› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 29 30 31 32 33 34
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.6.2019, 00:00

    Käpytikka vaikuttaisi alla olevien linkkien perusteella olevan runsastunut ja levittäytynyt kohti pohjoista, paitsi aivan muutamana viime vuonna on hieman vähentynyt Lapissa. Miksi olisikaan vähentynyt, kun se ei ole riippuvainen lahopuusta vaan havupuiden siemensadoista.

    https://laji.fi/theme/talvilintulaskenta/stats/species/MX.30443?year=2018

    http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/käpytikka

    Timppa 10.6.2019, 09:52

    Omien (epätieellisten) hirvipasseissa tekemieni havaintojen perusteella näyttäisi, että meidän metsissä tiaiset ovat vähentyneet.  Ehkä jossain vastaavasti lisääntyneet,  Ylivoimaisesti yleisin havainto on talitiaisparvi.  Esimerkiksi pyrstötiaista en ole nähnyt vuosikausiin vaikka sen on kerrottu runsastuneen.

    Lahopuitakin löytyy lähes joka uudistusleimikosta, joten niiden puutteesta ei taida olla kysymys.

    puunhalaaja 10.6.2019, 13:28

    Anneli, kun tarkastelee käpytikan tilannetta tällä vuosituhannella, niin tuo ilmoitettu lasku taitaa pitää paikkansa: https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/2571/tiedosto/Linnut_VK2017_016-031_Maalinnut_ARK_artikkelit_2571.pdf Kun tuota käpytikan graafia vertaa hömötiaisen käyrään, niin en osaa itse selittää muutosta käpytikalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.6.2019, 15:34

    Kiitos puunhalaaja hienosta artikkelista! Lainaus: ”Käpytikan Etelä-Suomen pesimäkanta kasvoi viidenneksen 39 vuodessa. Hyvät käpytikkavuodet puuttuivat 1990-luvun puolivälistä, ja tikan huippukantaa 2007–2009 seurasi jyrkkä pudotus 2010. Uusi huippukanta havaittiin 2013 ja romahdus 2014. Kannanvaihtelut liittynevät kuusen siemensatovaihteluun (Lindén ym. 2011). Käpytikan levinneisyys laajeni kohti pohjoista.”

    Artikkelin mukaan hömötiainen taantui selvästi eteläisessä Suomessa, mutta pysyi vakaana pohjoisessa, joskin vuosien välinen vaihtelu on suurta. Samoin käpytikan kannanvaihtelu pohjoisessa on suurta johtuen siemensatojen vaihteluista.

    Pitäisi tuntea erittäin hyvin lajien biologia, että voisi sanoa vaikuttaako käpytikan runsastuminen hömötiaisen pesintöihin. Eteläisen Suomen hömötiaistaantuma sen sijaan liittyy melko todennäköisesti lehtilahopuun määrän vähenemiseen.

    pikkutukki 10.6.2019, 15:48

    A.Jalkanen , uskotko sinä , että lahopuu on metsissä vähentynyt ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.6.2019, 16:30

    Ei ole uskomusasia, vaan luen VMI-tuloksia. Lahopuun määrä on eteläisessä Suomessa viime aikoina noussut, mutta verrattuna luonnontilaan on edelleen alhainen. Tuossa edellä ei siis olisi pitänyt sanoa ’vähentynyt’ vaan ’vähäinen’. Jos tilanne nyt on muuttumassa oleellisesti parempaan, se on hyvä ja näkyy aikanaan inventoinneissa.

    puunhalaaja 10.6.2019, 16:35

    Lahopuun määrästä on saatavilla tietoakin. 2000 -luvulla sen määrä on eteläisessä Suomessa kasvanut ja pohjoisessa vähentynyt.

    Sitten jos mietitään vanhempia aikoja niin mennäänkin uskomusten puolelle. Näkemykset vaihtelevat suuresti, kuten foorumin keskusteluissa tulee säännöllisesti esiin. Timppa & co uskovat, että ennen sotia ja niiden jälkeen metsissä ei lahopuita ollut, mummot hakivat vesikelkoilla viimeisetkin polttopuiksi joskus Kekkosen ajan alussa.

    Minä ja mahdollisesti jotkut muutkin uskovat, että ennen metsäkoneita ja metsäautoteitä huomattavan suuret osat metsäpinta-alasta oli intensiivisen metsätalouden ulkopuolella, ja niissä oli enemmän lahopuuta kuin nykyään.

     

    Gla Gla 10.6.2019, 16:49

    Olen samaa mieltä puunhalaajan kanssa. AJ:n kommentin pohjalta lahopuun määrän kehitystä voi ajatella vaikka euroina, jos biologia tuottaa vaikeuksia.

    Kulut 100  €, tulot 50 €, joten pakkasella ollaan. Jos kulut pysyy ennallaan ja tulot lisääntyy 25 €, talous ei vielä yhtään siitä parane, vaikka parempaan suuntaan mennäänkin.

    Puuki 10.6.2019, 17:00

    On varmaan joskus ollut lahopuutakin varsinkin suhteessa puuvarantoon enemmän kuin nykyään. Mutta totta on sekin, että 70-80-luvuilla ja aiemminkin kaatuneet ja pystykuivat puut kerättiin metsistä yleensä melko tarkkaan polttopuiksi eikä jätetty kuten nykyään monimuotoisuuspuiksi ja lahoamaan ötököille asuinpuiksi.

    Lintujen vähenemisestä : Birdlifen mukaan 2000-luvulla varttuneita metsiä suosivat lajit on vähentyneet edelleen. 80-ja 90-luvulla metsojen ja teerien kannat laskivat ja pysyneet alhaalla edelleen.  Sitä voi vain arvailla, että mistä milloinkin sekin on aiheutunut. Osan selittää varmaan metsänhoidossa tapahtuneet muutokset mutta monia muitakin tekijöitä on. Mm. aikaistuneet keväät ja usein toistuvat kylmät jaksot.  Lisääntyneet harvennusrästitkin vähentää metsäkanalintujen elinympäristöjä.  70-luvulla ollut koivupuun aliarviointi metsätalouspuuna on aikoinaan vähentänyt kookkaan lehtipuun määrää . Saman tekee nykyään osin hirvielänten takia estyvä koivun viljely ja kuusettuminen.

    Sini-ja töyhtötiaisen määrät on myös vähentyneet mutta taimikoissa viihtyvien lajien kuten pikkulepinkäisten, rautiaisten ja tiltalttien määrät on lisääntyneet.  Muutama ennen täällä yleisesti pesinyt pikkulintulaji kärsii myös esim. kiinalaisten ruokatottumuksista .  Muuten luulis ainakin että vesakkomyrkytysten loppuminen 70-luvulla on  parantanut lintujen ja muidenkin metsäeläinten ym. elinolosuhteita .

    pikkutukki 10.6.2019, 17:40

    Tottakai lahopuuta olisi enemmän luonnonmetsissä !

     

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 29 30 31 32 33 34