› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,081 - 1,090 (kaikkiaan 10,607)
1 2 3 … 108 109 110 … 1 059 1 060 1 061

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 26.6.2021, 20:03

    >Metsälaki sallii luontaiset vaihtoehdot, ei siitä pitäisi olla epäselvää.

    No niin, ollaan samaa mieltä. Viime kesän satavuotiaan kuusikon leimikon halki kulki muutamia ojia, joiden maapenkat olivat hyvin taimettuneet. Muualla alikasvosta ei paljoakaan ollut. Nämä ojanpenkat jätettiin raivaamatta ja mätästämättä. Jatkuvaa kasvatusta? Ei minusta edes ojanpenkkojen osalta, koska lanseerattuun ”jk”-käsitteeseen ei mielestäni kuulu raivaussahan käynnistäminen – ja niin on tarkoitus aikanaan varhaisperkauksen yhteydessä tehdä.

    aegolius aegolius 26.6.2021, 20:24

    Olen tämän risuparran avauksen jättänyt vähemmälle huomiolle, mutta jos nyt jonkun vasta-argumentin heitän alan asiantuntijalta:

    ”Uhanalaisten lajien määrä ei käy ekologisuuden mittariksi”

    ”Valtakunnan metsien inventoinnit kertovat kuitenkin, että vanhojen metsien osuus, puiden järeys ja lahopuun määrä ovat kasvaneet Etelä-Suomessa jo kolmenkymmenen vuoden ajan.”

    ”Uhanalaisten metsälajien määrä on saatu kasvamaan, kun tarkasteluun on otettu yhä vain uusia eliöryhmiä, kuten sääsket, punkit ja valeskorpionit.”

    ”…uhanalaisten metsälajien osuus tutkituista lajeista ei noussut lainkaan vuosien 2010 ja 2019 uhanalaisarvioiden välillä. Se merkitsee, että tällä mittarilla mitattuna metsälajien uhanalaistuminen loppui jo ennen vuotta 2019. Samaan aikaan runsaasti lisääntynyt metsien suojelu on tukenut kehitystä.”

    ”Ympäristöministeriön ensimmäisessä uhanalaisselvityksessä (1986) uhanalaisuuden määritelmä oli järkevä: uhanalainen on laji, joka häviää luonnostamme lyhyen ajan kuluessa, jollei sen suojelua tehosteta.”

    ”(myöhemmin) …uhanalaisuus karkasi käsistä. Viranomaisia kiusasi se, että määrittely perustui epämääräiseen ennusteluun. Luotiin näennäisesti objektiivinen systeemi, jossa otettiin huomioon esiintymisalueen laajuus, kannan kehitys ja yksilöiden määrä sekä elinympäristöön kohdistuvat uhkat. Lista alkoi elää omaa elämäänsä ja irtautui suojelun tarpeen mittaamisesta. Se toimii jotenkuten lajeilla, jotka on helposti laskettavissa, lähinnä linnuilla, suurilla nisäkkäillä ja kukkakasveilla. Jo päiväperhosilla virheitä alkaa kertyä.”

    ”…harhaa aiheuttaa se, että uhanalaisuuden määrittelevät käytännössä kyseisen lajiryhmän harrastajat, jotka rakastavat kohdettaan.”

    ”jostakin on syntynyt käsitys, että uhanalaisia pitäisi olla kymmenisen prosenttia koko lajimäärästä.  …Työryhmissä pitäisi olla mukana epäilijöitä, jotka peräisivät sitkeästi lajin todellista uhkaa.”

    ”Käsitykset lajien uhanalaisuudesta muuttuvat tietojen tarkentuessa.”

    ”Uhanalaiset eivät sovi metsätalouden ekologisuuden mittariksi siksikään, että valtaosa niistä on erikoisten elinympäristöjen – lähteiden, purojen, kallioiden tai lehtojen lajeja. Hakkuut kohdistuvat pääosin kangasmetsiin, joten harvinaisuuksien elinympäristöt jäävät yleensä hakkuiden ulkopuolelle.”

    ”Metsäympäristön lajit muodostavat suurimman ryhmän ja siksi myös metsissä on eniten uhanalaisia lajeja. Toisaalta uhanalaisten lajien osuus tutkituista lajeista on metsissä sama kuin vuonna 2010, yhdeksän prosenttia, eikä uhanalaisuutta kokonaisuutena kuvaava indeksikään käytännössä ole metsien osalta muuttunut.”

    ”Tilanne muuttuu metsätalouden kannalta valoisammaksi, kun katsoo metsäympäristön uhanalaisia lajeja tarkemmin. Uhanalaisia lajeja voi kyllä löytyä mistä tahansa, mutta peräti 47 prosenttia metsien uhanalaisista on lehtolajeja, kun lehtoja on metsistä vain 1–2 prosenttia. Yhdeksän prosenttia metsien uhanalaisista taas elää harjuilla, joita myös on hyvin vähän. Kangasmetsien lajeja on uhanalaista 34 prosenttia, valtaosa vanhojen metsien lajeja. Valtaosa uhanalaisista elää siis metsissä, joiden osuus metsäpinta-alasta on hyvin pieni.”

    ”Monen uhanalaisen metsälajin esiintymistä osa – tai jopa kaikki – on jo suojelluilla alueilla. Mitä lajin turvaamiseksi voitaisiin vielä tehdä, jos kaikki esiintymät on rauhoitettu?”

