Keskustelut Metsänhoito Miten maksimoin puuntuoton kannattavuuden

  • Tämä aihe sisältää 63 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Tomperi toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 63)
  • Miten maksimoin puuntuoton kannattavuuden

    Sahalan kartanossa Rautalammilla tuotetaan puuta tavoitteena mahdollisimman hyvä taloustulos.
    Siihen sisältyy tuhoriskien ja märkyyshaittojen minimointi sekä puun kasvun ja tukkiprosentin maksimointi.
    Tervetuloa katsomaan !
    Suomen metsänomistajat on kuiduttavan teollisuuden johdolla jujutettu kasvattamaan metsänsä liian tiheinä, jolloin arvokkaan tukin osuus jää pieneksi.
    Suomen hakkuista tukkia on vain 33 % ja loput kuitua kun se voisi, ja pitäisi olla päin vastoin. Jo tämä yksin merkitsee 7 m3:n vaatimattomalla vuosikasvulla yli 100 € tulonsiirtoa tuottajalta teollisuudelle/ha/v eli esim. 30 ha metsätilalla 10 vuodessa turhaa tuoton menetystä n. 30.000 €.
    Se, että puut kasvatetaan täysilatvuksisena vähän harvemmassa (EH:n jälkeen 600 r/ha = 4 m puuväli, tukkikasvatukseen väljennettynä 400 r/ha 5 m puuväli, superharvennettuna suurina puina 200r/ha, 7 m puuväli) on viisautta taloustuloksen ja tuhoriskien torjunnan kannalta.

    Väitteet, että tiheä metsä kasvaa enemmän, pitää paikkansa enintään vain muutaman vuoden ja vain jos latvukset ovat kutistuneet ja metsä on hyvin nuorta. Tiheä kasvattaminen heikentää nopeasti kannattavuutta ja paljon.
    Puun kasvua tehostaa paljon…:
    – Suuret (300 – 500 l) mättäät,
    – Ojitus (ajouramätästyksessä ojat ja ajourat tulevat sivutuotteena), että myöskin kasvukauden ulkopuolella pohjavesi on ainakin 40 cm syvyydessä,
    – Rotutaimet
    – 1200 taimen istutustiheys (3 m välein), joka kasvattaa taimiin alusta lähtien voimakkaan latvuston.

    Jos oma kokemus ei anna harkinta- tai ymmärryspohjaa, kannattaa käydä katselemassa eri ikäisten harvennusmetsien kantolustoja, käyttää mittasaksia ja taskulaskinta tai tehdä metsäretkiä sinne missä tämä osataan.
    Ympäristötietoisille (kuten minäkin) tiedoksi fakta:
    Järeämpien runkojen kasvatus tehostaa hiilensidontaa. Suomen päästöt ovat 0.14 % maapallon päästöistä ja ne voidaan kokonaan (jopa 3-kertaisesti) kattaa hyvällä metsänhoidolla.

  • Panu

    Ajatukset ovat hyviä ja olen näistä aiemminkin Sahalan sivuilta lukenut. Kysymyksiä on herännyt paljon ja ensimmäiseksi kysyisin mitä tarkkaanottaen tarkoitat taloustuloksella eli miten se lasketaan?

    Perko

    Veli-Jussilta hyvä avaus ja selitys  kuituhuijauksesta!    Noin on ikävästi valtakunnan ja yksityisten metsiä häikäilettömästi väärinkäytetty.  Muistaakseni miekin jotain samantapaista olen kertonut.  Olen havainnut, että ekatukin latvasta tehty kakkara antaa kantoa selvemmän kasvuhistorian.

    Puuki

    Ojitusta ei tarvita joka paikassa. Turhan rajua muokkausta kannattaa  välttää jo turhien kustannusten takiakin, jos ei ole tarvetta.   Monissa kohteissa voi kyllä toimia kuten ap. esittää.

    Muuten samaa mieltä että tavallista harvempi istutustiheys käy hyvin useimpiin kohteisiin.   Istutusalueista mänty tuoreella kankaalla voi kaivata karsiutumisen takia tiheämpää asentoa . Mutta luontainen taimiaines usein korvaa sen ellei ole kylvöstä kysymys jolloin lisää ei tarvita.

