› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 17 18 19 … 32 33 34
  • Timppa 5.4.2019, 10:04

    ”Sinitiainen harvoin kovertaa itse pesäkolonsa, hömötiainen harvoin pesii muussa kuin itse kovertamassaan kolossa. ”

    Tuota puunhalaajan selitystä luin niin, että viitataan mahdollisuuteen, että sinitiainen valtaa hömötiaisen kovertaman pesäkolon kun sen on valmis.

    Timppa 5.4.2019, 11:05

    Katselin vielä pihabongaus-sivustoa.  Sen mukaan mm harakka ja varis ovat harvinaistuneet vuodesta 2006.  Sen sijaan todellisdet metsälajit korppi ja närhi ovat runsastuneet.  Käpytikka ja puukiipijä ovat runsastuneet.  Pikkukäpylintu on harvinaistunut.  Tuskinpa kuitenkaan kuusien puutteesta.  Eniten ovat harvinaistuneet varpunen ja viherpeippo.  Pikkuvarpunen on runsastunut.  Samoin metsälaji punatulkku.

    Hömötiaisen kannanvaihtelut ovat suuria.  Jonakin vuonna se ollut 6. yleisin pihoittain laskettuna.  Vaikka mekin tehdään niitä tekopökkelöitä, niin luulisin, että ilmastonmuutos, toisten tiaisten kilpailu tai joku tuntematon tekijä vaikuttaa enemmän kuin pökkelöt.  Joinakin vuosina hömötiaisia havaittiin useammilla pihoilla kuin harakkaa ja varista.  Pitääkö joku näitä lajeja uhanalaisina?

    Näitä tilastoja voi siis sopivalla valikoinnilla käyttää minkä tahansa todistamiseen.  Siispä on väärin, jos tilastoja julkistetaan  yksipuolisesti suuntaan tai toiseen painottaen.

    Gla Gla 5.4.2019, 12:18

    Timppa: ”Se, että lahopuissa pesivä sinitiainen lisääntyy, mutta myös lahopuissa pesivä hömötiainen taantuu, kertoo mielestäni sitä, että lajien lisääntyminen tai taantuminen on niin monimutkaisia asioita, että siihen vaikuttavia tekijöitä ei voi pelkistää yhteen tekijään.”

    Yhteen tekijään ei pelkistetä, vaikka lahopuusta puhutaankin. Älä siis sinäkään tee niin.

     

    Timppa 5.4.2019, 12:25

    ”Yhteen tekijään ei pelkistetä, vaikka lahopuusta puhutaankin. Älä siis sinäkään tee niin.”

    Nimenomaan näin on koko ajan julkisuudessa tehty.  Lahopuun puute  on ollut koko ajan syy vaikka varpusen harvinaistumiseen.  Minä en ole mielestäni moiseen syyllistynyt.

     

    Gla Gla 5.4.2019, 12:42

    Koitin googlettaa lahopuuta varpusen harvinaistumisen syyksi, mutta vastaan tuli vain tällaisia mainintoja: ”Suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä ja perinneympäristöissä, jotka katoavat tai muuttavat muotoaan ihmistoiminnan vaikutuksesta tai sen puutteesta. Metsissä ja perinneympäristöissä elää eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.

    Hyönteiskato maailmalla vaikuttaa esimerkiksi hyönteisiä syöviin lintuihin. Hyönteiskato näkyy myös Suomessa, mutta ei niinkään myrkkyjen, vaan muuttuneen maatalouden takia…

    Metsät ovat tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö. Ensisijaisesti metsissä elää 833 uhanalaista lajia, eli 31,2 prosenttia uhanalaisista lajeista. Metsien hakkuut, muut metsien elinympäristöjen uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen ovat suurin syy Suomen eliölajien uhanalaisuuteen. Ne ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille Suomessa… Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, mikä on 639 lajin uhanalaisuuden syynä.”

    https://yle.fi/uutiset/3-10658731

    Mutta jos sinä haluat luoda mielikuvia asioista, jotka sitten kumoat ja näin saat muut näyttäytymään mielikuvissasi hölmöiltä, en minä asialle mitään voi.

     

    Timppa 5.4.2019, 13:11

    ”hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen ovat suurin syy Suomen eliölajien uhanalaisuuteen.”

     

    Kun tuota ”Punaista kirjaa” julkistettiin, niin esille otettiin painotetusti kaksi lintulajia: varpunen ja hömötiainen, joiden kannat ovat vähentyneet.

    Sitten tulee tuota litaniaa, jota ne Orpo-parankin tenttaajat toistivat.  Metsien käsittely on syy kaikkeen pahaan.

    Aika lailla puhdasta puppua tuo sinun Gla siteeramasi litania on.

    Todellisuudessa nyt on enemmän vanhoja metsiä kuin esim 50 tai 100  vuotta sitten.

    Niissä on runsaasti suuria puita toisin kuin silloin.  Näkee, kun katsoo tukkipuurekkoja ainakin 4-tiellä.

    Eikä lahopuukaan ole vähentynyt vaan lisääntynyt ainakin vähän ja lisääntyy jatkossa voimakkaasti erilaisten tuhojen seurauksena.

    Osa eliöistä lisääntyy syistä, joita emme ymmärrä ja osa vähenee samoista syistä.

    Olisi faktan tarkistajilla hommaa, mutta ympäristöasioiden väitteitähän ei saa kyseenalaistaa.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 5.4.2019, 13:23

    1.”Todellisuudessa nyt on enemmän vanhoja metsiä kuin esim 50 tai 100  vuotta sitten.”