    Haluaako risuparta tai joku muu haastaa näistä jotain? Itse en ole suojeluvastainen. En todellakaan. Älytön päivittely, kauhistelu ja epätotuuksien heittely on hölmöä. Pitäisi löytää ongelma ja sitten etsiä sille ratkaisu. Laholehtipuun lisäämisestä talousmetsissä sekä pysty- että vaaka-asennossa on ainakin hyvä aloittaa.

    Teufelin Zumi 26.6.2021, 20:35

    Jokaisen mhy:n etupihalle täyttyy pikaisesti saada jalkapuu. Komitean julistamasta uskosta harhautuneet palautetaan ruotuun suosituilla eheytys koulutuksella. Perus eheytys jalkapuussa 1 viikko, jos ei sillä tokene jatketaan seuraavalla. Ilmiantajana toimii mtk:n jäsen, eli kateellinen naapuri.

    Jovain Jovain 26.6.2021, 23:02

    Metsiä on hakattava joka tapauksessa, olipa kysymys jk. metsästä tai jaksollisesta metsästä ja taimistot on hoidettava. Hyvä on myös pitää alustat kunnossa, jos aikoo pitää metsät siistissä kunnossa.

    Kuka se lopulta sanoo mistä on kysymys. Metsiä voidaan hoitaa myös keskitetysti sen mukaan, mitä vastaan tulee ja käytettävissä on koko hoidon arsenaali. Tarvitseeko samaa metsää hoitaa kahtena metsänä ja käydä monenlaista puukauppaa?

    Jovain Jovain 27.6.2021, 07:17

    Sopiihan se, jos tulet kaveriksi, aina voi ottaa laatuaikaa?

    Luontainen metsänhoito on tullut jäädäkseen. Ja näin kun on, on se jollain tavalla sisäistettävä muuhun metsänhoitoon. Siinä mielessä nimike jatkuva kasvatus on hieman yliampuva, aivan hyvin voidaan puhua vain luontaisesta metsänhoidosta.

    Se, että metsänhoitoa ja puukauppaa voidaan toteuttaa jollain järkevällä tavalla, siihen ei oikein eriyttäminen sovi. Että tarvitaan erilliset kaksi metsähoidon tapaa ja tarvitaan erilliset puukauppatavat. Kehityskulku on tähän vienyt ja että päästäisiin eteenpäin, keskitettävä on joka tapauksessa. Eihän voida elää kahta eri maailmaa samassa metsässä ja elää kahta eri maailmaa samassa puukaupassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2021, 08:10

    Selventäisikö käytännön esimerkki? Jatkuvaan kasvatukseen pyrittäessä säästetään varttuneen metsän alle syntyneitä taimistoja ja koetetaan kehittää niistä seuraavaa puusukupolvea. Jaksollista mallia suosivalle liika pienpuu isomman puuston alla on yleensä vain riesa ja ylimääräistä  lisäkulua ennakkoraivauksen muodossa.

    Koska tämä on monimuotoisuusketju, on hyvä muistaa että turhaa siistimistä ei tarvitse tehdä. Monirakenteinen ja monilajinen metsä tarjoaa elinpaikkoja useammalle lajille kuin yhtä puulajia ja yhtä puun kokoa sisältävä metsä.

    Rane 27.6.2021, 08:41

    ”…harhaa aiheuttaa se, että uhanalaisuuden määrittelevät käytännössä kyseisen lajiryhmän harrastajat, jotka rakastavat kohdettaan.”

    Sen lisäksi että tutkijat rakastavat kohdettaan niin he myös saavat helpommin rahoitusta sen tutkimiseen jos se on kovin uhanalainen.

    Hyvä esimerkki harvinaistuttamisesta on tämä suomen harvinaisin heinäkasvi joka löytyi ”sattumalta” Paltamoon kaavaillun sellutehtaan tontilta.ihan tavallisesta talousmetsästä.(-Tehtaan paikka siirtyi.)

    Rane 27.6.2021, 08:50

    Luontoväelle käyttökelpoisimpia ovat lajit joita löytyy kaikkialta (kuten esim.Kajaanissa tehty kartoitus osoittaa) ja jotka siten estävät taloudellisen toiminnan kaikkialla.

    Kruununpuodinmäen sillan kaava korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta kukaan ei tiedä rakennetaanko siltaa | Yle Uutiset | yle.fi

    Rane 27.6.2021, 08:58

    Liito-oravia on niin paljon että niitä etsimään tarvitaan aina vaan lisää väkeä.Missä vaiheessa liito-oravia on niin paljon että se muuttuu tavalliseksi lajiksi?

    Liito-oravakurssi — Ylä-Kainuun luonto (sll.fi)

    Jovain Jovain 27.6.2021, 09:50

    AJ: Samoilla linjoilla monimuotoisuudesta. Lähtökohtaisesti kuitenkin.  Jk metsää ei kannata lähteä perustamaan, niin kuin on todettu. On mentävä mieluummin metsien luontaisten vaihtoehtojen kautta. Ja käyttää hyväksi sitä mukaa kun tarjontaa on. Luontainen metsänhoito on sen verran vaikea laji. Jos meinaa käydä kilpailijaksi luonnon kanssa, jää usein toiseksi. Mutta täydentää kuitenkin hyvin viljelymetsätaloutta.

Esillä 10 vastausta, 1,081 - 1,090 (kaikkiaan 10,607)
1 2 3 … 108 109 110 … 1 059 1 060 1 061