Keskustelut Metsänhoito Miten maksimoin puuntuoton kannattavuuden

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 63)
  • Miten maksimoin puuntuoton kannattavuuden

    Sahalan kartanossa Rautalammilla tuotetaan puuta tavoitteena mahdollisimman hyvä taloustulos.
    Siihen sisältyy tuhoriskien ja märkyyshaittojen minimointi sekä puun kasvun ja tukkiprosentin maksimointi.
    Tervetuloa katsomaan !
    Suomen metsänomistajat on kuiduttavan teollisuuden johdolla jujutettu kasvattamaan metsänsä liian tiheinä, jolloin arvokkaan tukin osuus jää pieneksi.
    Suomen hakkuista tukkia on vain 33 % ja loput kuitua kun se voisi, ja pitäisi olla päin vastoin. Jo tämä yksin merkitsee 7 m3:n vaatimattomalla vuosikasvulla yli 100 € tulonsiirtoa tuottajalta teollisuudelle/ha/v eli esim. 30 ha metsätilalla 10 vuodessa turhaa tuoton menetystä n. 30.000 €.
    Se, että puut kasvatetaan täysilatvuksisena vähän harvemmassa (EH:n jälkeen 600 r/ha = 4 m puuväli, tukkikasvatukseen väljennettynä 400 r/ha 5 m puuväli, superharvennettuna suurina puina 200r/ha, 7 m puuväli) on viisautta taloustuloksen ja tuhoriskien torjunnan kannalta.

    Väitteet, että tiheä metsä kasvaa enemmän, pitää paikkansa enintään vain muutaman vuoden ja vain jos latvukset ovat kutistuneet ja metsä on hyvin nuorta. Tiheä kasvattaminen heikentää nopeasti kannattavuutta ja paljon.
    Puun kasvua tehostaa paljon…:
    – Suuret (300 – 500 l) mättäät,
    – Ojitus (ajouramätästyksessä ojat ja ajourat tulevat sivutuotteena), että myöskin kasvukauden ulkopuolella pohjavesi on ainakin 40 cm syvyydessä,
    – Rotutaimet
    – 1200 taimen istutustiheys (3 m välein), joka kasvattaa taimiin alusta lähtien voimakkaan latvuston.

    Jos oma kokemus ei anna harkinta- tai ymmärryspohjaa, kannattaa käydä katselemassa eri ikäisten harvennusmetsien kantolustoja, käyttää mittasaksia ja taskulaskinta tai tehdä metsäretkiä sinne missä tämä osataan.
    Ympäristötietoisille (kuten minäkin) tiedoksi fakta:
    Järeämpien runkojen kasvatus tehostaa hiilensidontaa. Suomen päästöt ovat 0.14 % maapallon päästöistä ja ne voidaan kokonaan (jopa 3-kertaisesti) kattaa hyvällä metsänhoidolla.

  • mehtäukko

    ”Jos enskaan tullaan supistuneilla latvuksilla..” on yleensä sääntö eikä poikkeus. Mo ei siihen kiinnitä huomiotaan, mutta kyllä virheitä korjuussa ollaan helposti kaivelemassa. Se on tasapuolista se.

    ”….ilman kasvupaikan tuotostappiota…” menee harvakin, mutta eipä kärsi vajaatuottoisuuteen kummoista tuhoa.

    suorittava porras suorittava porras

    Liian isot mättäät on myös riski ,jos ravinneköyhää hiesua sattuu lipsahtamaan syvemmältä taimelle kasvualustaksi . Lisäksi rousteesta saattaa muodostua ongelmaa uudelle kasvulle. Mikäli booriakin on niukasti voivat haaveet hyvästä tukkisaannosta jäädä haaveeksi.

    Tuo kasvattaminen alusta alkaen riittävän harvassa on kokeilemisen arvoista. Taimi juurtuu paremmin ,kun kilpailevaa kasvustoa ei ole liian lähellä. Lisäksi runko kehittyy oikeaan muotoon kestämään lunta ja tuulta. Latvuksen kasvua hidastavaa  supistumistakaan ei tapahdu ennen aikojaan.

    Olisi todella jo kiire lopettaa risujen tuottaminen ja asettaa fokus tukkiin. Kuituakin pukkaa esimerkin menetelmällä enemmän ,mitä nykyisistä rästikohteista koskaan tulee kertymään.

    Rane

    Ei kai kuiduttava teollisuus ole kasvatusmalleja laatinut?

    Gla Gla

    En pidä liian isoja mättäitä riskinä. Taimi levittää nopeasti hiusjuuristonsa laajalle alueelle, josta se ravinteita ja kosteutta saa riittävästi.

