› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,621 - 10,630 (kaikkiaan 10,874)
1 2 3 … 1 062 1 063 1 064 … 1 086 1 087 1 088

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 29.12.2025, 14:55

    ”Itse en päättelisi Kurjen tapaan että ko. alueet ovat aina huono elinympäristö, vaan päättelisin että parantamisen varaa on elinympäristön laadussa.”

    Kyllä, elinympäristön pitää olla monimuotoisempaa kuin pelkkä vanha metsä.

    Linjalaskennat kertovat mielenkiintoisia tietoja laajentuneen Tiilikkajärven kansallispuiston linnustosta – ePressi

     

    Rane2 29.12.2025, 18:06

    Petkeleksen asiaselitykset ovat valitettavasti jääneet huomaamatta mutta kiinnostaisi mikä noissa linjalaskennoissa ärsyttää?

    Kurki Kurki 29.12.2025, 18:55

    Mikä on sitten johtopäätös, jos lajeja löytyy meidän metsistä vähän ja paljon uhanalaisia? 

    Tuohan ei pidä paikkansa punaisten kirjojen 30 vuotisen seurannan mukaan.

    Suomen metsien lajien uhanalaisuus ei ole ollut nouseva, vaan pysynyt ennallaan. Miksi pitää kylvää epäilystä?

    Luontojärjestöjen valehtelu ja mustamaalaaminen on mennyt ainakin muutamaan täydestä hesarin keskustelupalstalla. Tämä yksi lehden suosima kommentaattori täyttää lähes jokaisen keskustelun Luontopaneelin valheilla.

    Oikeaa tietoa saa Seppo Vuokolta.

    Seppo Vuokko: ”Suomen luontopaneelin julkaisut ja julkilausumat osoittavat, ettei se tiedä metsien ekologiasta juuri mitään, kasvitieteilijä ja luontokirjailija Seppo Vuokko kirjoittaa.”

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5

    Tähänkin pintavesien tilaan on saatu oikea tieto kansan hellimän käsityksen tilalle viimeisimpien tutkimusten mukaan.

    Viittaan MetsäVesi Raporttiin 2020. Kukaan luontojärjewstöissä ei liene tutustunut raporttiin. Sen voi päätellä jo Panu Halmeen käsityksistä humus päästöistä tässä haastattelussa ”https://areena.yle.fi/1-76601113”

    Luontokatoa Suomessa ei ole.

    Metsäkato näillä seuduilla on pysäytetty ojittamalla paljon soita, joita oli 1950-luvulla siinä määrin 70%, että maisema muistutti lähinnä avointa tundraa. Soiden aiheuttama metsäkato on pysäytetty ja maisema on nyt metsäinen. Silti on vielä eri kokoisia (suurimmat tuhansia hentaareita)  suojeltuja soita kymmeniä 50 km ympäyrän sisällä.

    Täällä on sanonta: ”Suot leviävät kuin lentävä keuhkotauti”

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.12.2025, 19:10

    Viittasin Kurki tuolla lauseella lähinnä v-lajeihin joiden tilanne on huonoin, samoin kuin muutamien pienialaisten luontotyyppien lajien (paloalueet, lehdot, harjut ja paahderinteet). Uhanalaisuus ei ole noussut, mutta ei ole vielä ominaispiirteet kunnossakaan eikä kehitystä käännetty selvästi elpyväksi. Ei ole syytä jäädä lepäämään laakereilla vielä. Sama koskee vesistöpäästöjä.

    Missään ei liene sanottu, että pelkästään vanhoja metsiä pitäisi olla. Muodostavatko kansallispuistomme kuitenkaan vielä riittävän laajojen vanhojen ja luonnontilaisten metsien verkoston? Jos metsämaisemassa olisi riittävän paljon tätä metsää ja jos myös luonnonprosessit pääsevät alueilla toimimaan, voisi olettaa että sieltä löytyisi kaikki sen kasvillisuusvyöhykkeen ja kasvupaikan tyypilliset metsälajit. Myös se noin puolet lajistosta, jota ei arvioitu Punaiseen kirjaan.

     

    Kurki Kurki 29.12.2025, 20:20

    https://laji.fi/taxon/list?finnish=true&latestRedListStatusFinland.status=MX.iucnCR,MX.iucnEN,MX.iucnVU&anyHabitatSearchStrings=MKV.habitatM%5BMKV.habitatSpecificTypeH%5D

    Harjumetsien 113 uhanalaista lajia.

    Availin 20 ensimmäistä lajia ja olivat joko tai, pienen popun lajeja, joilla oli suuret kannanvaihtelut, lähes kaikkien uhka oli umpeenkasvaminen, joka on Suomen luonnon tehtävä tai rakentaminen.

    Joita ei voi mitenkään auttaa runsastumaan ja miksi pitäisi, sillä uhanalaisuuden syy ”umpeenkasvaminen” on luonnollinen ja luonnollisuuteenhan tässä pitää pyrkiä.

    Harjumetsille talousmetsien hakkuut olisi suositeltavia, sillä avohakkuu olisi paras suojelutoimi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.12.2025, 20:25

    Ehkä umpeenkasvaminen ei ole kaikin osin luonnollinen, jos me olemme estäneet harjuja ja paahderinteitä uudistavat metsäpalot ja lisänneet sadeveteen rehevöittävää typpeä.

    Kurki Kurki 29.12.2025, 20:39

    https://laji.fi/taxon/list?finnish=true&latestRedListStatusFinland.status=MX.iucnCR,MX.iucnEN,MX.iucnVU&anyHabitatSearchStrings=MKV.habitatM%5BMKV.habitatSpecificTypePAK%5D

    Paahderinteiden uhanalaiset lajit 134.

    Availin 20 ensimmäistä lajia” ja samat syyt kuin Harjujenkin uhanalaisilla lajeilla ”umpeenkasvaminen”.

    Paahderinteille hakkuut olisi suositeltavia, sillä avohakkuu olisi paras suojelutoimi.

    Lehtojenkin uhanalaiset lajit ovat suurimmaksi osaksi pienen popun suuret kannanvaihtelut omaavia lajeja, joidenka uhanalaisuus on umpeenkasvaminen tai ovat toisenlaisen ilmaston lajeja ja elinvoimaisiksi saaminen ei liene millään suojelutoimilla mahdollista.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2026, 16:56

    Seppo Vuokko kirjoittaa ennallistamisesta MaasTullissa: kustannukset ovat todellisia, hyödyt epävarmoja.

    Husq165R 1.1.2026, 17:18

    Vesien suojelussa ollaan muutama kymmenen vuotta myöhässä! Odotellaan sama aika, jospa ne siitä itsekseen paranisivat!

    käpysonni käpysonni 1.1.2026, 17:22

    Tee sit jotakin asialle äläkä täällä itke.

Esillä 10 vastausta, 10,621 - 10,630 (kaikkiaan 10,874)
1 2 3 … 1 062 1 063 1 064 … 1 086 1 087 1 088