› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 7 vastausta, 11,731 - 11,737 (kaikkiaan 11,737)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurki. Vanhoissa tai luonnontilaisen kaltaisissa metsissä elää muitakin kuin lahottajalajeja. Niissä on esimerkiksi mykorritsasieniä (symbiontti, ei lahottaja), jäkäliä ja sammalia. Niiden elinympäristöksi ei kelpaa talousmetsä, jossa on lahopuuta. Kannattaa omaksua käsite kontinuitetskog – en tiedä onko luonnontilainen oikea suomenkielinen vastine. Ehkä lähinnä se mitä sanotaan boreaaliseksi luonnonmetsäksi, mutta joka tapauksessa melko pitkään ilman ihmisvaikutusta kehittynyt metsä.

    Kurki Kurki

    Lisäsin ”suurelta osin lahopuulajeja”.

    Lajitietokeskuksen haulla valittuna uhanalaisluokat CR,EN ja VU ja elinympäristö ”kangasmetsät” ja lisämääre ”v-vanhat metsät” saadaan 271 uhanalaista lajia. Myös Tekoälyn mukaan.

    Tekoälyä hyväksi käyttäen näyttäisi löytyvän noista 271 uh-lajista noin 170 lahopuulajia ja sadan uh olisi muista syistä.

    Nuo 8000..9000 metsälajia, joita ei ole pystytty arvioimaan, ovat kuitenkin vahvistettu metsälajeiksi muutamalla näköhavainnolla kautta aikain ja niistä 1000..2000 lajin näköhavaintoa ei ole, mutta ne ovat tällä dna-kappaleanalyysillä maanäytteistä saatu metsiinkin kuuluviksi lajeiksi.

    Tekoälyn mukaan Keski-Euroopan vuoristojen metsien karikkeista liuennut DOC -kuorma hajoaa nopeasti mikrobien toimesta vesissä elävän eliöstön ja kalojen ruuaksi.

    Onhan Oulujärvenkin vesi kirkasta.

     

    Gla Gla

    Kahden metrin näkösyvyys ei mielestäni ole kirkasta. Ei edes mielekästä sukeltamiseen, johon 4 metriä alkaa tarjota kelvolliset puitteet. Jos Oulujärvestä tekee juomavettä vaelluskäyttöön soveltuvalla aktiivihiilisuodattimella, suodatin on tukossa ennen kuin kattilassa on vesi makaronien keittämistä varten.

    Se, että 5 cm paksun vesinäytteen vertailussa vesijohtoveteen ei ole merkittävää eroa, kertoo vain menetelmän kelvottomuudesta. Toki harmi, että ojitusten vedestä ei näkösyvyyttä voi mitata.

    Kurki Kurki

    Kahden metrin näkösyvyys ei mielestäni ole kirkasta.

    Mitä se sitten on, jos ei erotu hanavedestä?

    Tummaako?

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/vesinayte-oulujarvelta/

    Kyllä Oulujärven vesi on yhtä kirkasta kuin hanavesi.

    Gla Gla

    Tummaa tai sameaa.

    Sanoinhan, että 5 cm ei riitä veden laadun tarkasteluun.  Menetelmä on yksinkertaisesti väärä, kun et saa Oulujärven ja vesijohtoveden välille eroa.

    Kuvittele, että uimahallin altaat täytettäisiin Oulujärven vedellä. Kuntouintiradan pohja hädintuskin näkyisi. Mahtaisi olla hieno fiilis uida siinä ja vettä kehuttaisiin puhtaaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Veden laatua voidaan tarkastella ao. ketjussa.

    TA on Hesarissa ennallistamisartikkelissa sitä mieltä että avohakkuu vastaa paahdeympäristöä eikä muutenkaan arvosta pienialaisia hotspotteja. Yllättävää kasvien harrastajalta. Paahdeympäristö on ymmärtääkseni paikka, jossa paahdelajien elinolot ovat pysyvästi suotuisat, ja tämä ehto ei kyllä toteudu avohakkuilla.

    *

    Valkoselkätikan elinympäristö säästyi hakkuulta sattumalta.

    https://yle.fi/a/74-20247626

    Kurki Kurki

    Tämä on paha juttu näille monimuotoisuusintoilijoille ja luonnon ylistäjille, että Suomen uhanalaista lajeista 2667 noin 1200 uh-lajille juuri se Suomen luonto on pahin uhka umpeenkasvulla, joka pitää ihmisen estää ja 1200 uh-lajeille muissa elinympäristoissä kuin metsä on n. 1200 uh-lajia jo luonnon hellässä huomassa, mutta eivät vain nouse elinvoimaisiksi. Punaisten kirjojen seurantaa niiden osalta on jo 30 vuoden ajalta.

     

Esillä 7 vastausta, 11,731 - 11,737 (kaikkiaan 11,737)