Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 11,542 vastausta, 143 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 13 minuuttia sitten PetriJokinen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 11,531 - 11,540 (kaikkiaan 11,543)

1 2 3 … 1 153 1 154 1 155

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

Visakallo 24.7.2026, 16:04

Husq165R kirjoittaaa siihen tyyliin, että olisi ilmeisestikin ekologisen kompsaation kannalla? Olisi mielenkiintoista kuulla, miten henkilökohtaisesti Husq165R pyrit tähän päämäärään, vai ulkoistatko vastuun kompensaatiosta muille?

Timppa 24.7.2026, 18:32

Selvyyden vuoksi. En kirjoita näitä juttuja minkään ”tunnekuohun” vallassa. Sen sijaan kyllä toki kerron oman näkemykseni mahdollisimman selvällä suomen kielellä.

A.Jalkanen 24.7.2026, 20:19

Huskvarna viittaa ehkä minuun kun kirjoitin epäluonteenomaisen jyrkän poliittisen manifestin: ekologinen kompensaatio kannattaisi säilyttää vapaaehtoisena. Pakollista uutta sääntelyä on juuri tullut lisää, joten opetellaan vaikka ensin soveltamaan sitä ennen uusia suuria uudistuksia. Uudella sääntelyllä tarkoitan eliölajien huomiointia hakkuissa.

Vielä jatkokommentti Koukin mielipiteeseen HS:

Toni Amnell Ismo Minkkiselle: ”Eli mielestäsi metsänomistajien kannattaisi antaa tuhota omien metsiensä luonto, jotta he eivät vastustaisi luonnonsuojelua?”

Tässä on pohdittavana kaksi eri tilannetta. Ensimmäinen on tilanne, jossa metsässä on valmiina olemassa erityisiä luontoarvoja. Tuleeko näille luontotyyppien ja lajiston kartoitusten tuloksena käytön rajoituksia, esimerkiksi raakuille leveät suojakaistat? Kasvaako riski, että luontoarvoja häviää ennen kuin niitä ehditään merkitä tietojärjestelmiin? Toinen on tilanne, jossa luontoarvoja on vähän, eli tilalla on pääasiassa tavallista talousmetsää. Noudattaako omistaja luonnonhoidon ohjeita, eli lisääkö hän vapaaehtoisesti monimuotoisuutta metsäänsä, jos on uhkana käytön rajoitukset ja korvaukseton suojelu?

Meidän pitää pohtia mitä asioita viedään lakiin ja mitä edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta. Nämä kaksi ovat toimineet meillä hyvänä yhdistelmänä. Kovat rajoitukset ilman korvauksia heikentävät suojelumyönteisyyttä ja intoa sijoittaa metsien hoitoon.

Edellä mainittu Sitran ym. raportin toimenpidepaketti on kattava. Sen avulla luontokato pysähtyy ja kääntyy elpyväksi kehitykseksi. Kuinka nopeasti, se riippuu käytännön toimien määrästä ja laadusta. Maanomistajien myönteinen suhtautuminen työhön on onnistumiselle avainasia.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012155882.html

Kurki 24.7.2026, 20:34

Sen ilmaiseminen, ettei ymmärrä ennallistamisesta tai lahopuusta mitään, ei ole ansio!

Mitä ymmärtämistä siinä pitäisi olla.

On hullujen hommaa.

Timppa 24.7.2026, 21:48

Niin on!

Kurki 25.7.2026, 12:08

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012155882.html

Täällä AJ mainitsee metsien luontokadon pysäyttämiseksi Sitran ohjeet.

Metsäsektorille Sitran ohjeet:

Metsänhoidossa luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ja kestävät menetelmät tarkoittavat talousmetsien käsittelyä siten, että metsälajien elinolosuhteet turvataan samalla, kun metsästä korjataan puuta.

