Kiitos Kurki, huomasin että lainaus oli epämääräisesti kirjoitettu. Tuosta ei saa selvää milloin ja missä kasvuvaiheessa männyn hallankestävyys muuttuu. Itse olen nähnyt yhden kerran männyn hallatuhoja taimissa. Yksi syy on se että mänty ei yleensä kasva hallanaroilla paikoilla paitsi rämeet. Onko sinne ehkä valikoitunut kestävämpi perimä?
Kun etsin juttua halloista, törmäsin Taimiuutisissa Risto Rikalan artikkeliin taimien kasvusta. Siinä kerrottiin että on havaittu siemenen syntypaikan vaikuttavan perimän lisäksi siihen, miten puiden kasvu ja vuosirytmi menee. Erittäin mielenkiintoista muun muassa siemenviljelmiä ajatellen.
”No tottakai tiheässä metsässä eri juttu. Mutta suojuspuuasennothan ovat yleensä aika harvoja.”
Luonto on ajatellut asiat kuten AC sanoi ja metsätalousinsinöörillä on omat näkemyksensä.
Kuten maanmuokkauksen mättäissäkin, luonnossa lämpötiloissa on kyse monesti pienistä eroista, joilla on merkitystä. Useinhan huomaa, että vaikka lämpömittari on plussan puolella, avoimella paikalla oleva maa jäätyy. Jokin este voi katkaista säteilyn, jolloin maa pysyy sulana. Tavallisella ilman lämpötilaa mittaavalla lämpömittarilla asiaa ei voi todentaa.
Tässä menee ajatus sekaisin kun puhutaan kuusen tai männyn uudistamisesta suojuspuuston kautta heinittymisen ehkäisemiseksi ja toisaalta kuusen luontaisesta uudistumisesta/istutuksesta verhopuuston alle. Hallasuoja on perinteisesti ollut nuori tiheä verhopuusto, joka koostuu yleensä lehtipuista kuten hieskoivu ja leppä.
Täällä tuore eläkemies on viime ajat askarrellut juuri tällaisen verhopuukoivikon kanssa. Viime talven tavallista pahempi lumituho kun iski pahemman kerran, taivuttaen lähes kaikki koivut luokille kuusentaimien päälle. Tähän ikään on tullut eteen jokunen työläämpikin raivauskohde, mutta tämä on kyllä lyönyt kaikki aikaisemmat ennätykset! Eipä tule hehtaaria päivässä valmista ei!
Nyt ei Tolopainen tunnu oikein tietävän, mistä on kyse. Luokillaan olevissa koivuissa kun on latva kiinni maassa ja kuusentaimet ovat siellä alla. Lisävaikeutena on, ettei koivut ole suinkaan taipuneet samaan suuntaan. Tällaista työtä tehnyt kyllä tietää mitä tarkoitan. Aika moni kuusentaimikin oli myös painunut maata myöten.
Eräänä keväänä paleltui sen kevään istutusakueen pikkuiset männyntaimet niin, että koko istutus meni uusiksi. Kyseessä oli noin kolmen hehtaarin kuvio, eli n, 6000 tainta. Olis pitänyt tehdä alareunaan kanava, josta kylmä ilma olisi valunut pois. Mutta sellaista ei ollut, puutkin oli ajettu ylemmästä kohdasta pois.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.