Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 10,705 vastausta, 135 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 10,681 - 10,690 (kaikkiaan 10,706)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    PTT:n odotettu selvitys on julkaistu tänään (Metsäuutiset). Löytyy otsikolla: Hiljaisen suojelun piirissä yli miljoona hehtaaria metsätalousmaata. Eiköpä tämä ja suunniteltu ennallistaminen yhdessä täydennä ja täytä jo biodiversiteettistrategian tavoitteet maassamme.

    Päivän toinen uutinen kertoo että uusia kansallispuistoja on ehdotettu lisää 12 kpl. Puistoja saa toki mielellään tulla lisää, mutta painotus tulee olla Etelä-Suomessa, jossa niitä kaivataan sekä virkistykseen, matkailuun että uhanalaisten eliöiden säilymis- ja leviämiskeskuksiksi.

    https://yle.fi/a/74-20205211

    pihkatappi pihkatappi

    Suomessa on uhanalaiset tikat ja liito-oravat kartoitettu ilmeisesti aika hyvin ja kartoissa ainakin isoilla toimijoilla havainnot löytyy ja niitä kunnioitetaan. En tiedä Ruotsin dataa ja onko siellä yhtä innokkaasti asiaan perehtyneitä kartoittajia ja näkyykö havainnot metsätöissä toimijoiden kartoissa.

    Raakkujoen yliajo on poikkeustapaus. Suomessakin luonto havainnot aiheuttavat hakkuiden muutoksia ja keskeytyksiä vasta konemiehen havainnoista, ei kai siinä mitään uutista ole, kun uhanalaisia lajeja löytyykin tuplaten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riikilä ennakoi suuria ennallistamispinta-aloja ja hakkuiden alenemisia. Voi tullakin, jos homma hoidetaan huonosti. Esimerkiksi mainituissa harjumetsissä kuitenkin riittäisi maltillisempi toiminta kuin täysrauhoitus ja olisi myös luontoarvojen kannalta mahdollisesti parempi. Asetuksen tavoitteena kun on luontotyyppien tilan parantaminen. Mitä se voisi vaikka harjumetsissä olla? Esimerkiksi paahdelajeja auttavia eli rinteiden umpeenkasvua vähentäviä harvennushakkuita ja kuusta poistavia pintakulotuksia.

    Luke kommentoi ennallistamista muistiossaan näin:

    • Vaikuttavuuden varmistamiseksi ennallistamistoimet on syytä käynnistää monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla kohteilla, joilla positiiviset vaikutukset elinympäristöjen laatuun ja uhanalaisiin lajeihin ovat todennettavasti suurimmat.
    • Koska ennallistamisesta voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, alueiden sijoittelussa tulee tavoitella mahdollisimman suuria taloudellisia hyötyjä, esimerkiksi vältettyinä kustannuksina. Tällaisia hyötyjä voivat olla esimerkiksi lisääntyneet suojavaikutukset (mm. tulvasuojelu).

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnonvarakeskuksen-vastauksia-kokoomuksen-lausuntopyyntoon

    isaskar keturi

    ”uusia kansallispuistoja on ehdotettu lisää 12 kpl” kumma juttu, kun tämä asiantuntijoiksi itseään nimittävä epämääräinen ryhmä, josta ei saa mitään tieto, esittää uusia kansallispuistoja, se menee heti Ylellä läpi aivan kuin olisi jokin juhlavakin ehdotus. Jos samanlainen epämääräinen, joukko metsäalan asiantuntijoita ehdottaisi hakkuiden lisäämistä, niin uutisointi olisi varmaan jotain ”metsäala ei välitä ympäristötavoitteista…”

    Visakallo Visakallo

    Nykyisessä taloustilanteessa on aivan sama mitä jotkut tahot ehdottelevat, jos heillä ei ole osoittaa valmista rahoitusta tarvittavien kustannusten maksamiseksi. Taistolaisilla oli aikoinaan Moskovan rahaa käytettävissä, mutta kotiaholaisilla ei ole yhtään mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jonkin verran tietoa saa kun laittaa selaimen hakukenttään sanan luonnonmetsätyöryhmä. Kartasta voi päätellä että arvometsiä on yllättäen vielä etelässäkin.

    https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/2023/09/RistoSulkava_Luonnonmetsat_5.9.2023.pdf

    isaskar keturi

    Tiivistelmän tuosta luontometsäryhmästä laitoin tuonne median metsäpolitiikkaan. Siis ryhmä joka häikäilemättä ajaa omaa asiaansa ja saa huomaamatta virallisluonteisen statuksen uutisoinnin kautta. Tavallisilla lukijoilla on jo kaikki nämä miljoonat ryhmät ja paneeli aivan sekaisin. Perustetaan hiilensidonnan ja metsäkasvun kansalaispaneeli – kohta joku pöljä siteeraa sitä jonkinlaisena auktoriteettina…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpä. Joo huomasin; oli hyvä tiivistelmä. Tuossa löytämässäni jutussa oli vähän enemmän nimiä ja tietoja siitä mitä kriteerejä alueiden kartoituksissa on käytetty.

    Nostokoukku

    Metsänomistajien kannattaisi perustaa työryhmä, joka keräisi tietoa valtionmetsien arrvokkaista metsäkohteista ja julkaisisi niiden vastisia tiedonantoja, joissa kumottaisiin luonnometsäryhmän keräämät tiedot. Rahoitusta saisi varmasti metsäteollisuudelta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jupesa kysyy myrskytuhojen korjuun ketjussa lahopuun merkityksestä. Sopii paremmin tähän ketjuun.

    Joidenkin puuntuottajien mielestä metsän eliöillä ei ole itseisarvoa vaan välinearvo joten keskityn tässä siihen. Monimuotoinen metsä mukautuu paremmin ympäristön muutoksiin kuten ilmaston lämpenemiseen. Evoluutiolla on enemmän vaihtoehtoja joiden kanssa askarrella. Lahopuulla elää metsätuholaisten kuten kaarnakuoriaisten vihollisia, esimerkiksi tikkoja, petokuoriaisia ja loisia. Lahopuulla on merkityksensä maaperän hiilivaraston kannalta ja sillä puolestaan ravinnekierrossa. Esimerkiksi kasvupaikoista karummilla on ohut kangashumus ja rehevämmillä paksu.

Esillä 10 vastausta, 10,681 - 10,690 (kaikkiaan 10,706)