Suomen metsien lajien elinvoimaisuusindeksi on noin 100%. Miten maailman parasta voi enää parantaa. Sitralla täytyy olla jokin toinen käsitys lajien elinvoimaisuudesta metsissä, sitä vain ei ole kerrottu. Mutta se heillä on ainakin varmaa, että lajikato Suomen metsissä on hälyttävää metsätalouden vuoksi ja se on estettävä keinolla millä hyvänsä. Näihän se monella kommentoijallakin on käytäntö.

Luontokato ja lajikato vilisee kirjoituksessa kuin tyhjää vaan ja Suomen metsät maailman ilmasto ovat ihan juuri kohta romahtamassa, jos ei lopeteta avohakkuita, tukita suo-ojia ja siirrytä jk-kasvatukseen.

1. Jatkuva kasvatus (Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito)

Miten se auttaa: Metsä säilyy aina peitteisenä ja mustikkavarikot säilyvät. Se ehkäisee pienilmaston rajuja muutoksia ja suojelee metsälajien koteja.

Ei kovin vakuutavaa eikä suositeltavaa. Mustikkaakin on ollut saatavilla aina mustikkapaikoista myös aukkovaiheen aikana ja sitten on ne muut mustikkapaikat.

2. Kuolleen puun määrän lisääminen

Miten se auttaa: Noin neljännes Suomen metsälajeista (kuten käävät, hyönteiset ja kolopesijät) tarvitsee lahoavaa puuta elääkseen.

Liioittelua. Tässäkin nyt arvellaan metsälajeja olevan 20 000, mutta vain noin 10 000 lajia on arvioitu metsälajeiksi. Eli väite on, että lahopuulajeja olisi 5000 Suomen metsissä, Lajitietokeskus on arvioinut vanhoihin metsiin sammalia 94, hyönteiset ja hämähäkkieläimet 625, sienet ja jäkälät 561 ja yhteensä vain 1291 lajia. Luvussa ovat vanhojen metsien muutkin lajit kuin lahopuulajit. Kaukana ollaan 5000.

3. Säästöpuiden ja tiheikköjen jättäminen

Miten se auttaa: Säästöpuista kehittyy aikanaan järeitä vanhoja puita ja arvokasta lahopuuta. Tiheiköt tarjoavat suojaa ja ravintoa linnuille ja nisäkkäille.

Tämähän on ollut ohjelmassa jo kymmeniä vuosia. Nyt voi jo arvioida ovatko ne edes tarpeellisia?

4. Sekapuustoisuuden suosiminen

Miten se auttaa: Lehtipuut (kuten koivu, haapa ja leppä) parantavat maaperää. Sekametsät kestävät myös huomattavasti paremmin ilmastonmuutoksen tuomia tuhoja, kuten hyönteisepidemioita.

Koivua saadaan varmasti sekapuuksi vain, kun uudistusala kauttaaltaan muokataan. Muuten kasvattamalla mäntyä ja koivua on vaikeaa hirvien vuoksi.

Miksi ei ole tehty mitään hirvien vähentämiseksi?

5. Vesistöjen suojavyöhykkeet

Miten se auttaa: Vyöhyke estää ravinteiden ja kiintoaineksen valumisen vesistöihin. Se myös varjostaa vesiä pitäen ne viileinä purostojen herkkää lajistoa varten.

Mitään tutkimusnäyttöä ei ole esimerkiksi, että raakut tarvitsisivat suojakaistoja. On vain arveluja. Päin vastoin Hukkajoen historia todistaa ettei tarvita. Muutaman kymmenen metrin aukko rantaan asti ei ole haitta.

Tuokin, että estää ravinteiden valumisen vesiin. Rantametsäthän ovat kaikkien vesikuormien suurin lähde. Vain jos on ison joen tulvaranta tai pienemmänpuron tulvajärvi jolloin veden virtaus pysähtyy, niin vedet puhdistuu ravinteista ja kiintoaineen kulku pidättyy.

Tuo oli yllätys, kun rannalla veneen pohjalla vedessä tekeytyneistä koivunlehdistä (TOC) ruskean värin lisäksi lähti huusin alustan löyhkä.

Sitra voisi antaa ohjeet, miten noille veneissä syksyllä olevien likavesien suhteen olisi meneteltävä.

