvamassa ja tulokset näyttävät, ja ovat mittaustodistustenkin perusteella erinomaisia.
    Muistan kuinka 90-luvun alussa aktivistit tuhosivat joitakin kloonitaimikoita, mutta ovat kuitenkin itse päivittäin syöneet hyvällä halulla kloonauksen ja geenimuuntelun tuotoksia.

    Jätkä 17.7.2016 at 11:05

    Mikähän on puulaji nimeltään, joka on paksumpi keskirungoltaan, kuin rinnantasalta?

    Jätkä 17.7.2016 at 12:15

    Sinullakin lustoa kehityy vain toiselle puolelle puuta?
    Meilläpäin lustoista kehittyy vuosirengas, joka nimensä mukaisesti on ympäri puun.

    Lisäksi tuo sinun mallipölkkysi on ohuempi latvasta kuin tyvestä.

    Anton Chigurh 17.7.2016 at 23:59

    ”…Keskimääräisen 40-senttisen kuusen tilavuudeksi neljän sentin kapenevuudella Laasasenaho laski 1,957 kuutiota…”

    Mittasin viljelytaimikosta harvennettujen kuusien paksuuksia: latva luokkaa 10 millimetriä, edellinen vuosi 20 millimetriä, kolmas vuosi 30 millimetriä, jne. Lusto on järjestään latvassa luokkaa viisi (5) millimetriä. Ohenee tyveen päin.

    ”…Lisäksi mittasimme 45- ja 47-senttisten valtapuiden pituudet. Ne olivat 32,5 ja 33 metriä. Tilavuuden laskennassa yli 40-senttisten puiden pituutena käytettiin 32 metriä…”

    Tuollainen keskikokoinen puu on kuuden metrin korkeudella 36 senttimetriä ohut. Siitä ylöspäin kapeneminen pienenee, jolloin 12 metrin korkeudella läpimitta onkin luokkaa 33 senttimetriä. Puolipuussa (16 metriä) läpimitta on luokkaa 31 senttimetriä. Tämän kokoluokan puiden latvaosat muistuttavat kiväärinluotia juuri siksi, kun lusto on latvassa kaikkein levein.
    Tuolla 31 senttimetrin läpimitalla vaipan pinta-alaksi tulee rapia 31 neliömetriä, joka on selkeä aliarvio juuri latvaosan luston voimakkaan levenemisen vuoksi.

    A.Jalkanen 18.7.2016 at 10:01

    Kuten yleensäkin on asian laita, mittaukset ja laskelmat joko vahvistavat tai kumoavat uskomukset.

    Paras tuotto on varmaan tällä hetkellä sillä metsänomistajalla, joka osaa taitavasti hyödyntää metsävähennystä.

    jees h-valta 18.7.2016 at 10:12

    Vuosittainhan sitä. Eikä tarvii päätään vaivata kun valmiilla kirjanpito-ohjelmalla touhuaa. Vuoden puunmyynnin luvut ja atk-hoitaa loput.

    mettämiäs 18.7.2016 at 10:55

    Ei latvasta tule tyvitukkia

    mettämiäs 18.7.2016 at 10:58

    Jätkä:
    ”Ei sillä eikä millään, mutta sellaisesta männystä tyvitukki on yleensä A-laatua, mutta ne parikin ”välitukkia” menee C 2 -laatuun. Latvasta tulee vielä ehkä C1 ja B-laatu, hyvässä lykyssä kaksi B-laatua.

    Mettämiäs:
    ”Ei latvasta tule tyvitukkia”
    Lähetetty: 41 min sitten
    Lähettäjä: mettämiäs ”

    Kaikille lienee selvä, että rukkirungosta tulee yksi tyvitukki (joko A tai C1) ja yksi latvatukki (B). Kaikki muut tukit ovat välitukkeja (C2), joita tulee sitten epämääräinen määrä rungon pituuden ja laadun mukaan (samat asiat vaikuttavat tietenkin myös tyvi- ja latvatukkien saantoon). Eli latvalta ei tule missään tapauksessa C1:stä, toisin kuin Jätkä yrittää väittää.

    Jätkä 18.7.2016 at 11:04

    Kun luston paksuus rinnankorkeudelta on rapiat pari milliä, niin koko rungon mitalla se ei kyllä ole ainakaan enempää. (Ei siis kolme ja puoli milliä)
    Puut ovat yleensä alapäästään paksumpia kuin yläpäästään.
    Siitä voisi tehdä johtopäätöksen, että paksuuskasvu rungon tyvellä on yhtä kova tai kovempi kuin esim kymmenen tai kahdenkymmenen metrin korkeudella.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 128 total)
1 2 3 4 5 … 11 12 13