Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,461 - 10,470 (kaikkiaan 10,581)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Petkeles Petkeles

    Mää haluaasin kiittää keskustelijoota teerän uhuraaksista ja vaivannäjöstä!!!!

    Anneli pääsöö ylioppillaaks!

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Liityn kuoroon! Kiitos myös omasta puolestani, vaikka osuuteni oli tässä vaatimaton! Luultavasti juttu jatkuu niin yritän aktivoitua!

    Tämä ketju pilaantui merkittävästi kun ryhdytään niuhottamaan absoluuttisista ja suhteellisista! Kunnon työ-, kansan- ja käytännönmies ei noita ole koskaan tarvinnut, eikä tule tarvitsemaan!

    Hanna

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sillon muinaisuuves ol älliä, nyt tuntuu joskus, että koko ajan vähemmän. Mitä enemmän tiijät, sitä paremmin huomoot miten vähän tiijät.

    Kurki Kurki

    Samassa viiva kaaviossa voi olla vaikkapa sade-määrä, lämpötila ja raaka öljyn hinta! Jokaisella muuttu:jalla on oma asteikkonsa, mutta käyriä voi silti sihtailla. Perus koulussa ne teinit noita miettii!

    Minä olen täällä oppimassa ja Huskulle kiitos oikeasta vastauksesta, jonka jo Häkkinen antoi. Nyt meitä on 3 samaaa mieltä siitä, että metsälajien määrän kuvaajan loppupään lasku tarkoittaa lajien vähenemistä ajan suhteen. Jollakin taisi olla tuosta kuvaajasta joku suhteellisuus teoriakin.

    ”(absoluuttisesti tai suhteellisesti)”

    Palkankorouksesta vähän selvempi ”suhteellinen”-sanan  käyttö olisi esimerkiksi, että jokin ryhmä sai 5% palkankorotuksen, joka oli suhteellisesti suurempi palkankorotus kuin mitä perusryhmäsai 3%, kun peruspalkka oli molemmilla sama.

    Sitä kysyin miten menisi tuon suhteellisen sanan käyttö tuossa lajien uhanalaisuudessa? Ehkä siinä tarkoitetaan määrän suhdetta pinta-alaan.

     

    Husq165R

    ”Minä olen täällä opimassa..”

    No et ole. Vaan vahvaa omaa, välillä melko harhaista, agendaa ajamassa. Niin monimuotoisuudessa, ilmastonmuutoksessa kuin  beljakoveissa, jne.

    Se on välillä varmaan raskasta olla ainoana oikeassa.

     

    Timppa Timppa

    Kumma, kun puhutaan, että hakkuut aiheuttavat uhanalaisuutta.  Kun teetän aukon, niin usein esiin puhkeaa harvoin nähtyjä lajeja.  Esimerkiksi kevätlinninhernettä näkee vain avohakkuun jälkeen.   Lehtojen kasvi lehdokki on muutaman kerran putkahtanut esiin tavallisesen havumetsän aukosta.  Näitä esimerkkejä näkee yhtenään, jos viitsii tutkia aukkoja tarkemmin.

    Uhanalaisuutta aiheuttaa vain metsämaan siirtyminen toiseen käyttöön.

    Ennallistaminen onnistuu aivan yhtä hyvin, kuin, jos yrittäisi saada joen viertaan ylöspäin.  Kuten Kurki on moneen kerrtaan kirjoittanut, niin luonnon suurin vihollinen on luonto itse.  Sitä muuttavat, ilmasto, lajien välinen kilpailu, kuin sattumista johtuvat tuhotkin.  Tietysti hakkuillakin on merkityksensä, mutta nehän saavat vain luonnon kiertokulun alkamaan uudelleen.

    jupesa

    Rehevien maiden päätehakkuu lisää myös puuston monipuolisuutta. Esim. tyvilahokuusikon uudistaminen Koivulle on ympäristöteko.

    käpysonni käpysonni

    Kurki tekee oikeasti tiedettä, tieteeseen kuuluuu falsifiointi, eli  yritys kumota tieteellisiä väittämiä, jos siis oletamme että Punainen kirja on tiedettä.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi

    Pakahe Pakahe

    Käpysonni, kommenttisi oli varmaan tarkoittu sarkastiseksi, mutta en ole aivan varma.

    Ei Punaisessa kirjassa väitetä mistään elinympäristöstä, että ne olisivat toisiaan sen monimuotoisempia.  Eihän Punaisessa Kirjassa väitetä mitään, mitä KurkiLeinosen yrittää kumota? Punainen kirja on arvio Suomen luonnon uhanalaisista lajeista.

    KurkiLeinonen itse on sananmukaisesti keksinyt, että tämä taulukko 5 perusteella voitaisiin tehdä joitakin johtopääksiä elinympäristöjen moninaisuudesta.

    Näin on myös YO koe biologian kysymyksessä, jonka käyrän ja  Lajitietokeskusken ja Punaisen kirjan arvioitujen lajein  ”noin” keskiarvon perusteella hän ”keksi” että vanhoissa metsissä on 3000 lajia, joita hänen mukaan piti olla  noin 1/10 metsien lajeista vielä hetki sitten. Siis onko tämä oikeaa tiedettä?

    Totta kai myös tutkimustiedon osalta pitää olla kriittinen, ei kaikkea pidä suoralta kädeltä uskoa, mutta rajansa kaikella.

    Wikipedia viitteesi on aika filosofinen, mutta kappale naivi falsifikationismi sopii hyvin KurkiLeinosen tapaan käsitellä tutkimustietoa.

    Kurki Kurki

    Ei Punaisessa kirjassa väitetä mistään elinympäristöstä, että ne olisivat toisiaan sen monimuotoisempia.

    En minäkään ole havainnut punaisessa kirjassa sellaista väitettävän.

    Mutta Taulukko 5 kuten tuo yo-kysymyksen kuvaajakin kertoo sen saman kuin  Seppo Vuokkokin:

    Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. Samalla tavalla tuoreitten kangasmaiden metsissä lajisto on runsaimmillaan nuorissa kehitysvaiheissa ja lahopuulajistoa lukuun ottamatta köyhtyy metsän vanhetessa.

    Ai niin vielä, että ”Luntopaneelin Luontokatoraportti” Seppo Vuokon mukaan on roskaa.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#e6075564

Esillä 10 vastausta, 10,461 - 10,470 (kaikkiaan 10,581)