Minä kaadoin ainakin 500 litraa pahanhajuista ja ruskeaa jätettä suoraan vesistöön. Ei kai niin saa tehdä.

Rikoinkohan nyt joitain keksittyjä määräyksiä?

Visakallo 26.7.2026, 16:49

Avara luonto Monimuotoinen Eurooppa

Jakso 5. Järvet, joet ja jäätiköt.

https://areena.yle.fi/1-50911315

Jaksossa puhutaan Euroopan vesistöistä. 34 minuutin kohdalla aihe alkoi käydä mielenkiintoiseksi, kun siirryttiin kirkkaista vesistä tummiin vesiin…

Jotenkin minulle jäi jaksosta sellainen olo, ettei jokin oikein täsmää, kun meillä puhutaan tummista vesistä. Katsokaa itse, mitä mieltä olette?

käpysonni 26.7.2026, 20:26

Kohta kai maatilatkin, siis erityisesti kasvinviljelytilat, pakotetaan ottamaan nautoja tai lampaita ja laiduntamaan niitä, jotta saadaan niitä perinnebiotooppeja. Mihinkähän kaikki se liha saadaan myytyä? Vai annetaanko nautojen ja lampaiden kuolla aikanaan vanhuuteen?

Timppa 26.7.2026, 22:27

Taas kommentti Hesariin, julkaisivat:

Näissä metsäkeskusteluissa pyritään usein pitämään luonnon lopullisena tavoitteena ikääntynyttä, siis kuolevaa metsää. Näkökulma on väärä, sillä luonnossa eliöiden tarkoitus on levittää omaa perimäänsä. Hakkuaukko avaa tähän mahdollisuuden. Ikääntynyt vanha metsä, esimerkkinä Pyhä-Häkin kansallispuisto, on sellainen, jossa löytyy kyllä kuollutta puuta, muttei uutta elämää. Vasta tienoon muuttuminen aukoksi avaa kaikille eliöille mahdollisuudet. Silloinkaan ei tarvitse olla vanhojen metsien lajeista huolissaan. Tästä huolehtii laaja suojeluverkostomme, jota sertifikaattivaatimukset täydentävät.

Muokkausmenetelmät ovat kehittyneet. Kääntömätästyksessä ”lätty” käännetään takaisi samaan kuoppaan. Parin vuoden kuluttua jälki on hävinnyt. Männiköiden metsä-äestyksissä ei merkittävää uraa nykyään synny.

Huolissaan pitää olla metsiemme kokonaiskasvusta. Kasvava sähköntuotanto pitkin ja poikin Suomea halkovine 100 metriä leveine sähkölinjoineen hävittää metsiä ja tuottaa todellista haittaa monille lajeille. Nykyisessä ilmastotilanteessa metsien hyvä kasvu on elintärkeä. Hiilen sitomisen lisäksi puut tuottavat yhteyttämisprosessissa aerosoleja, jotka toimivat pilvipisaroiden ytiminä. Pilvet taas heijastavat auringonsäteilyä, mikä viilentää ilmakehää. Aerosolit heijastavat myös auringon säteily suoraan taivaalle mikä sekin viilentää ilmastoa.

Nykysiemenillä uudistetut kasvatusmetsät kasvat puulajista riippuen 10-30 % paremmin kuin metsäsiemenellä kasvatetut. Jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat lisäksi muutenkin huonommin. ja ovat yksipuolisempia. Ilmastosyiden, työllisyyden ja kansantalouden vuoksi tutkimuksen ja metsälainsäädännön tulisikin tähdätä mahdillisimman suureen metsien kasvuun. Tässä onnistuessamme teemme parhaamme myös ilmastoasiassa.

On muuten ilo kerätä nykyisin runsaita marjasatoja metsistä tai puutarhoista, koska hakkuuaukot pitävät pölyttäjäkannan runsaana.

Kuusiuskova 27.7.2026, 09:24

Taas hyvä kirjoitus, jatka vaan samalla mallilla.