    Tuosta tuli mieleen palstalle n. 10 vuotta sitten lähettämäni kuva vanhaan kantoon kasvaneesta kuusesta. Eräs nimimerkki arveli taimen kuolevan muutamassa vuodessa kannon lahotessa. Näin ei ole käynyt, kuusi kasvaa hienosti. Kanto on pehmeä, mutta eiköhän kuusi ole jo juurtunut maaperään. Ja juurtuu lisää samaa tahtia kannon lahotessa.

    suorittava porras suorittava porras

    Iso mätäs kerää myös runsaasti kilpailijoita. Raivaamista riittää , kun paljasta maanpintaa on rusaasti tarjolla koivun siemenille.

    Männyn kohdalla iso mätäs on harventamillani kohteilla ollut lähes poikkeuksetta katastrofi.    Laitoin aiheesta vajaa kolme vuotta sitten kuvankin. Parin hehtaarin kuvio oli pakko laittaa aukoksi puuston kelvottoman laadun vuoksi ennen aikojaan. Edellisessä kommentissani kertomistani syistä. Koivu oli valloittanut mättäät ja ne männyt ,jotka olivat säilyneet koivujen seassa sisälsivät kaikki mahdolliset viat. Ei yhtään tukkipölkkyä männystä eikä koivusta koko alalta.

    Isot mättäät oli rakenneltu turvekertoksen päälle ja taimien kasvualustaksi päätyi syvältä kaapaistu raaka hiesu. Mv- koulussa opetettiin ,että peltoviljelyssä hiesu on myrkkyä. Sama totuus näytti pätevän metsässäkin.

    Vertailupohjaa löytyi aivan palstan vieressä ,jossa kevyemmin muokatun uudistusalan puusto oli laadultaan erinomaista.

     

    Puuki

    Ohut kerros irtomaata jotta paakun juuret yltää kuntan läpi, se on paras tapa esim. laikkumätästyksessä ja niin on  muilla tavoilla mätästettäessäkin.   Samoin olen nähnyt niitä jurovia kuusen taimia liian paksun  mätästyksen jäljiltä.

    Rukopiikki

    Onko tosiaan niin että herran vuonna 2023 ei löydy metsäalan kirjoista rätinkejä metsänkasvatuksen kannattavuudesta eri viljelytiheyksillä. Harvennuksien puumääriä ja päätehakkuun tukkiprosentteja jne. Tällaisen luulisi olevan osa metsäalan perusteiden opetusta. Lisäksi luulisi että löytyisi tiedot tukkien laadusta eri kasvatustiheyksillä. Jos ei, niin mitä ihmettä metsäalan tutkijat ovat Suomessa tehneet?

    Oma kokemus sama kuin Puuki sanoi, että kun paakun saa mättään läpi niin se paras. Isojakin mättäitä on kokeiltu enkä ole huomannut niitä erityisen hyviksi. Tiheyden suhteen olen ajatellut että osa taimikoista harvemmaksi ja osan jättää tiheämmäksi. Tulee sitten niihin tiheisiin ohuempaa oksaa jos joskus tulevaisuudessa aletaan laadustakin maksaa. Vaihtelevuutta.

    Gla Gla

    Syötä Mottiin haluamasi lähtöarvot ja katso mitä tapahtuu.

    Isot mättäät on riski, kun taimet ei kasva ravinneköyhässä maassa. Korkeintaan rouste nostaa taimet irti. Mutta kilpailijat kasvaa.

    Nostokoukku

    Ovat varmaan mittailleet niitä hirvien syömiä taimikoita ja seuranneet näytöltä mitä ne syövät. Lisäksi nykyjään vie varmasti paljon aikaa tämä ekvi-Vale-tonnien laskeminen. Olen myös todennut parhaaksi mättääksi varsin matalan. Senverran kivennäismaata, että paakku menee juuri ja juuri läpi ja kivennäismaata saa n. 5 cm paakun päälle. Laadusta ei vielä ole maksettu mitään. Tulevaisuudessa voi olla, että laaturungot saa kaupaksi sahapuuksi, muu rönttö menee polttoon. Ja onhan siinä kuitenkin vielä hinnalla puolet eroa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Sahalan parooni kirjoittaa: Tervetuloa katsomaan!

    Neuvoa kannattaa noudattaa. Olen liikkunut hänen maillaan etupäässä tutkimusaineistoa keräten. Syksyllä, mutta myös talvella. Ei yhtään kohtaamista hirvikärpästen kanssa. Kaikki tietyn koon saavuttaneet rauduskoivut ja männyt (myös lehtikuuset) pystykarsittuja. Ajouria pitkin on mukava liikkua, niissä ei vesi seiso. Kannattaa tarkastaa kansalaisen karttapaikasta, satelliittikuvista näkyy hyvin tuo systeemi. Aivan Rautalammin kirkonkylän kupeessa Äijäveden rantamilla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 63)