› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,741 - 11,750 (kaikkiaan 11,753)
1 2 3 … 1 174 1 175 1 176

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2026, 11:04

    Luke: ”Metsätalousmaasta 23 prosenttia on puuntuotannon ulkopuolella.”

    Olen näköjään jakanut väärää tietoa. 🫣 Olen luullut että puuntuotannon ulkopuolella oleva pinta-ala on noin neljännes metsämaasta, mutta se onkin metsätalousmaasta. Siitä on 77 % metsämaata, joten puuntuotannon ulkopuolella on vasta 17,7 % metsämaasta. Aika huomattava osuus tämäkin!

    Luku sisältää lakisääteisen tiukan suojelun ja hiukan muuta (en muista Luken tarkkaa luokitusta), mutta ei ainakaan kaikkea hiljaista eikä harmaata suojelua koska niistä ei ole olemassa luotettavia tilastoja. Puuntuotannon ulkopuolella osittain olevia alueita kuten vesistöjen laajoja suojakaistoja tuohon puuntuotannon ulkopuolella oleviin ei sisälly, vaan ne kuuluvat ns. osittaisen suojelun pinta-alaan. Tämäkin on lajien kannalta tärkeä osio, parantaen kytkeytyneisyyttä ja lisäten metsien rakenteen vaihtelua.

    Tilastointi ei siis tavoita kaikkea kattavasti, mutta voitanee melko varmasti sanoa, että meillä on vielä hiukan matkaa biodiversiteettistrategian pinta-aloihin (10 % tiukkaa ja 20 % osittaista suojelua). Erityisesti Etelä-Suomessa tarvitaan lisää harjuja, lehtoja, korpia ja boreaalisia luonnonmetsiä. Määriä tulevat kyllä täydentämään ennallistaminen ja lajien suojelun tuomat uudet rajoitukset. Punaisen kirjan päivitys kertoo aikanaan missä mennään.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavaratiedot-puuston-maara-kasvaa-edelleen-vaikka-vuotuinen-kasvuvauhti-on-hidastunut

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2026, 11:53

    Aiheuttaja maksaa -periaatteesta keskustelua Mikko Tiirolan Linkkarissa. Kommentti sinne.

    AJ:

    Periaatteen toteuttamiseen on eri malleja, ja niistä tehokkain on kai se kun haitan aiheuttaja parantaa omaa tekemisen tasoaan. Tätähän metsätaloudessa tehdään jo, mutta tehdäänkö tarpeeksi? Metsäsertifioinnin PEFC-järjestelmä on kehitetty juuri tämän osoittamiseen. Sen tasoa olisi mahdollista nostaa, ja lisätä kriteerien noudattamattomuudesta sanktiot. Lisäksi sääntelyllä voidaan ohjata tähän suuntaan, esimerkiksi voidaan velvoittaa laajoissa ojitushankkeissa suunnitteluun. Samoin tukipolitiikalla, kuten Metkan eri tukilajiessa, kuten suometsänhoidon suunnittelu, luonnonhoito ja lehtojen hoito.

    Toinen malli on sitten se, jossa kerätään varoja yhteisesti ja kohdistetaan niitä heille, ketkä toimivat kaikille yhteisen perustason yli; suojelevat vaikka liito-oravia tai raakkuja. Varojen keräämisen eri malleja kannattaa miettiä, mutta laajoihin hankkeisiin tarvitaan verovaroja tai muita lähteitä (esim. luontoarvomarkkina tai eu-hankerahat) jotka eivät mene maanomistajan kukkarolle. Haittamaksu puukaupoista voisi onnistua alhaisella prosentilla, mutta ei toisaalta tuota suuria rahasummia.

    Rane 11.10.2026, 13:36

    Ei tietenkään pidä hyväksyä mitään haittamaksuja.Tai sitten myös hyödyistä on yhteiskunnan maksettava.Esim. metsiin sitoutuneen hiilivaraston kaksinkertaistumisesta (vaatinut valtavasti työtä ja investointeja) on metsänomistajien saatava korvaus…

    Kurki Kurki 11.10.2026, 14:59

    Metsien runkopuumäärä on noussut sotien jälkeisestä ajasta 1100 milj.m3.

    CO2-varasto on tullut lisää 1,3*1100 Mtn= -1430 Mtn.

    Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän mukainen hiilidioksiditonnin (CO2) hinta pörssissä liikkuu tällä hetkellä noin 84 – 87 euron tuntumassa per tonni.

    Rahaksi muutettuna yhteensä 85*1430= 121,55 miljardia.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2026, 17:08

    Komppaan edellisiä: hiilinieluja ei anneta ilmaiseksi. Jotkut sanovat että hakkuu ei ole koskaan ilmastoteko. Heille voi huomauttaa että metsätalouden tarkoitus ei ole pelastaa ilmastoa vaan tuottaa puuta. Jos halutaan ilmastotekoja, niistä pitää maksaa.

    Perko 11.10.2026, 17:41

    Taimikoiden perustaminen ja operointi – eli avohakkuun jälkeinen maanmuokkaus, äestys ja nuoren taimikon ensivuodet – on tutkitusti voimakas hiilidioksidipäästö useiden vuosikymmenten ajan, ei hiilinielu. Miten sillä rahastetaan?

    konstapylkkerö2 11.10.2026, 17:55

    Tutkitusti jalostettujen taimien käyttö lisää puuston kasvua niin paljon, että se n.10 vuoden aika jonka taimikko on lievä hiilipäästö kuittaantuu sillä.

    Kuusiuskova 11.10.2026, 18:00

    Kannattais Perkon tutustua modernin metsänhoidon saloihin, ja oppia miten nopeasti jalostetut taimet kasvaa. Mutta kuin on syvällä jk-poterossa eikö sieltä pääse millään pois….

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2026, 18:11

    Ei kommentoida Perkolle niin jos hän hiljenee.

    Timppa Timppa 11.10.2026, 18:53

    Uutisissa kerrottiin, että suuria parvia talitiaisia muuttaa pois Suomesta.  Kerrottiin, että talitinttien pesintä onnistui hyvin.  Lisääkö vai vähentääkö monimuotoisuutta tuo talitinttien menestystarina?  Luontokadon lisääntymisen yksi indikaattorihan on ollut hömötiaisten väheneminen, josta jotkut uhkarohkeat ovat uskaltaneet syyttää talitiaisia metsätalouden sijaan.

    Pahoin pelkään, että ensi keväänä palaavat talitiaiset vievät loputkin hömötiaisten pesäpökkelöt ja sitten niiden kanta romahtaa entisestään.   Varmaan julistetaan luontokatohätätila.

Esillä 10 vastausta, 11,741 - 11,750 (kaikkiaan 11,753)
1 2 3 … 1 174 1 175 1 176