     

    Gla

    ”Suomen metsänomistajat on kuiduttavan teollisuuden johdolla jujutettu kasvattamaan metsänsä liian tiheinä, jolloin arvokkaan tukin osuus jää pieneksi.
    Suomen hakkuista tukkia on vain 33 % ja loput kuitua kun se voisi, ja pitäisi olla päin vastoin.”

    Jos hakkuukertymä vastaa metsien puutavaralajien tuottoa, en usko luvun olevan tulosta vääristä metsänhoito-ohjeista. Osansa menee tietysti menneiden vuosikymmenten uudistamisessa tehtyjen virheiden piikkiin (esim. räkämänty), mutta osa selkeisiin rästeihin tai metsänomistajan yleiseen virheeseen kasvattaa hyvään pyrkiessään taimikoita liian tiheänä.

    A.Jalkanen

    Metsänhoito-ohjeissa puhutaan osin edelleen liian korkeista istutustiheyksistä. Esimerkiksi koivulle taisi suositus olla se 1600 kappaletta joka todettiin toisaalla liian tiheäksi.

    Gla

    Sahalassa on todettu liian tiheäksi, mutta onko se sitä käytännössä. Minulla tulee hävikkiä etenkin koivulla runsaasti. Suurempi ongelma kuin istutustiheys on varmasti yleisesti ottaen luontaisen täydennyksen kasvattaminen istutettujen puiden seassa lukumäärää lisäämässä. Puhumattakaan raivaamattomista kohteista, joissa tehdään kemera-vetoista nuoren metsän kunnostusta.

     

    Kurki

    Mitenkähän etäisyydet 4m ja 5m saadaan kohdalleen, jos aloitetaan 3m istutusvälillä. Pitäisikö olla lisäksi 2,5 m taimiväli?

     

    mehtäukko

    Aloitus on sinällään hyvä, mutta omin kokemuksin tiheyttä pidän tuosta sen verran yli,että särynnän vara on viimeiseen hakkuuseen saakka. Eli maksimaalinen täystiheys väljyyteen ja maan tuottoon nähden on vakuutusturva.

    Onko aloituksen sanoma se, että k-S:n väljiksi harvennukset eivät olleetkaan niin tappiollisia mo:lle…?

    A.Jalkanen

    Ei varmaankaan mehtäukko se vaan se että väljää pitäisi olla sopivasti aivan kiertoajan alusta saakka. Mutta samalla sen verran tiheää, että oksat karsiutuvat tukeista. Jos enskaan tullaan supistuneilla latvuksilla, lopun kiertoajan kasvusta on menetetty osa. Sitä en osaa sanoa miten alas runkoluvun voi loppupuolella vetää ilman kasvupaikan tuotostappiota.

    Nostokoukku

    Siinähän ne ovat peräkkäin Metsälehden videot toisistaan poikkeavista kasvatusmalleista. Sahalan koivikko, josta vasta teoreettinen ennuste, ja Savonrannan mitattu kuusikko ( Rl 800, kuutiot 1200, tukki% 95). Kumpiko sitten parempi? Mitenkähän arvokasta tukkia työntää Sahalahden malleilla harvennettu metsä, kartiokasta, vankkaoksaista. Harvassa kasvaneesta kartiokkaassa rungossa on kyllä ”kantolustoa” hurjasti, mitenkä lienee ensimmäisen tukin katkaisukohdassa. Kuinka ympäristötietoista ( V-J:n oma termi) on muokata aukko puolen kuution mättäisiin? Minimoidaanko sillä tuhoriski, vai päädytäänkö tuuli ja lumituhoihin. Ainakin nopeakasvuiset koivut ovat normaalisti kasvaneisiin verrattuna arempia pakkashalkeamille, jolloin järeäkin runko on kokonaan kuitua tai polttopuuta. Normaalissa koivikossa ruskotäpläperhosen vaikutus keskittyy  isoimpiin, latvukseltaan parhaassa valaistusolosuhteiden kasvaneisiin puihin. Käykö harveikossa niin, että tätä tuhoa on joka rungossa. Kaikissa nuorissa metsissä tahtoo tulla vaurioita, harvassa kasvatettaessa särkymävaraa ei paljon ole.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 63)