› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Viewing 10 replies - 991 through 1,000 (of 8,266 total)
1 2 3 … 99 100 101 … 825 826 827

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020 at 22:35

    Tagged: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Creator
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 19.5.2021 at 08:21

    Radion uutisissa oli professori Heli Peltola puhumassa sekametsien eduista ja kuusettumisen haitoista. Ja kyllä, syyllinenkin mainittiin: koealoja perustava Luken tutkimusinsinööri kertoi Raaseporissa Solbölen koealueella, että kyllä on hankalaa tammien istutus kun ne uhkaavat tulla syödyiksi.

    yle.fi/uutiset/tuoreimmat otsikolla

    Metsien kuusettumisesta tulee iso riski ilmaston lämmetessä – metsänhoidon professori pitää uhkana tuhopuiden pakkomyyntiä

    Puuki 19.5.2021 at 09:11

    Minkälainen suoja-aita pitäsi tammille olla jotta estyy syönnit ? Auttaisko rungon tervaaminen mitään ?

    A.Jalkanen 19.5.2021 at 11:36

    Semmone riista-aita noin 2 metriä korkea, tai vaihtoehtoisesti jokaiselle taimelle oma suoja. Ruotsalaisten mielestä tammitaimikon voi perustaa myös kylvämällä, ja sehän tuleekin halvaksi kun siemeniä voi helposti kerätä itsekin syksyisin. Maanomistajan lupa kannattaa kysyä. Tammi olisi sovelias puulaji savisille metsitettäville joutoalueille.

    http://www.skogskunskap.se/skota-lovskog/foryngra/tradslagsvis-foryngringsguide/foryngring-av-ek/

    Vinkki:

    Koska lopullinen puusto koostuu vain 50-70 rungosta, tammet voidaan kylvää tai istuttaa 3-5 kasvin ryhmissä 8 metrin välein. Se tarkoittaa hieman yli 150 kylvö- tai istutuspistettä hehtaaria kohden. Ryhmien välistä tilaa voidaan käyttää muiden luontaisesti syntyvien puulajien tuotantoon.

    (Eftersom slutbeståndet består av bara 50-70 stammar kan ekarna sås eller planteras i grupper om 3-5 plantor med 8 meters mellanrum. Det ger drygt 150 sådd/planteringspunkter per hektar. Utrymmet mellan grupperna kan utnyttjas för virkesproduktion av andra trädslag som kommer upp spontant.)

    Gla 19.5.2021 at 13:07

    Tuossa konkretisoituu aika hyvin, mitä luonnonsuojelu edellyttää, kun perusasiat ei ole kunnossa.

    Gla 19.5.2021 at 13:12

    Uutinen: ”Edellisestä kasvillisuusinventoinnista on 25 vuotta. VMI:stä vastaava Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen sanoo uutta inventointia tarvittavan, jotta saadaan tietoa etenkin erilaisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksista, onko ilmastonmuutos siirtänyt kasvilajien esiintymisvyöhykkeitä ja onko metsiin levinnyt tulokaslajeja.”

    Toivottavasti tulkinnoissa osataan ottaa huomioon myös hirvieläinten aiheuttama laidunnus. Muuten homma kääntyy metsätaloutta vastaan. Olisikin syytä perustaa eri puolille Suomea aidattuja koealoja, joissa ei ole laidunnuksen vaikutusta.

     

    A.Jalkanen 19.5.2021 at 15:34

    Taimikoiden hoito vaikuttaa kulloinkin vallitsevaan puulajisekoitukseen ainakin yhtä paljon kuin sorkkaeläinlaidunnus, mutta syiden selvittäminen on pelkkien kasvillisuusinventointien perusteella todella vaikeaa. Siksi Gla:n ehdotus kokeellisesta tutkimuksesta eli aitauksista on hyvä. Aitauksia pitäisi perustaa eri tavalla hoidettuihin taimikoihin ympäri Suomea.

    Scientist 19.5.2021 at 18:15

    Itselleni on syntynyt tammea metsään hirvistä hulimatta. Laskin Kemeran yhteydessä niitä olevan noin 40-80 tammea/hehtaari. Sen sijaan istuttamani tammet syötiin pääosin. Seutu Kymenlaaksoa, joka luontaisen tammen alueen pohjoispuolella. Täällä Tampereen seudull myös tammi leviää luontaisesti nykyisin.

