Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Saksan suojelualueet on jaettu vyöhykkeisiin. 75%, alasta on kaiken toiminnan ulkopuolella. Pienellä osalla voidaan tehdä hoitohakkuita, joiden tavoitteena on palauttaa metsä luonnontilaan. Ilmeisesti kuten meillä lehtojen umpeenkasvun torjumiseksi. Laajoilla kirjanpainajatuhoalueilla on tehty ns. pelastushakkuita. Useissa Saksan osavaltioissa laajat avohakkuut on lailla kielletty.

Näin on, että jos aukkojen teko hakkuissa on kielletty, niin lopulta joutuu avohakkaamaan kaikki kerralla.

Ei julkaistu.

Vuokko:”Lajeja on runsaimmin aivan nuorissa metsissä, ja useiden eliöryhmien kohdalla lajimäärä pienenee metsän ikääntyessä. Vanhoissa metsissä runsas on vain lahopuulajisto.”

Tämän todistaa Punaisen kirjan 2019 Taulukko 5 suvulla 43. Arvioidut metsälajit 9499 on jaettu niiden ensisijaisten elinympäristöjen mukaan vanhoihin metsiin 1163 lajia ja ja muihin metsiin 8336 lajia. Tämä valtava ero lajeissa talousmetsien hyväksi on 7-kertainen ja kertoo vanhojen metsien lajiköyhyydestä eikä suhdetta muuta metsälajien osalta sekään, vaikka vanhoja metsiä olisi olemassa tai suojelulussa nykyistä enemmän.
Vanhat metsät ovat lajiköyhiä elinympäristöjä.

Vuokko:”Olennaista ekosysteemin kannalta on, että sen lajit saavuttavat lisääntymisikänsä ja tuottavat jälkeläisiä – populaatiot siis uudistuvat. ”

Juuri tällaisia nyt Suomen metsät ovat nuoria ja elinvoimaisia, jotka mahdollistavat lajien maailman parhaan elinvoimaisten lajien monimuotoisuuden 96% eli vain n.3% kaikista arvioiduista metsälajeista on hakkuiden uhanalaistamia. Ks. edellinen postaus, joka julkaistiin.
Niistäkin 3 prosentista huomattava osa on luonnostaan pienen populaation lajeja , joilla on suuret kannanvaihtelut ja voivat kadota vuosikymmeniksi ja sitten kun jostain tuntemattomasta syystä runsastuvat taas löydetään. Mahdottomia suojeltavaksi.
Sitten osa lajeista on vielä toisenlaisen ilmaston lajeja ja siellä elinvoimaisia, mutta Suomessa elää kituuttavat uhanalaisina Suomen ankaran ilmaston vuoksi. Kun nämä lajit poistaa, joita ei pitäisi edes olla uhanalaisluetteloissa, Suomen metsälajien elivoimaisuus-indeksi lähentelee jo 100%.

Suomen metsät ovat maailman parhaat juuri NYT.

No ei nyt sentään estämässä. Esimerkiksi minä kampanjoin vimmaisesti avohakkuiden puolesta. Myös luonnonmetsä voi olla välillä avoin tai nuori. Joku kommentoi Hesarissa, että terve metsä on sekametsä. Kommentoin:

”Ei jokainen metsähehtaari tarvitse olla samanlainen. Kaikkein suurin kokonaismonimuotoisuus saavutetaan metsämosaiikilla, jossa nuoret ja vanhat metsäkuviot vaihtelevat. Puulajien jakauman määrää metsän ikä ja kasvupaikan rehevyys: vanha rehevä metsä voi olla lähes puhdas kuusikko ja karu metsä puolestaan puhdas männikkö.”

Oliko vedet tummempia ennen happosateiden aikaa?