Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,661 - 4,670 (kaikkiaan 5,001)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Rail Baltica -ratahankkeen kustannusarvio nostettiin jokin aika sitten 10 miljardiin euroon, joka saattaa jo olla lähempänä todellisuutta, toisin kuin Etelä-Italian siltahankkeessa.

    narisija

    Suomessa dieselin hinta EU – maiden korkein ja bensiini sijalla 24, kirjoittaa kauppalehti. Lieneekö johdossa vikaa, kun talous ei kasva, vain valtion velka ja työtekijöiden matkakulut kasvaa. Pitkää työmatkaa kulkevaa asia ei paljon hymyilytä, etätöitä tekevä  kauluskyöhälistö voi naureskella partaansa.

    Tolopainen Tolopainen

    Niin Visakallo, EU on luvannut tuohon siltaprojektiin 25milj€. Jotta kyllä osuutesi jää alle 5 sent, valitettavasti.

    Visakallo Visakallo

    Niinpä, mutta eihän tuo 25 miljardia ole kuin osatotuus. Muiden EU-rahastojen kautta Italia imuroi ko. hankkeeseen vähintään toisen mokoman, ja Mafiakin tarvitsee osansa. Toivossa on toki hyvä elää, mutta pahaa pelkään, ettei ihan sentit sentään riitä.

    Tolopainen Tolopainen

    Mikä 25mrd€, ota nyt vähän kierroksia pois koneesta. EU avustaa suunnittelussa 25milj€.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hankkeen budjetti on 13,5 miljardia euroa. Sillalla on oma Wikipedia-sivu. Salmen ylittävät yöjunat lastataan nykyään laivaan: Milanossa voi mennä junaan ja herätä Sisiliassa! Tällaista oppii kun seuraa Facebookissa matkailuryhmää Rick Steves’ Europe Group. Ei liity sinällään Suomen kasvuun, ellei sitten suomalaiset mene sinne mukaan rakentamaan. Meillä on nyt alan osaamista, kun Kruunuvuoren silta on valmistunut.

    Nostokoukku

    Italiassa paikalliset voittavat jostain syystä aina tarjouskilpailut, Suomessa ei oikeastaan koskaan. Ulkomaanhetelmiä pitää saada.

    Tolopainen Tolopainen

    Miten suomalaisella työn hinnalla voittaisi jonkin urakka kilpailun. Täällä sillat yleensä rakennetaan kahteen kertaan, kun ensimmäinen valu epäonnistuu.

    narisija

    Käsittääkseni Oulun ja Hailuodon väliset sillat ja penkereen urakoi Suomalaiset firmat, mistä lie sitten tekijät tulivat. Siitä onko ulkolaisia firmoja osallistunut kilpailuun ei aasvistustakaan.

    Tolopainen Tolopainen

    Sehän oli pääosin louhoksen ajoa penkkatielle.

Esillä 10 vastausta, 4,661 - 4,670 (kaikkiaan 5,001)