› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,521 - 11,530 (kaikkiaan 11,553)
1 2 3 … 1 152 1 153 1 154 1 155 1 156

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • isaskar keturi 24.7.2026, 08:43

    Sitkeitä sissejä ovat. Itse en oikein tahdo jaksaa jankkaamista sellaisten kanssa, jotka eivät edes ymmärrä lukemaansa. Mitä noita verkkokeskusteluja Ylen ja HS:n sivuilla lukee ja yrittää osallistua, niin osa vakiokommentoijista ovat täysin lukutaidottomia. Tai sitten koko toimintaympäristöstä ei tiedetä yhtään mitään ja täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella kirjoitetaan tiukkoja kannanottoja. En ihmettele, kun kurkkaa Linkedinistä, että ovat töitä vailla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.7.2026, 08:54

    Tätähän se, mutta mitäs siitäkään tulisi jos nuo Hesarin lukijat jättäisi keskustelemaan keskenään ilman metsäalan ihmisiä! Facebookissa näkee myös välillä aika lennokkaita kommentteja esim. Maaseudun Tulevaisuuden julkaisuissa.

    Nostokoukku 24.7.2026, 10:26

    Eiliseen A.J:n klo 20.12  viittaamaan raporttiin liittyen.

    Sitra on rahoittanut mittavan yli 200 sivuisen raportin. Lounaita on syöty, kahvia juotu ja seminaareja pidetty. Ja julkaistu taas raportti, jonka sisältö on julkaistu vuosittain jossain yhteydessä jo vähintään 25 vuoden ajan. Ja taas kerran. Ei mitään uutta auringon alla. Ei seminaarissa eikä metsässä.

     

    Timppa Timppa 24.7.2026, 11:35

    Ja nyt Hesarin kompensaatiokeskusteluun kommenttini:

    Vantaan kaupunki harjoitti ekologista kompensaatiota kaatamalla koulun rakentamisen kompensaationa yhden suon puut kauheaksi ryteiköksi. Vaikea nähdä tässä touhussa mitään järkeä. Tuhlattiin arvokasta raaka-ainetta ja saatiin aikaan liikkumiskelvoton alue. Samalla pilattiin ilmastoa, koska nuo puut lahotessaan tuottavat hiilidioksidia.

    Sama juttu, kun eräs yhtiö osti suon ja kaatoi tai muuten tappoi pääosan sen puista.

    Onko Suomi tosiaan niin rikas maa, että arvokasta raaka-ainetta kannattaa tuhlata. Ja on onko Suomen hiilitase niin hyvä, että sitä voi huoletta huonontaa.

    Tuollaiset kasvavien metsien raiskaamiset ovat mitä pöyristyttävintä luonnon tuhoamista.

    Suomen luonnon toia on niin hyvä ja nykyinen metsätalous niin kestävää, ettei tarvita mitään lasten tulitikkuleikkien kaltaisia touhuja.

    Sekin kannattaa todeta, että kaikki kompensaatioalueet ovat pois järkevästä metsätaloudesta. Niiden tekijät eivät välitä siitä, että samalla viedään metsäalan ihmisiltä työmahdollisuuksia ja heikennetään Suomen kansantaloutta.

    Jos joku haluaa kompensoida päästöjään, niin metsittäköön palan Espanjaa. Se olisi oikea ilmastoteko. Pyreitten niemimaan metsäkato nimittäin on suuri tekijä Euroopan sääongelmiin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.7.2026, 12:21

    Ekologinen kompensaatio uhataan tehdä pakolliseksi. Tämä muistetaan ensi kevään vaaleissa. Sen kun näkisi että Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan metsäkatonsa…

    Oma kommenttini kompensaatiokeskusteluun:

    ”Tuo ”rewilding” niityn ja metsän mosaiikiksi taitaa soveltua paremmin Keski-Euroopan lauhkean vyöhykkeen metsiin kuin meille. Bialowiezan puiston maisema Puolassa esimerkkinä. Meillä noista voisi onnistua lihakarjan kasvatus yhdistettynä perinnemaisemien ylläpitoon, eli osa maatilan tulosta tulisi luonnonarvokaupan kautta.

    Luonnonarvokaupan tulisi pysyä vapaaehtoisena sekä ostajille että myyjille, jotta toiminnan hyväksyttävyys säilyy ja osallistuminen koetaan myönteisenä asiana. Pakkokompensointi ei vaikuta hyvältä idealta, vaan asiassa kannattaa edetä markkinaehtoisesti.

    Tehtävälista metsien osalta olikin jo eilen esillä toisessa keskustelussa. Löytyy raportista: Katsaus toimiin ja ohjauskeinoihin metsien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Pikalinkki taulukoihin löytyy myös PKMO-yhdistyksen sivuilta. Vesistöille ja muille pääluontotyypeille pitäisi koostaa vastaava lista, josta näkyy mitä jo tehdään ja mitä on tekemättä.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012145998.html

    Perko 24.7.2026, 12:32

    Lueskelin tosos tossa tollasen sammakko-ennustaja ja muurahaispesäs istuja juttuja, ja pähkäilin et merivejen lämpeemine asteen osasillaki taitaa muutta tätä ilmastoo paljo enemp ko jonku yhre puun kaatamine, varsinki jos siel o se pikkupuusto jo valmiin allas jatkamas kasvuas.

    Maamies Maamies 24.7.2026, 12:38

    Timpalta hyvä ja selkeä kirjoitus. Voin olla täysin samaa mieltä.

    Perko 24.7.2026, 12:51

    ”Tuollaiset kasvavien metsien raiskaamiset ovat mitä pöyristyttävintä luonnon tuhoamista.

    Suomen luonnon toia on niin hyvä ja nykyinen metsätalous niin kestävää,”

    Hoh hoiijaa , mitähä hyvää  Timppa hourailee!

    Kuusiuskova 24.7.2026, 13:49

    Timpalla oli hyvä ja selkeä viesti missä kertoo tosiasiat. Pitääkö siitäkin herra P koittaa löytää moitittavaa?

    Husq165R 24.7.2026, 14:33

    Tunnekuohun ja kiihkon vallassa noita ei kannattaisi julkaista! Kirjoitusvirheet pitäisi tsekata (Pyreneiden..)! Faktoja voisi tarkistaa (niemimaan metsien vaikutus)!

    Sen ilmaiseminen, ettei ymmärrä ennallistamisesta tai lahopuusta mitään, ei ole ansio! Se vain hymyilyttää lukijaa, jos lukija on käynyt peruskoulun tai vastaavat opinnot! Kun huomaa heti että kirjoittaja ei ole!

    Kirjoittaja paheksuu ja moralisoi ”puiden tappamista suolle”! Kaksinaamaisuus ja hyvesignalointi paistaa km päähän! Ikään kuin metsätaloudessa ei puita kuolisi tappamisen takia! No ei kuolekaan, kun hoitoyhdistys tekee hoitohakkuita!

Esillä 10 vastausta, 11,521 - 11,530 (kaikkiaan 11,553)
1 2 3 … 1 152 1 153 1 154 1 155 1 156