Keskustelut Luonto Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 340)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mä veikkaan että kyse on eniten siitä, että asiayhteyksistään irrotettuja lauseita tulkitaan väärin ja tulee raflaavia ’klikkiotsikoita’. Alkuperäisissä Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n raportissa on oikeat luvut (linkki). Lainaus: ”Punaisen listan lajeja, joihin kuuluvat uhanalaisten lisäksi hävinneet, silmälläpidettävät ja puutteellisesti tunnetut on yhteensä 6 683 (29,8 %). Arvioiduista lajeista äärimmäisen uhanalaisia (CR) on 489, erittäin uhanalaisia (EN) 918, vaarantuneita (VU) 1 260, silmälläpidettäviä (NT) 1 912, puutteellisesti tunnettuja (DD) 1 792, hävinneitä (RE) 312 ja elinvoimaisia (LC) 15 735.” Laskin tuosta yhteen luokat CR+EN+VU+NT = 4579, joka on arvioiduista 22418 lajista 20 prosenttia eli viidennes. Jätin siis pois hävinneet, puutteellisesti tunnetut ja elinvoimaiset. Voitaisiin siis sanoa että ”riittävän hyvin tunnetuista lajeistamme viidennes on vähintään silmälläpidettäviä”. Tuohon luokkaan pääsee runsaslukuinenkin laji, joka on viime aikoina taantunut voimakkaasti, esimerkiksi hömötiainen.

    On myös (lähestulkoon) oikein sanoa ”kaikista riittävän hyvin tunnetuista 22418 lajistamme on 11,9 prosenttia uhanalaisia”. Tämä luku (2667) sisältää siis arvioiduista erittäin uhanalaiset, uhanalaiset ja vaarantuneet. Luokat CR+EN eli ’oikeat uhanalaiset’ ovat yhteen laskettuna 1407 eli 6,3 prosenttia.

    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299501

    Timppa

    Lahopuun määrä on lisääntynyt, mutta uhanalaistenkin määrä lisääntynyt.  Insinööri ymmärtää yhtälön, kuten olen ennenkin kirjoittanut, että lahopuumäärä ei vaikuta uhanalaisuuden lisääntymiseen.  Ei edes hömötiaisella koska kuusi- ja sinitiainen ovat samaan aikaan lisääntyneet.  Eikä ainakaan varpusella.

    Gla Gla

    Ei tuo ole insinöörijärkeä. Tuo on esson baarin viisautta.

    Monimuotoisuudessa ja eläinten määrässä lahopuu on yksi tekijä muiden joukossa. Metsänomistajan tehtävänä on pitää huoli riittävästä lahopuun määrästä metsissään riippumatta siitä, miten kehitys muualla etenee.

    puunhalaaja

    Timppa, en oikein ymmärrä millaisia syy-seuraus -suhteita hahmotat luonnossa. Miten sinitiaisten määrän lisääntyminen liittyy lahopuun määrään? Eikö olisi yhtä järkevää sanoa, että lahopuu ei vaikuta hömötiaiseen, koska merimetson kantakin on kasvanut?

    Timppa

    Se, että lahopuissa pesivä sinitiainen lisääntyy, mutta myös lahopuissa pesivä hömötiainen taantuu, kertoo mielestäni sitä, että lajien lisääntyminen tai taantuminen on niin monimutkaisia asioita, että siihen vaikuttavia tekijöitä ei voi pelkistää yhteen tekijään.  Eniten minua kyllä häiritsee se, että valitetaan hömötiaisen vähenemistä muttei samalla kerrota kuusi- ja sinitiaisen lisääntymistä kuten objektiiviseltä tutkimukselta pitää edellyttää.

    Metsänomistajan ei todellakaan tarvitse huolehtia lahopuun määrästä.  Luonto siitä pitää huolen kuten tämäkin talvi on osoittanut.

    puunhalaaja

    Se, että lahopuissa pesivä sinitiainen lisääntyy, mutta myös lahopuissa pesivä hömötiainen taantuu, kertoo mielestäni sitä, että lajien lisääntyminen tai taantuminen on niin monimutkaisia asioita, että siihen vaikuttavia tekijöitä ei voi pelkistää yhteen tekijään.  

    Sinitiainen harvoin kovertaa itse pesäkolonsa, hömötiainen harvoin pesii muussa kuin itse kovertamassaan kolossa. Sinitiaisen yleistyminen tai väheneminen ei siis korreloi lahopuun kanssa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lintutieteilijät sanovat että talviruokinta ja pöntötys ovat lisänneet sinitiaisia. Hömötiainen metsien lintuna joutuu tulemaan toimeen enemmän omillaan. Kuusitiainen suosii kuusivaltaisia metsiä, ja se voi pesiä myös pönttöön. Sen levinneisyysalue on Lintuatlaksen mukaan laajentunut.

    Kurki

    Imastokeskustelua käydään TV1 kavalla. Ihmetyttää että Suomen koko hiilinielun suuruudesta, hiilivarastosta ja hiilipäästöistä ei puhutaan mitään. Vain dejaljeista. Miksi perussuomalisten edustajaa ei ole informoitu näistä luvuista edes sen vertaa, että voisi ilmoittaa, että Suomi ei lämmitä ilmastoa yhtään sen jälkeen, kun kivihiilen käyttö lopetaan.

    Silloin Suomen hiilinielu on suurempi kuin hiilipäästöt ja se riittää.

     

    MaalaisSeppo

    Lapsuudessani ja vähän myöhemminkin maatalous ja suurelta osin metsätalouskin oli hevoisvetoista. Myös karja kävi laitumella metsissä. Lisäksi peltojen ja metsien rajapinta oli pusikkoinen. Koko tämä peltojen ja metsien yhteiselo loi edellytykset monimuotoisuudelle. Myös karjan ja hevosten jätökset antoivat oman lisämausteensa.

    Nyt peltojen ja metsien rajapinta on selväpiirteinen. Metsissä liikkuu enää vain valtion karjaa. Maatalouden muutos yhdistettynä metsätalouden muutokseen on aiheuttanut monimuotoisuuden heikkenemisen. Osa siitä on toki metsätalouden vaikutusta, osa pelkästään maatalouden vaikutusta mutta uskoisin, että merkittävä osa johtuu maatalouden ja metsätalouden symbioosin heikkenemisestä.

     

    jees h-valta

    Isot maatalouden koneet vaatii selkeät ja esteettömät viljelypinnat ja salaojitus suomalaisena isona keksintönä on tuhonnut loputkin monimuotoisuuden mahdollisuudet. Kyllähän metsissäkin paljon turhaan raivataan. Kuten olemme täälläkin näitä konemiesten kosteita unia nähneet. Ei siinä monimuotoisuus ja riistapusikot ole kovassa kurssissa olleet. Aika jääräpää tässä on saanut vuosikymmeniä jo olla että on saanut hiukan sitä nuolemista omissa kuriin. Kyllä ne tekee kunhan laitetaan tekemään.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 340)