› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,651 - 11,660 (kaikkiaan 11,667)
1 2 3 … 1 165 1 166 1 167

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 19.8.2026, 12:04

    Metsästäjät tarkoittavat pienpedoilla metsästettäviä lajeja. Itse nimittäisin pienpedoiksi lumikkoa ja kärppää. Muut menisivät sitten keskikokoisten petojen ryhmään (hilleri, minkki, mäyrä, supikoira, näätä, kettu).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.8.2026, 08:12

    Rajat hakkuille -aloite hyödyntää mainiosti uusinta tutkimustietoa (kts. Ranen linkki ao. ketjussa). Esimerkiksi Aakala ym. 2025. Forest biodiversity in boreal Europe.

    Kurki Kurki 26.8.2026, 10:37

    Aakala ym. 2025. Forest biodiversity in boreal Europe.

    Tekoäly kävi tutkimuksen läpi.

    Päähavainnot

    Lajirikkaus eri metsätyypeissä:

      <li style=”list-style-type: none;”>
      Vanhat metsät (>120 vuotta):Lajirikkaus on suurempi linnuilla, päällyskasveilla (epifyytit), lahopuuhun sidotuilla sienillä ja saproksyylisillä hyönteisillä.

    Hakkuuaukeat (<20 vuotta):Lajirikkaus on korkeampi kenttäkerroksen aluskasvillisuudella, muilla kuin lahopuuhun sidotuilla hyönteisillä ja maaperän selkärangattomilla.

    -Maaperän sienet:

      Lajiston vaihtelu (Species turnover):Hakkuuaukeiden ja sulkeutuneiden metsien välillä on suuri ero, eli niitä asuttavat täysin eri lajistot. Myös vanhojen metsien ja varttuneiden talousmetsien välillä on selvä yhteisöllinen ero.
      <li style=”list-style-type: none;”>
      <li style=”list-style-type: none;”>
       Sulkeutuneissa metsissä lajirikkaus kasvaa metsän iän myötä, mikä johtuu usein mikroverkkojen ja lahopuun kertymisestä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.8.2026, 10:50

    Eipä tuossa Aakala ym. kokoomajulkaisun päätelmissä ollut kovin paljon uutta, mutta pitää tuohon perehtyä ja julkaisuista pääsee syvemmälle.

    Olennainen on sanottu tässä:

    The old-growth forests of boreal Europe are inhabited by unique species assemblages. As these forests are currently rare, the conservation of old-growth forests is crucial for maintaining forest biodiversity.

    Boreaalisen Euroopan vanhoissa metsissä esiintyy ainutlaatuisia lajiyhteisöjä. Koska nämä metsät ovat tällä hetkellä harvinaisia, vanhojen metsien suojelu on ratkaisevan tärkeää metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.8.2026, 14:24

    Maamehiläisistä tuli mieleen että kun on Facebookissa Suomen sieniseuran seuraaja, oppii mm. että rouskuja ja haperoita on paljon eri lajeja Suomessa. Rouskuja on 70 lajia ja haperoita tunnetaan 130, eli vain kaksi sukua ja lajeja on jo kasassa 200! Lähde: Wikipedia.

    Nostokoukku 26.8.2026, 14:53

    Niiden erottaminen toisistaan on jo sitten mikroskooppityötä.

    Rouskut ovat erinomaisia ruokasieniä. Olen kerännyt kangas-, haapa- ja karvarouskuja. Leppärousku on täällä harvinainen. Ne on helppo tuntea. Tai sitten ei. Onhan koriin saattanut mennä muitakin saman näköisiä. Mikroskooppia ei ole ollut mukana, mutta henki on säilynyt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.8.2026, 16:02

    Rouskutietoutta Suomen Luonto -lehdessä. Itse en juurikaan syö sieniä, tunnistelen vain. Noki- ja kultarouskuja pidetään erinomaisina ruokasieninä. Sikuri kuulemma hyvä eritoten kuivattuna, kun maku voimistuu. Tuosta oppii mm. sen että kaikkia rouskuja ei tarvitse ryöpätä (esim. leppä- ja sikuri), mutta jos ei tunnista niitä lajilleen, kannattaa sekarouskut keittää 10 min. Lakritsirousku kannattaa tunnistaa, tai jos ei tunnista, ei kerää sen näköislajeja. Jos rouskusta saa tiristettyä valkoista maitiaisnestettä, se ei ole lakritsirouksu.

    http://www.suomenluonto.fi/koulut/mika-rousku/

    isaskar keturi 26.8.2026, 16:03

    …joku sikurirousku on voinut sotkeutua sekaan, mutta mainio ruokasieni. Ennen syötiin mustarouskujakin, kun huolella raaputettiin pinta pois. Joidenkin ohjeiden mukaan noin toimien voisi edelleenkin syödä ryöpättynä, mutta ei ilmeisesti suosistella.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.9.2026, 11:58

    Edellä Aakala ym. 2025 osoitti että vanhoissa metsissä on jotain sellaista mitä ei nuoremmista ikävaiheista löydy.

    Tähän jatkoksi vielä muistilappu Duflot ym. 2026 raportista, että noin 20 prosenttia avohakkaamatonta aluetta metsämaisemassa riittää linnustolle.

    Biodiversiteettistrategian tavoite 10 % tiukkaa suojelua, 20 % osittaista suojelua (kuten jatkuvapeitteistä metsää) ja loput 70 % päätehakkuin käsiteltävää voi olla melko toimiva yhdistelmä useimmille lajiryhmille.

    https://besjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1365-2664.70552

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.9.2026, 16:09

    Oulun yliopisto järjestää 15.9. Puolesta ja vastaan -keskustelun: Suomen metsätalous köyhdyttää luontoa. Striimi.

Esillä 10 vastausta, 11,651 - 11,660 (kaikkiaan 11,667)
1 2 3 … 1 165 1 166 1 167