Ei ole mutua tuo lämpötilaero. On joskus tullut liikuttua yöllä säkkipimeässä metsässä. Ainakin syksyllä lämpöeron huomasi. Kun tuli hakkuuaukealle umpimetsästä, laski lämpötila huomattavasti. Huomasi kyllä ilman lämpömittariakin.
Epäilen vahvasti, että suojuspuuston tulee olla todella tiheä, jotta sillä olisi vaikutusta ja valtaosa suojuspuustoista olisi siten turhia. Nyt joka löytää tutkimuksia niin pistäkää ihmeessä linkkiä tai jotain tietoa tänne.
”Kuusen vuosikasvaimet ovat erityisen hallanarkoja kasvukauden alussa, silmujen puhkeamisesta pituuskasvun loppumiseen. Lämpötilan laskiessa -3 asteeseen noin 50 % uusista kasvaimista (versoista) vioittuu. Täysimittaisilla versoilla hallankestävyys on jo selvästi parempi. Muutaman asteen kesähallat eivät vielä suuremmin vioita versoa. Näkyviä oireita syntyy vasta, jos lämpötila laskee alle -10 asteen.
Mänty kestää keväthallaa paremmin. Kasvuvaiheessa olevista versoista vioittuu noin 50 %, jos pakkanen laskee -6 asteeseen. Kesähalloille mänty on sen sijaan kuusta arempi. Verson pituuskasvun alkamisen jälkeen jo -3 asteen pakkanen aiheuttaa pahoja vaurioita.”
Valitettavasti tuosta ei löytynyt tietoa suojuspuuston tiheydestä.
Lukuisat on ne alkukesän hallayöt kun olen tarkkaillut kuinka suo ja räme ottaa kuuran. Kohtuu tiheäpuustoinen rämekin on usein kuurassa siinä missä aavempi suokin. Joten tiheää täytyy suojuspuuston olla. Hillan kukkien osalta vain rämeet kukkivat myöhemmin ja siksi marjaa tulee usein paremmin kuin aavalle. Myös sateelta puut suojaa. Se usein ratkaisee minne aamuaurinko ensisäteensä luo. Sinne usein marjaa tulee. Varjoisammissa paikoissa minne aamuaurinko ei paista maa on useita tunteja pitempään kuurassa ja kylmä kerkiää tehdä tuhojaan enemmän.
Eikö aiemman viestini linkki aukea? Siinä on tutkittu suojuspuuston tiheyden vaikutusta. Jos aukeaa, kannattaa lukea ainakin lopussa oleva tulosten tarkastelu.
Kyllä se on se n. 60-70 %:n latvuspeittävyys ,joka alkaa vaikuttaa. Ankaralta hallalta ei suojaa vielä sekään. Tarvittava tiheys riippuu suojuspuuston koosta ja kasvupaikan hallanarkuudesta.
Pellolla paleltui n. 5 vuotta sitten istutuskuuset sieltä missä oli alavaa eikä suojuspuustoa. Koivujen vieressä ja n. 1-2 m korkeammalla kohdalla myös ilman suojuspuuvaikutusta taimet säästyi.
Kyllä aukeaa Planterin linkki. Tässä hieman tuoreempi artikkeli. Tämä on Leikola & Rikala (1983). Verhopuuston vaikutus metsikön lämpöoloihin ja kuusen taimien menestymiseen.
Hattua nostan: ankarasti on tehty työtä tuossa tutkimuksessa – koealojen puiden sijainnitkin on kartoitettu – eikä ole ollut gps:iä käytössä. Olin Suonenjoella harjoittelemassa vuonna 1981, mutta en osallistunut tuohon työhön.
Tutkimuksen tulosten mukaan lämpötilat olivat yleensä verhopuuston alla muutaman asteen korkeammat, kun lämpötila laski alle nollan. (Päivällä päin vastoin, eli aukea on silloin yleensä kasvukauden aikana lämpimämpi.) Lämpösummaan verhopuusto ei vaikuttanut yhtä paljon kuin äärilämpötiloihin. Myöskään alikasvostaimien kasvuun lähtö ei poikennut aukeilla ja puustoisilla koealoilla merkittävästi toisistaan.
<<<Mänty kestää keväthallaa paremmin. Kasvuvaiheessa olevista versoista vioittuu noin 50 %, jos pakkanen laskee -6 asteeseen. Kesähalloille mänty on sen sijaan kuusta arempi. Verson pituuskasvun alkamisen jälkeen jo -3 asteen pakkanen aiheuttaa pahoja vaurioita.”<<<
Ei kyllä vastaa minun kokemuksia männyn hallan kestävyydestä. On tullut sen verran tiiviisti seurattua hallojakin. Kerran oli männyntaimissa n.30…40cm kasvaimet ja kesähalla -7 Celssiusta heinkuun alussa. Hallalla ei mitään vaikutusta ja kasvoivat hallan jälkeenkin vielä 10 cm lisää.
Viimeinen paha keväthalla oli 2013 . Silloin keväthallaa oli täällä kasvun kannalta juuri herkimpään aikaan oliko 13.kesäkuuta myös -7 Celssius asteen luokkaa. Kuusen ja männyntaimilla kasvu oli juuri alkanut ja vuosikasvut 5 cm..15cm luokkaa. Kaikki kuusen kasvut tuhoutuivat, mutta männyn taimissa näin vain siellä täällä punertavaksi ja kaareviksi muuttuneita kasvaimia.
Kiertelin seuraavana päivänä kuusentaimikoita ja hain taimia, joihin halla ei olisi pystynyt ja löytyihän niitä. Ovat nyt merkattuna tulevien hallojen varalta miten siloin kestävät. Otin näistä kuusentaimista pistokkaita ja sainkin niistä minikasvihuoneessa juurrutettua 5 kappaletta, jotka ovat nyt maassa kasvamassa ja siirrän ne myöhemmin hallalle arempaan paikkaan seurattavaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.