    2.”runsaasti suuria puita toisin kuin silloin.  Näkee, kun katsoo tukkipuurekkoja ainakin 4-tiellä.”

    3. ”Eikä lahopuukaan ole vähentynyt vaan lisääntynyt”

     

    Laittaisitko Timppa vielä linkit niihin tutkimuksiin, jotka vahvistaa kohdat 1 ja 3.

    Tuota kohtaa 2 sinun ei tartte perustella, koska siinähän totuusarvo on jo maksimissaan: näköhavaintosi tukkirekasta 4-tiellä.

    Noissa raporteissa on yleensä se 20 (työkseen) tutkijaa, joiden pitkäaikaisten tutkimusten perusteella lausunnot/raportit laaditaan. Plus kenttätyössä ne sadat opiskelijat ohjatuissa harjoitteluissa. Valtakunnallinen, joskus varmaan valtion rajatkin ylittävä, näkökulma ja systemaattinen havaintojen kerääminen. Laajat vertailuaineistot ja ammattimainen ote koko siihen tutkimukseen.

    Mutta onneksi Timppa pystyy kuittaamana ne huuhaaksi (puppu), sitä 4-tietä ajeltuaan. Tosi uskottavaa.

    Yksittäiset puuntuottajat sen 143,5 hehtaarinsa kanssa ja noilla asenteilla, sen vielä monimuotoisuus kestää. Kokonaisuuden kannalta sillä ei ole kuitenkaan merkitystä. Jos yhteismetsien (yhteensä sadoissa tuhansissa ha:ssa) johtoelimissä on enemmän noilla asenteilla toimivia suhareita, niin sillä voi olla jo merkitystäkin. Valitettavaa jos noin on.

    Markus Reva-ryhmästä

    Timppa 5.4.2019, 15:08

    Katselepa Markus esin Valtakunnan metsien inventointitietoja.

    Esimerkiksi sen, että lahopuu on lisääntynyt Etelä-Suomessa vuoden 1999 2,8 m3/ha vuoden 2016 4,4 m3/ha:iin.  Siis yli 50 %.

    Vuoden 1921-24 inventaarion n. 1,5 %:sta on yli 120 vuotiaiden metsien osuus noussut 5 %:iin.  Jne

    Varmaan meikäläisen asenteella on saattaa olla joku merkityskin.  Aloitteestani on perustettu Yhteismetsän maille 3 luonnonsuojelualuetta.  Päätetty jättää tarpeellisia ojituksia tekemättä ympäristöhaittojen vuoksi.  Jne.

    Minusta on siis irvokasta ja edesvastuutonta, kun kirjoitetaan lahopuunm vähenemisen olevan syynä eliökatoon vaikka se on todellisuudessa siis lisääntynyt Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomen runsaan määrän vähenemisestä huolimatta pysynyt keskimäärin ennallaan koko Suomessa.

    Suuntaapa Markus faktantarkistusintosi oikeaan osoitteeseen.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 5.4.2019, 15:22

    ”Esimerkiksi sen, että lahopuu on lisääntynyt Etelä-Suomessa vuoden 1999 2,8 m3/ha vuoden 2016 4,4 m3/ha:iin.  Siis yli 50 %.”

    Etelä-Suomessa kyllä. Ettet nyt valikoisi itsellesi mieluisia ja omaa näkemystäsi tukevia osia (josta muita näytät moittivan), niin katsopa huviksesi vielä alla olevasta kaaviosta, miten Pohjois-Suomen ja koko maan tilanne onkaan.

    Mutta, kuten Gla tuolla taisi todeta, lahopuu on vaan yksi indikaattori. Merkittävä osa kylläkin.

    Irvokkaasta ja edesvastuuttomasta (asenteesta?) voidaan olla montaa mieltä. Hankalaksi ne asenteet muuttuvat siinä kohtaa, kun kielletään tosiasiat oman käsityksen niihin törmättyä. Kiihkon vallassakin voisi yrittää pysyä reaalimaailman puolella.

    Mutta hyvä, jos monimuotoisuus on Timpan mielestä kohdallaan ja siinä (sen vähenemisessä) ei ole ongelmia. Eikä ne lajitkaan taida oikeastaan olla uhanalaisia, ne tutkimukset on sitä vihervasemmiston ropakantaa.

    Markus

    Neljäs otsikko+ kaavio ylhäältä lukien.

    https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/

    Helppolukuinen yleiskatsaus asiasta:

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/13/top-5-syyt-jotka-uhkaavat-luonnon-monimuotoisuutta-ja-miten-niilta-valtytaan

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.4.2019, 15:27

    Isoja lahopuun kasvuprosentteja voidaan näyttää, mutta ne eivät ole lähelläkään luonnontilaisten metsien lahopuumääriä, kymmeniä kuutioita per hehtaari. Tärkeää on myös se että kuolevaa ja lahopuuta syntyy koko ajan uutta, ettei alueelle synny epäjatkuvuuksia (ns. lahopuujatkumo). Jokaisesta vähänkään isommasta metsälöstä olisi hyvä löytyä lahopuuhautomo jossa lahopuuta kehitetään pitkäjänteisesti . Jokaisella hehtaarilla sitä ei tarvitse olla eikä Nalle Puh -metsissä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 17 18 19 … 32 33 34