Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,971 - 4,980 (kaikkiaan 5,001)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä: työhön kykeneville kannattaisi järjestää järkevää tekemistä työttömyyskorvauksen vastineeksi. Järkevää tekemistä: yleishyödyllisissä yhdistyksissä; kouluissa välituntivalvojina ja kouluavustajina; vanhusten ulkoiluttajina palvelutaloissa; Metsähallituksen ulkoilualueiden hoitajina jne.

    Reima Muristo

    Miten näillä ”yleishyödyllisillä tekemisillä” saadaan hallitus vaihdettua. Kansallisen sekoomuksen viimeisin tavoite on että 70% nuorista kävisi yliopiston. Pitänee olla yliopistossa yleishyödyllinen linja jossa koulutetaan tulevia sekoomuksen kannattajia yleishyödylliseen ammattiin.

    Jotenkin tuntuu että urpo-petterin ja vekseli-riikan todellisuus on jossakin muualla kuin nyky Suomessa.

    isaskar keturi

    90-luvun alussa oli velvoitetyöllistettäviä. Niillä sai teettää työtä, jota ei muutoin tehtäisi. Tekivät metsähallituksella kämppien kunnostusta, valtion metsä viittoja, lapiotyötä tienrakennustyömailla, hakkuutähteiden polttoa kaava-alueiden hakkuilla, haapojen kaulausta jne. Hyvä kämppäverkosto Metsähallituksen mailla on paljon perua tuolta ajalta kun huonokuntoisia kämppiä korjattiin ihan kirvesmiesvoimin. Pääasiassa työllistettävät olivat tyytyväisiä, kun pääsivät porukoissa tekemään mielekästä työtä. Minullakin oli parhaillaan lähes 300 velvoitetyöllistettävää. Näitä kaitsemaan  (töitä suunnittelemaan) voitiin palkata työnjohtohommiin työttömiä omien työnjohtajien lisäksi.

    Kommentteja oli, että ”kyllä tämä kotiolot voittaa” ”mikäs sen mukavampaa keväthangilla kuin kokon poltto ja makkaran paisto”

    Perko

    Jokamiehenoikeutta (nykyisin lakitermi ympäristöoikeus) ei koskaan luotu viihde- tai terapiateollisuuden alustaksi, vaan se syntyi toimeentulon ja liikkumisen turvaksi.  Kun jokamiehenoikeuksien perusrakenne muotoutui, Suomi oli maaseutuyhteiskunta.   Oikeus kerätä marjoja, sieniä ja liikkua maastossa oli tarkoitettu ravinnon hankintaan, hyötykäyttöön ja välttämättömään siirtymiseen paikasta toiseen.  Nykypäivän kehitys on kuitenkin muuttanut tilanteen sellaiseksi, jota lakia säädettäessä ei osattu ennakoida. Tämä on synnyttänyt suuren ristiriidan perinteisen oikeuden ja nykymaailman välille.

    isaskar keturi

    Kun ympäristöoikeuteen on alettu ottaa mainintoja jokamiehenoikeutta rajoittavista tekijöistä, jokamiehenoikeuden rajoitteissa on tekoälyn mukaan painottunut luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäisy. Ennen jokamiehen oikeuden muodostuessa, kuten Perko kirjoitti, lähtökohta oli maanomistajan oikeudet ja haittaa arvioitiin suhteessa omistajan etuun. Näin tavallaan on avattu tietä Perkon mainitsemalle luontovirkistysalustalle jo hiukan kyseenalaisiin tarkoituksiin suhteessa maanomistus. On jopa tapauksia, jossa maanomistajan toimia on lupaharkinnassa rajattu perustuen jokamiehenoikeuden toteutumiseen, eli maanomistajan toimet omalla maalla olisivat heikentäneet jokamiehenoikeuden toteutumista. Tällöin kyllä puhutaan, jo enemmän ikimuistoisesta nautintaoikeuden kaltaisesta oikeudesta (kuten kylän yhteinen veneranta) kuin varsinaisesta jokamiehenoikeudesta.

    Rane2

    Jokamiehen oikeuksien perusta on rikoslain 28.luvussa oleva pykälä 14.Siinä määritellään että maassa olevien kuivien risujen,käpyjen ja pähkinäiden ,samoin kuin luonnonvaraisten marjojen,sienten ja kukkien keräämistä toisen maalta ei pidetä varastamisena.

    Sen sijaan pystypuista oksien ja käpyjen,tuohen,sekä maasta jäkälän ja sammaleen kerääminen on varkaus.

