Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,401 - 11,410 (kaikkiaan 11,410)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki Kurki

    Linkki on Vuokon oma mielipide ”Miksi vanhoja metsiä pitäisi suojella”.

    Kopioin kyllä koko keskustelun, mutta näkyy olevan puutteellinen.

    Löytyykö tämä kommentti enää 18.6. 16:05?

    Anneli Jalkanen: Ruotsissa käydään aivan samaa keskustelua, ehkä jopa ankarammin vastakkain aseteltuna kuin meillä. Heidän metsäteollisuudeltaan kaikkosi asiakkaita liNapsautin kommentissasi ”hyvin argumentoitu”. Täydennän kuitenkin, että Seppo Vuokon omaan kysymykseensä antama vastaus ”silloin suojellaan kuolevaa metsää ja kuollutta puuta syövää lajistoa, ei metsän elämää ja monimuotoisuutta” on osaksi väärä. Totta kai silloin suojellaan monimuotoisuutta, jos suojellaan lahopuusta riippuvia lajeja. Aika mielenkiintoista, jos hänen mielestään lahopuusta riippuvat lajit eivät ole osa monimuotoisuutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No on sitten kai siivottu pois, jos ei näy. Pitääkö tässä alla kopioida hyvät kommenttinsa talteen…

    Kurki Kurki

    Aika kumma juttu. Pitää seurata josko joku häiriö. Kopioin avoinna olevan keskustelun gmailiin, kun olin vastaamassa Tuomelalle ja huomasin keskustelua availlessa, ettei enää näkyneet viimeiset kommentit.

    Olin vastaamssa näihin lajimääriin. Suomen luonnossa on Laijitietokeskuksen mukaan 44 448 lajia ja niistä arvioitu n.21 155.  Metsälajeja olisi tietojen mukaan 20 000 (missähän listattu), joista tehty arvio n. 11634 lajista. Silloin mukana metsää sisältävät elinympäristöt, mutta ei luokat DD,NA ja NE , joissa on yhteensä 945 lajia.

    Luokassa Puutteellisesti tunnetut (DD) on 558 lajia

    Luokassa Arviointiin soveltumattomat (NA) on 169 lajia

    Luokassa Arvioimatta jätetyt (NE) on 218 lajia

    Yhteensä 945 lajia

    Metsälajeja siis olisi hukassa 20 000 – 11 634 – 945= 7421 lajia.

    Eivät löydy ainakaan täältä:

    https://laji.fi/taxon/list?finnish=true&latestRedListStatusFinland.status=MX.iucnCR,MX.iucnEN,MX.iucnVU,MX.iucnNT,MX.iucnLC

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkistin: kyllä tuo Amnellin vastaus kommenttiini näkyy. Se vain pitää klikata näkyviin minun kommenttini alta.

    Kurki Kurki

    Näkyykö keskustelun Tuomelan viimeinen kommentti 19.6. 11:38?

    Näkyykö se tuossa postaamassani Vuokon mielipidelinkissä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näkyy ainakin jos klikkaa Tuomelan nimeä ja selaa listaa jossa ovat kaikki hänen kommenttinsa. HS on näemmä siirtynyt YLE:n epäonnistuneeseen tapaan esittää kommenttiketjut: uudet kommentit hautautuvat vanhojen kommenttien alle.

    Timppa Timppa

    Tuo monimuotoisuustermi kaipaisi kyllä täsmennystä.  Kuten minäkin olen kirjoitellut, niin lahopuu ja lahottajasienet eivät vastaa eläviä kasveja.   Verrataanpa ihmiskuntaan.  Hautausmaalla on kuolleita arkuissaan  ja erilaisia organismeja hävittämässä niitä.  Lisäksi on normaali ihmisyhteisö.    Miten on, lisääkö se hautausmaa ihmisyhteisön monimuotoisuutta?  Yhteisön, joka koostuu eri sukupuolista, roduista, ikäluokista, sivistystasoista ym?

    Aivan sama on muunkin luonnon kanssa.  Kasvavat kasvit ja eläimet muodostavat oikean eliöyhteisön.  Kuolleet  kasvinosat ovat tämän toiminnan tulosta.  Lahottajasienet tarvitaan vain palauttamaan nämä kuolleet jäänteet kiertoon.  Lahopuusta riippuvia lajeja ei tarvitse suojella.  Lahopuuta syntyy jatkuvasti lisää ilman mitään ihmistoimintaakin.  Lahopuusta riippuvat lajit ovat sieniä, joiden itiöt lentävät kymmeniä ellei jopa satoja kilometrejä ja löytävät varmasti jokaisen lahopuun.  Vai onko joku nähnyt jossain lahopuun, joka on säilynyt omillaan:  Tietysti joku kelopuu kestää lahota kauemmin, mutta eivät kuitenkaan ikuisesti.

    Kurki Kurki

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012070125.html

    Eihän tässä Vuokon mielipidelinkissä ole yhtään Tuomelan kommenttia.

    Uusin on Kimmo Horko / 18.6. 0:30

    —-

    Seuraava on Anneli Jalkanen / 17.6. 10:03

    Hyvin toteutettuna ennallistamisohjelma tulee korjaamaan sekä määrän että laadun puutteita eri luontotyypeissä.

    Yksi indikaattori luonnon tilan muutoksille on linnusto. Viime vuosien kehitys on ollut monen lajin kohdalla nopeasti taantuva. Kaikki lintulajiston kehitys ei johdu meistä, vaan osa tulee muuttoalueilta. Osa lajeista ei ole taantunut viime vuosina, vaan pitkäaikaisissa seurannoissa kuten metsäkanalinnut sotien jälkeen. Pitkäaikainen ja kattava lintujen seuranta muodostaa arvokkaan näkökulman luontoomme.

    Aiheesta voi katsoa Suomen Metsätieteellisen Seuran sivustolta Metsäbiologian kerhon seminaarin esitykset 13.1.2026.

    Seuraava on Toni Amnell / 16.6. 16:36

    —–

    JNE

    Voipi olla minun koneessa jotain häikkää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä Kurki joku asetus estää vastauksia näkymästä sinulle, mutta kyllä ne ketjut ilmeisesti ehjiä on. Tai jos kopioidessa mukaan tulee vain osa.

    Kurki Kurki

    Tämän Seppo Vuokon mielipideketjun asetukset näkyvät olevan muuttuneet niin, että pitää klikata ”näytä vastaukset”. Kyllä kaikki kommentit on tallessa. Mistähän nuo asetukset löytyvät.

    Muut esim vastaukset Seppo Vuokolle ketjuissa kaikki kommentit näkyvät alekkain uusimmat ensin.

    Tästä kysymys.

     

Esillä 10 vastausta, 11,401 - 11,410 (kaikkiaan 11,410)