Keskustelut Metsänhoito Miten maksimoin puuntuoton kannattavuuden

  • Tämä aihe sisältää 63 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarTomperi toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 63)
  • Miten maksimoin puuntuoton kannattavuuden

    Sahalan kartanossa Rautalammilla tuotetaan puuta tavoitteena mahdollisimman hyvä taloustulos.
    Siihen sisältyy tuhoriskien ja märkyyshaittojen minimointi sekä puun kasvun ja tukkiprosentin maksimointi.
    Tervetuloa katsomaan !
    Suomen metsänomistajat on kuiduttavan teollisuuden johdolla jujutettu kasvattamaan metsänsä liian tiheinä, jolloin arvokkaan tukin osuus jää pieneksi.
    Suomen hakkuista tukkia on vain 33 % ja loput kuitua kun se voisi, ja pitäisi olla päin vastoin. Jo tämä yksin merkitsee 7 m3:n vaatimattomalla vuosikasvulla yli 100 € tulonsiirtoa tuottajalta teollisuudelle/ha/v eli esim. 30 ha metsätilalla 10 vuodessa turhaa tuoton menetystä n. 30.000 €.
    Se, että puut kasvatetaan täysilatvuksisena vähän harvemmassa (EH:n jälkeen 600 r/ha = 4 m puuväli, tukkikasvatukseen väljennettynä 400 r/ha 5 m puuväli, superharvennettuna suurina puina 200r/ha, 7 m puuväli) on viisautta taloustuloksen ja tuhoriskien torjunnan kannalta.

    Väitteet, että tiheä metsä kasvaa enemmän, pitää paikkansa enintään vain muutaman vuoden ja vain jos latvukset ovat kutistuneet ja metsä on hyvin nuorta. Tiheä kasvattaminen heikentää nopeasti kannattavuutta ja paljon.
    Puun kasvua tehostaa paljon…:
    – Suuret (300 – 500 l) mättäät,
    – Ojitus (ajouramätästyksessä ojat ja ajourat tulevat sivutuotteena), että myöskin kasvukauden ulkopuolella pohjavesi on ainakin 40 cm syvyydessä,
    – Rotutaimet
    – 1200 taimen istutustiheys (3 m välein), joka kasvattaa taimiin alusta lähtien voimakkaan latvuston.

    Jos oma kokemus ei anna harkinta- tai ymmärryspohjaa, kannattaa käydä katselemassa eri ikäisten harvennusmetsien kantolustoja, käyttää mittasaksia ja taskulaskinta tai tehdä metsäretkiä sinne missä tämä osataan.
    Ympäristötietoisille (kuten minäkin) tiedoksi fakta:
    Järeämpien runkojen kasvatus tehostaa hiilensidontaa. Suomen päästöt ovat 0.14 % maapallon päästöistä ja ne voidaan kokonaan (jopa 3-kertaisesti) kattaa hyvällä metsänhoidolla.

  • Visakallo Visakallo

    Heh, heh! Olisikohan Hussenkin syytä tulla tutustumaan puunkasvatukseen ihan paikanpäälle!

    MaalaisSeppo

    Husse sai minut huolestumaan, kun 20 v vanha kuusentaimikkoni on vasta 11 m pitkää. Konkurssi kai uhkaa, kun noin huonosti kasvaa.

    Husq165R

    M-Seppo. Jos ei konkurssi, niin kriisi nyt ainakin. Edellisen viestini lainaukset on Vk:n aiempia kehumisia, ei minun lukuja.

    Nostokoukku

    M-Seppo. Et suinkaan ole mennyt istuttamaan hirvien pakottamana liian karulle kasvupaikalle?

    MaalaisSeppo

    Peltoon istutettuja ovat. Hirvet kyllä siellä majailevat, mutteivat kalua kuusia.

    Visakallo Visakallo

    Husse: ”Edellisen viestini lainaukset on Vk:n aiempia kehumisia, ei minun lukuja.”

    Husse on sellainen palstaa keventävä vapaa-lainaaja, eli hän keksii lukuja omasta päästään.  Vastuu on aina 100% lukijalla.

    Perko

    Puuki, ei pidä ottaa hen. kohtaisesti  en ota ihekkään.   Katsele kuka vallan on kaapannut  ja kuka  sitä hallitsee.   Tavoitteen  mukaan pitää äänestää edustaja eikä nöyristellä.

    Hämis

    Olen ensiharvennellut  tuossa peltokuusikoita. Tänään kiinnitin huomion seuraavaan asiaan. 1 ha kuvio jonka yksi reuna rajoittuu järeään haavikkoon. Palteisiin istutettujen kuusten juuret ovat täysin piilossa, liekö kariketta niin hyvin maatunut päälle 22v aikana. Ei kasvuhäiriöitä, ei allejääneitä,ei puolestarungosta katkenneita. Kasvu vahvinta kuvion alueella. Kuvio jokapuolelta tasainen,sama maalaji ja vesitalous.  Tuntuu että koivunlehdet eivät anna noin hyvää tukea ravinnetalouteen kuin iso haavanlehtikerros. Toisin kuin kuviolla muuten kun haavan lehdet loppuvat , juuret ovat monesti taivasalla ja ed.main. muut syyt korostuvat. Materiaalia riittää joka puolella kuvioita mutta parhaan saa lähempänä haapoja.

    Jotenkin tätäkin asiaa täytyy omassa metsätaloudessa ainakin miettiä kun aukkoja ja harvennuksia tulee niin miten haapojen kanssa. Myönnän että olen ennen niitä kyllä kurittanut ehkä liiaksikin.

    Perko

    Visakallo: ”Meillä on motot tehneet kaikki harvennukset ja päätehakkuut jo 40 vuotta.”   Asenteestahan se on kiinni miltä tulos näyttää.   Muististani,  parikertaa on käynyt vuos’kymmeniin  yht. ha täys’tuho jossa valmistaimikko hävis.   Toisen korvasi  ostaja uudella istutuksella mutta 10 vuoden kasvunviive unohtui.  Nämä nykyiset uudet opit  asennekorjattuna niin jälki on mainio! Hyvin toimii eri-ikäisen metsän teko.      Veteraanikuskilla  tuhonasenne  on säilynyt kirkkaana myös, mutta  tänne kirjoittelulla siitä ei liene haittaa ympäristölle.

    Tolopainen

    Jos kaikki kasvattaisivat puuta kuin sahalassa, mihin tukit saataisiin markkinoitua. Entä sahauksen sivutuotteet, jos sellutehtaita olisi nykyistä huomattavasti vähemmän.

    Jos metsässä on paljon puustopääomaa ja hidas kierto pääoman tuotto jää heikoksi. Aika puusilmäinen näkemys tuo maksimaalinen tukin kasvatus.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 63)