    Jokaisenoikeuksia ei lainsäädännössä ole olemassa…

    Rane2

    Jäkälällä on siis ”kantohinta” esim. kun poromiehet käy keräämässä sitä mutta marjoilla sitä ei ole.Tässä on metsänomistajat laitettu aikoinaan kustantamaan silloista köyhäinapua tai sosiaaliturvaa.Nykyään metsänomistajat tukevat marjateollisuutta ja kansanterveyttä ilmaisilla marjoilla.Tarkoitus on muuttunut vähitellen ilman että siitä olisi tehty mitään poliittista päätöstä.

    Kyseessä on ns.saavutettu etu ja siksi jokamiehenoikeuksia ei lueta (keskusteluissa) maanomistajille eduksi eikä niistä varmasti luovuta…

    Reima Muristo

    Kepuilla kateus on luonteen piirre. Miten marjoista voi olla kateellinen, oli ne omassa tai naapurin metsässä.

    Maataloustuki on aito saavutettu etu, joka vain kannustaa syrjäytymään yhteiskunnasta.

    isaskar keturi

    Jokamiehen oikeutta ei mainita eri laessa, mutta useat lait rajaavat jokamiehenoikeutta. Jokamiehenoikeudet ovat vakiintunut oikeusperinne, jota sovelletaan eri lakien puitteissa. Jokamiehenoikeutta rajataan mm. perustuslaissa, Rane2:n mainitsemassa rikoslaissa, järjestyslaissa, maastoliikennelaissa, metsästys- ja kalastuslaissa, ulkoilulaissa ja luonnonsuojelulaissa. Näissä painottuu haitan torjuminen luonnolle. Esim. PL9§ koskee liikkumisvapautta, joka koskee myös luonnossa liikkumisen vapautta, ja PL15§ puolestaan rajaa tätä omaisuudensuojalla.

    Perko

    Paljonko ulkoilualueen ”lippu” maksaisi? Rock juhlien (festareiden) hintataso: Suomessa suurten rockfestivaalien (kuten Ruisrock tai Provinssi) kolmen päivän lippu maksaa noin 150–200 euroa. Päivälippujen hinnat pyörivät 80–120 euron välillä.Tuplahinta ulkoiluun: Tällä laskentakaavalla luonnonpuiston tai kansallispuiston päiväkortti maksaisi noin 160–240 euroa. Viikonloppuvaelluksen luvasta tulisi maksaa noin 300–400 euroa.

    34 % verolla jokaisesta 200 euron päivälipusta menisi 68 euroa suoraan verona valtiolle, ja loppuosa (132 euroa) jäisi Metsähallitukselle alueiden ylläpitoon ja suoraan aluehoitajien palkkaamiseen. – Koska maksut kattaisivat aluehoitajien (entisten puistonvartijoiden) palkat, valtion budjetista ei tarvitsisi enää ohjata verorahoja reittien, pitkospuiden ja autiotupien kunnossapitoon. Työllisyysvaikutus: Korkea budjetti mahdollistaisi sen, että kansallispuistoissa olisi jatkuvasti paikalla ammattitaitoisia aluehoitajia opastamassa, siivoamassa ja valvomassa järjestystä.
    Kustannuksia vastaava hinta karsisi alueilta ”joutilaisuuden ajanvietettä” etsivät massat. Luontoon jäisivät vain ne, joilla on aito ja syvä kiinnostus sekä maksuhalukkuus. Vaeltelu ei ole kellekään välttämätön elinehto. -Luonnon kuluminen vähenisi: Kävijämäärät putoaisivat murto-osaan nykyisestä (Suomen kansallispuistoissa vieraillaan vuosittain miljoonia kertoja), jolloin luonto ehtisi elpyä. Seuraukset olisi jotenkin tiedossa.

    Suurin oikeudellinen valuvirhe on se, että kaupalliset yritykset saavat toimia jokamiehenoikeuden varjolla.Luontomatkailuyritykset, hyvinvointivalmentajat ja kansainväliset matkanjärjestäjät tuovat asiakkaitaan valtion ja yksityisten maille keräten itse isot rahat ”terapiapalveluistaan”. Maanomistaja tai valtion varoista huollettu reitistö ei saa tästä toiminnasta usein mitään korvausta, vaikka he kantavat seuraukset (kuten polkujen kulumisen ja parkkipaikkojen ruuhkautumisen).

Esillä 10 vastausta, 4,971 - 4,980 (kaikkiaan 5,001)