› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,701 - 10,710 (kaikkiaan 11,147)
1 2 3 … 1 070 1 071 1 072 … 1 113 1 114 1 115

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 25.1.2026, 19:46

    Ei täsä ole Rane höpöjä vaan ihan käytännöllinen tarve: tiedetään kuinka suurta osaa lajeista voidaan auttaa nuorissa metsissä ennallistamalla niitä enemmän luonnontilaisen kaltaisiksi. Tulee halvemmaksi kuin vanhojen metsien lunastus suojeluun.

    Kurki Kurki 25.1.2026, 20:04

    Miten Kurki jakaisit, eli mitkä luetaan vanhan metsän lajeiksi ja mitkä luonnontilaisen metsän lajeiksi?

    https://laji.fi/taxon/MX.189781/occurrence

    Esimerkiksi tämä kovakuoriainen Lattatylppö on vanhojen kangasmetsien laji ja toissijaisesti vanhojen lehtojen laji. Lisäksi on eteläisen ilmaston laji ja pienen popun laji ja suuret kannanvaihtelut.

    Uhanalaisuuden ensisijainen syy on lahopuun väheneminen, kun se on ensin mainittu. Voisiko siitä tehdä johtopäätösiä kysymykseen, että esiintyy monenlaissa metsissä kunhan siellä on lahopuuta.

    Arviointi näillä tiedoilla on epävarmaa ja työlästä.

    Tässä tarkemmin Lattatylpöstä. Elää haapapuussa myös aukolla.

    https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Lattatylpp%C3%B6.pdf

     

     

    Kurki Kurki 25.1.2026, 21:12

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/ce9eb96a-f131-48e1-a47c-bc4f74892189

    Onko Ruotsissa metsien suojelu vielä hullumpaa kuin Suomessa?

    Pohjantikka. joka Ruotsissa on silmälläpidettävä ei uhanalainen, on keskeyttanyt lukemattoman määrän hakkuita.

    Suomessa Pohjantikka on elinvoimainen ja näkyy olevan Ruotsissa vielä elinvoimaisempi kuin Suomessa Lajitietokeskuksen kartan mukaan.

    https://laji.fi/taxon/MX.30453/occurrence

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.1.2026, 21:25

    Hullumpaa vaikuttaa olevan sitten Ruotsissa. Pohjantikka tulee mieleen mahdollisena aitona vanhan metsän lajina. Itse bongasin sen kyllä puuliiteristä.

    Hankalaa uhisten jako elinympäristöihin kyllä on. Työhön tarvitaan lajin asiantuntemusta. Täytynee etsiskellä jos tällainen selvitys olisi jo tehty. Veikkaan että jako on liian vaikea tehtävä tekoälyllekin. Se kuuluisa Luonnonmetsätyöryhmä voisi tämän osata.

    Nostokoukku 25.1.2026, 21:34

    Pohjantikka on aito laji siellä missä on kuivuneita kuusia. On erikoistunut niiden kuorimiseen. Esim. majavien tulvalammilta tapaa vielä pohjantikkoja täälläkin, missä vanhoja metsiä ei enää ole. Nuorena miehenä tuli valokuvattua kaikki vapaa-ajat lintuja. Sellainen outo yksityiskohta oli, että metsästä josta löytyi kanahaukan pesä, löytyi lähes aina myös pohjantikan pesä. Ehkä ne ovat kuitenkin molemmat lajit vanhan metsän merkkareita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.1.2026, 08:53

    Kuivuneita kuusia alkaa syntyä aina kun kuoriaisarmeijat hyökkäävät. Metsänomistajat keräävät niitä innokkaasti pois, mutta hiukan kannattaisi siis jättää tikoillekin. Pieniä kuusia voinee jättää riskittömämmin kuin suuria, vaikka tähtikirjaajalle kelpaa pienempi läpimitta kuin kirjanpainajalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2026, 13:32

    ”Metsähallitus kiistää hakkaavansa luonnonmetsiä. Listalta löytyvillä kohteilla on pitkä metsätalouden historia, eivätkä ne siten täytä FAO:n kansainvälisesti hyväksyttyä luonnonmetsän määritelmää, Metsähallituksesta todetaan.” (Metsäuutiset)

    Ihan uusi asia tämä FAO:n luonnonmetsän määritelmä. Poikkeaako kovin paljon Orpon hallituksen määritelmästä? No se on selvä että jos on metsän käyttöä ollut niin ei voi olla häiriintymätön, joskin raja on häilyvä: esimerkiksi lasketaanko pienimuotoinen kotitarvepuiden keruu käytöksi.

    ”Natural forest undisturbed by humans: Forest which shows natural forest dynamics such as natural species composition, occurrence of dead wood, natural age structure and natural regeneration processes, the area of which is large enough to maintain its natural characteristics and where there has been no known human intervention or where the last significant human intervention was long enough ago to have allowed the natural species composition and processes to have become re-established.”

    https://www.fao.org/4/Y1997E/y1997e1m.htm

    isaskar keturi 30.1.2026, 17:54

    Kuvaileva ilman tarkkoja mittareita on tuo FAOn määritelmäkin – ”significant”, ”enough” jne. Kauneus on katsojan silmässä. Jonkun mielestä harsintametsä näyttää luonnontilaiselta. Mutta eihän kukaan tiedä, miltä meidän luonnonmetsät näyttävät, kun sellaisia tuskin löytyy mistään Suomesta, jos pidetään määritelmänä, ettei saa olla mitään ihmisen vaikutusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2026, 19:35

    Luonnon omat uudistavat prosessit eli häiriöt tuottaisivat sitä luonnonmetsän kaltaisuutta, mutta ne ovat haittoja metsätalouden kannalta, joten ne on eliminoitu talousmetsäalueilta. Ne eivät siten esiinny normaalissa määrin myöskään suojelualueilla, mutta ennallistamalla tilannetta voidaan muuttaa.

    FAO:lla on yleismääritelmä johon jokainen maa voi sitten tuottaa mittarit. Metsähallituksellakin on varmaan jotain konkreettisempaa, jota se käyttää rajanvetoon.

    käpysonni käpysonni 30.1.2026, 19:50

    Hyvin vähän on julkisuudessa keskusteltu, kuka maksaa ennallistamisen kustannukset. Miksi tästä asiasta vaietaan? Sen pitäisi maksaa, kuka sitä vaatii, eli EU ja valtio, niiden se pitäisi maksaa kokonaisuudessaan. On kohtuutonta että yksityisen maanomistajan pitäisi kustannukset maksaa. Mitä jos joku köyhä eläkemummo tai pappa omistaa jonkun ennallistamiseen sopivan alueen, hänenkö se ennallistaminen pitäisi 1500 euron kuukausieläkkeestä kustantaa. Eikä asia riipu edes tuloista, kyllä ennallistamisen pitää kustantaa EU tai valtio.  Vai tuleeko ympäristöministeri sanomaan että siihen voi hakea toimeentulotukea?  Tulee mieleen edellisen hallituksen valtiovarainministeri Annika Saarikko, joka sanoi sähkön hintakriisin ollessa pahimmillaan syksyllä 2022, että pitää hakea toimentulotukea niiden, joilla oli vaikeuksia maksaa korkeita sähkölaskuja, todellinen ylimielisyyden huipentuma tuokin neuvo.

Esillä 10 vastausta, 10,701 - 10,710 (kaikkiaan 11,147)
1 2 3 … 1 070 1 071 1 072 … 1 113 1 114 1 115