Mitä hyötyä on metsä-alan mustamaalauksesta

Poimintahakkuussa metsää muotoillaan yksilöllisesti ja säästeliäästi,  jolloin kuljettajan ei tarvitse turvautua pelkkään ”kaljuksi ajoon” eli avohakkuuseen,   jos ei eläessään ole muuta oppinut.

Poimintahakkuutahan se harvennuskin on. Aika vähän taitaa olla työsopimuksia sellaiselle kuskille, joka ei osaa muuta, kuin aukkoa tehdä.

Veden näkösyvyys on pudonnut neljäsosaan ja samalla pesivien vesilintujen määrä on romahtanut, sanoo ympäristökeskuksen eläköitynyt johtava tutkija Raimo Virkkala.
1960-luvulla tehdyissä tutkimuksissa keväinen näkösyvyys oli Kukkialla 8–10 metriä.
Uusimmat luvut ovat 2–2,5 metriä.

Ympäristökeskuksella on tuloksia Kukkialta yhdestä pisteestä kattava sarja vuodesta 1964 tähän päivään yhdessä mittauspisteessä, Kukkiasaaren eteläpuolelta, syvyys n. 27 m. Mittauksia on tehty 173 kpl.

Kevään mittauksissa 60-luvulla ei näkösyvyyttä ole määritetty, mutta loppukesän mittauksissa on. 60-luvun tulokset ovat 2,9-3,9 m. 2020-luvun vastaavat tulokset ovat 2,2-3,0 m.

Tulokset ovat heikentyneet, muttei läheskään siinä mittakaavassa kuin jutussa kerrotaan.

Selkärangattomia syövien telkän ja sotkien määrä on Kukkialla romahtanut, kalaa syövien isokoskeloiden määrä puolittunut. Tukkakoskelot uhkaavat hävitä kokonaan.

Lintukannoista ei minulla dataa ole, joten en voi tätä kiistää. Voin vain epäillä motiiveja samanlaiseen liioitteluun kuin näkösyvyyden suhteen.

Rehevöitymisprosessi on tällainen: ravinteiden lisääntyminen lisää leväbiomassaa ja samentaa vettä. Veden läpi kulkeutuvan valon määrä vähenee.

Alettiin puhua rehevöitymisestä avohakkuiden jälkeen, vaikka Kukkia ei ole rehevöitynyt.

Voimakkaimmin eri puolilla Suomea ovat vähentyneet ravinteikkaista kosteikoista ja järvistä riippuvaiset lajit, sanoo Piha.

Eli juuri niissä kohteissa, joita meillä riittää. Ainakaan elinympäristöjen puute ei siis selitä asiaa.

Muitakin syitä vesilintukadolle on

Toinen vesilintujen vähenemisen syy ovat vieraspedot kuten minkki ja supikoira, jotka syövät munat suihinsa.
Lisäksi vesilintujen määriin voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen tuomat muutokset lintujen esiintymisessä, suojaa tarjoavien naurulokkiyhdyskuntien katoaminen monilta kosteikoilta sekä metsästys kotimaassa ja ulkomailla.
Näiden vaikutuksesta on vähemmän tietoa kuin veden laadun vaikutuksista.

Veden laadun muutoksista on tietoa, muttei veden laadun muutoksen vaikutuksesta lintukantoihin.

Kukkiankin rannoille on rakennettu toistakymmentä kosteikkoa parantamaan järveen laskevan veden laatua.

En tiedä yhtään kosteikkoa, josta tulisi kirkasta vettä. Ehkä Kukkiankin samentumista selittää jossain määrin näiden myllättyjen alueiden kautta suoraan järveen johdettavan veden laatu.

Käsittelemättä tutkijalta jää eniten lintujen kuolleisuutta aiheuttava asia eli muuttomatkat ja talvehtimisalueiden riskit. Selkälokeista jo tiedetään, miten ne syövät talvehtimisalueilla saastunutta ravintoa ja se heikentää selviytymistä muuttomatkasta ja poikastuottoa täällä. Lisäksi käsittelemättä jää se, minkä huomaa vertaamalla Kukkian karttoja 60-80-luvuilta nykyisiin. Rantarakentamisen määrä on kasvanut valtavasti, joten rauhallisten pesimisympäristöjen määrä on romahtanut. Tätäkään ei tutkija noteeraa millään tavalla. Mutta eihän järveä 40 vuotta seurannut tutkija voi paikallisia syyllistää. Kiinteistöjä ei voi purkaa tai käyttöä kieltää. Metsätalous on helpompi maalituksen kohde. Menee suoraan luontoväen pelikirjan mukaan.

Todennäköinen syy metsä-alan mustamaalaukseen on tässä tapauksessa kääntää huomio omista ongelmista muihin.

Hyvä. Vaikka kehitys joissain asioissa onkin ollut väärään suuntaan, lintukatoa aiheuttavalle tasolle ei veden laatu ole romahtanut.

https://yle.fi/a/74-20237870