› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 8 vastausta, 11,691 - 11,698 (kaikkiaan 11,698)
1 2 3 … 1 168 1 169 1 170

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 13.9.2026, 09:47

    Timppa: ”Eliöitten tarkoitus on lisääntyä ja täyttää maa”

    Niin onkin. Ja hyvin suuri joukko tarvitsee siihen lisääntymiseen lahoavaa kuollutta puuta. Metsän ekologian kannalta metsissä on muutakin arvokasta ja toimivuuden kannalta tärkeää kuin taimitarhalla tuotetut jalostetut männyt, kuuset ja koivut. Vaikka sitä on kovin vaikea joittenkin uskoa.

    Perko 13.9.2026, 10:14

    Pyhä-Häkin kansallispuiston ikiaikaiset ikimetsät tarjoavat kiehtovan ja konkreettisen esimerkin siitä, miten tehokkaasti luonnontilainen metsäpohja kykenee sitomaan ja kasvattamaan puumassaa.

    Kun puistosta vähennetään kituliaammin kasvavat suoalueet, parhailla kangasmailla puuta kasvaa reilusti yli 4 kuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa. Tämä havainto haastaa monet perinteiset käsitykset siitä, että vain avohakkuun jälkeinen nuori taimikko pystyisi tehokkaaseen kasvuun.

    Miksi aito metsäpohja voittaa aukon vuosiksi?  Kun metsä uudistetaan avohakkuulla, alueella alkaa niin sanottu nollavaihe. Aukonperkuun ja maanmuokkauksen jälkeen kestää usein 10–15 vuotta, ennen kuin uusi taimikko saavuttaa sellaisen koon ja lehtipinta-alan, että se alkaa tuottaa merkittävää vuotuista kuutiokasvua. Tänä aikana aukko häviää tuottavuudessa valmiille metsärakenteelle.

    Kurki Kurki 13.9.2026, 10:24

    Suomen uhanalaisista 2667 lajista 1150 lajia ovat uhanalaisia luonnon umpeenkasvun vuoksi. Niille pitääkin olla avomaaata. Kovakuoriaisiakin avohakkuualalla on 3-kertainen määrä kuin vanhoissa metsissä. Kasveja aukolta löytyy n. 120, kun taas vanoista metsistä n. 30.

    Seppon Vuokon mukaan.

    mehtäukko 13.9.2026, 10:34

    ”..Kun metsä uudistetaan avohakkuulla, alueella alkaa niin sanottu nollavaihe…” on täyttä sontaa taas. Avohakkuun jälkeen tehtyjen muokkas-, ym. parannusten jälkeen mo:lla on haluttua puulajia täystiheä taimikko koko alalla. Ja joka vuosi on tavallaan arvokasvua, sillä muutoin ei tukkikokoa saavuteta kohtuu-ajassa. Jk: ssahan kun ei ole taimia,ei ole tätä vaihetta.

    Jk:ssa tämä on lorvikatarin vaivaamien odottelua ja seikkailua sekamelskassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.9.2026, 10:38

    Tapio itse arvioi silmävaraisesti, että tilavuutta Pyhä-Häkissä 200 – 500 m3/ha, mutta vaihtelu on paikasta toiseen suurta. Pitää huomioida myös maaperään kertynyt varasto, joka on huomattavan suuri näillä luonnontilaisilla kohteilla.

    Se on jännää, miten toisaalta ihannoidaan suuria laiduntavia eläimiä ja muinaista keskieurooppalaista maisemakuvaa, ts. aukioiden ja lehtimetsän mosaiikkia, mutta toisaalta ei voida hyväksyä metsän uudistumiseen tarvittavaa avointa vaihetta meidän talousmetsässä. Eli jos luonto itse tekee aukon, se on ok mutta ihmisen tekemänä ei. Vaikka lopputulos voi olla maisematasolla eliöiden selviytymisen kannalta lähes sama.

    HS kävi tutustumassa Puolan ja Valko-Venäjän rajalla olevaan Bialoviezan metsään. Visentti on lisääntynyt siinä määrin että se aiheuttaa jo tuhoja pelloilla. On myös hyökännyt turistien päälle, jos nämä tunkeilevat liian lähelle kuvia ottamaan. Emme varmasti halua näitä Suomen luontoon ja teille, meillä on tarpeeksi laiduntavia sorkkajalkaisia omasta takaa, ja metsänomistajat huolehtivat aukottamisesta.

    https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000012145111.html

    Kurki Kurki 13.9.2026, 10:41

    Pitää huomioida myös maaperään kertynyt varasto, joka on huomattavan suuri näillä luonnontilaisilla kohteilla.

    Eiköhän se suhde ole noin 40%/60%.

    Timppa Timppa 13.9.2026, 10:59

    Niin onkin. Ja hyvin suuri joukko tarvitsee siihen lisääntymiseen lahoavaa kuollutta puuta.

    Tuo ”suuri joukko” toimii kuten jätepolttolaitos ihmisten maailmassa.  Hävittää jätettä.  Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin se  on joka paikassa vaikkemme sitä näe.  Tämänhän tiedämme siitä, ettei luontoon jää yhtään hajoamatonta puuta.  Esimerkiksi Yhteismetsän maalta hakattiin 1916-21 ”kaikki kasvunsa lopettaneet puut”.  Tästä huolimatta  metsämme kasvaa hyvin ja kaikki kuolleet puumme lahoavat normaalisti.

    Sama juttu Muuramessa.  Maanmittari vuonna 1804, siis 222 vuotta sitten:

    ”Ovat he kaskenneet paljon etenkin rintamaita, että ovat paljolti puuttomia tai kasvavat heikkoa lehtipuuta”

    Muuramen metsät ovat nykyään tosi hyvin kasvavia.  Luontokin on erittäin monipuolinen.   Monenlaisia harvinaisia kasveja kasvaa.  Näsiää tapaa aika paljon.  Kulleroita en ole nähnyt missään muualla Keski-Suomessa.  Lahopuutkin lahoavat normaalisti.

    Kaikki eteläisen Suomen metsät on käsitelty tosi voimakkaasti moneen kertaan.  Nyt on noussut kauhea haloo, että hävitämme ne, kun emme ala kasvattaa tuollaisia ”kuoleman puutarhoja” kuin Pyhä-Häkissä.  Tämä käsitys ei siis perustu mihinkään luonnosta havaittuun faktaan vaan on täydellisessä ristiriidassa niiden kanssa.

    mehtäukko 13.9.2026, 11:15

    ”…Eli jos luonto itse tekee aukon, se on ok mutta ihmisen tekemänä ei…”,- jossa koetetaan saada luonnon järjestämä sato yhteiseksi hyväksi.   Tämä on nyky-ajan poliittisesti kieroontuneen joukkion ihmeellinen pakkomielle. Ja kuitenkin toitotetaan yrityksiä ja työllisyyden mahdollistamista ihmisille!

Esillä 8 vastausta, 11,691 - 11,698 (kaikkiaan 11,698)
1 2 3 … 1 168 1 169 1 170