    A.Jalkanen 20.5.2021 at 09:23

    Linkittämässäni Ruotsin jutussa (tammen kasvatusohjeet 19.5.2021, 11:36) oli kuva jossa männikön alla oli muutaman metrin pituinen tammen taimikko.

    Lisää debattia Ruotsista. Kuulostaa perin tutulta: metsien käyttöä kritisoidaan ja myös sertifiointia. (Käytä Google kääntäjää jos ruotsin taito ei riitä.)

    http://www.kompassmagasin.se/nar-kulturkriget-kom-till-skogen/

    Hyvä kirjoitus muuten mutta tästä olisin eri mieltä:

    Hallitseva metsänhoitomenetelmä, jaksollinen metsänkasvatus, mikä tarkoittaa, että koko alue avohakataan ja uudistetaan, tarkoittaa köyhempiä elinympäristöjä monille lajeille kuin sekametsä, jossa on erilaisia ​​lajeja ja eri ikäisiä.

    (Den dominerande skogsbruksmetoden, trakthyggesbruket, som innebär att en hel yta kalhuggs för att sedan återplanteras, innebär sämre livsmiljöer för många arter än vad en blandad skog med träd av olika arter och i olika åldrar gör.)

    Vaateliaat lajit tarvitsevat arvokkaiden ominaispiirteiden, elinympäristöjen ja lakikohteiden suojaa sekä vielä lisäksi laajempia vanhan metsän saarekkeita. Näiden pitäisi vielä kytkeytyä toisiinsa riittävästi, jotta alueiden verkosto ei ole ’vankileirien saaristo’.

    Metsän puulajikirjo on todella vaikea turvata ilman avohakkuita. Jos puulajikirjo muistettaisiin huomioida vielä taimikonhoidossa ja hirvieläinkannankin hoidossa niin aina parempi. Osa lajeista hyötyy varmaan siitäkin, että osa metsäalueista hoidetaan jatkuvalla kasvatuksella jossa erikokoiset puut kasvavat samassa metsässä, mutta ei heti tule mieleen mikä laji olisi sellainen. Osa lajeista kuten metso voi hyötyä siitä, että jatkuvan kasvatuksen metsä muodostaa laajan avohakkuuvapaan peitteisen metsän.

    Puuki 20.5.2021 at 09:45

    Eikös tammi kasva parhaiten tasaikäisessä taimikossa muiden (lehti)puulajien kirittämänä.  Mutta alkuun hitaasti joten esim. ra-koivun taimet pitäisi istuttaa paljon myöhemmin kuin tammen taimet.

    hemputtaja 20.5.2021 at 13:24

    Lainaus Cla: ”Uutinen: ”Edellisestä kasvillisuusinventoinnista on 25 vuotta. VMI:stä vastaava Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen sanoo uutta inventointia tarvittavan, jotta saadaan tietoa etenkin erilaisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksista, onko ilmastonmuutos siirtänyt kasvilajien esiintymisvyöhykkeitä ja onko metsiin levinnyt tulokaslajeja.”

    Toivottavasti tulkinnoissa osataan ottaa huomioon myös hirvieläinten aiheuttama laidunnus. Muuten homma kääntyy metsätaloutta vastaan. Olisikin syytä perustaa eri puolille Suomea aidattuja koealoja, joissa ei ole laidunnuksen vaikutusta.”

    Tuota olen yrittänyt jankuttaa useassakin yhteydessä.

    Eli että puheet monimuotoisuuden heikkenemisestä ja luonnon tuhoutumisesta Suomessa eivät perustu mihinkään.

    On tehty yksi ainoa kasvillisuuskartoitus, jolla on pitävä pohja. Sen perusteella ei monimuotoisuuden kehityksestä voi sanoa yhtään mitään.

    Huhut kertovat, että muinoinen Metsäntutkimuslaitos pyyteli rahaa toiseenkin luokitukseen. Ei herunut.

Viewing 10 replies - 991 through 1,000 (of 8,266 total)
1 2 3 … 99 100 101 … 825 826 827