› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Viewing 10 replies - 1,351 through 1,360 (of 8,266 total)
1 2 3 … 135 136 137 … 825 826 827

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020 at 22:35

    Tagged: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Creator
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • reservuaari-indeksi 9.8.2021 at 10:32

    Muutetaan laskentatavat ja terminologia parin vuoden välein niin itse asiakin korjautuu vähän niinkuin siinä samalla. (No eihän siinä oikeasti mitään ongelmaa ollut alunperinkään!)

    Samaan tapaan kun pultsari onkin sitten kertalinttuulla ”sosioekonomisesti rajoittunut henkilö”, niin eihän niitä pultsareita sitten enää olekaan. Voilá!

    Niko

    Visakallo 9.8.2021 at 10:48

    Gla kirjoitti asiaa. Jos nämä reva-rääväsuut jättäisivät toisten aliarvioimisen, oman ylimielisyytensä, ja tahallisen toisten loukkaamisen pois, niin heidän esittämillään asioilla (tällä hetkellä vain alle 5% kirjoitustensa sisällöstä) olisi paljon myönteisenpi vaikutus.

    Puuki 9.8.2021 at 11:05

    V: n 1750 ja 50 vuotta sitten ja 50 vuoden päähän , arviot oli tehty siltä pohjalta.   Nuoret metsätyypit (jotka on nyt olevinaan erityisen uhanalaisia) on tietenkin erilaisia kuin joskus aikoja sitten on ehkä olleet ( v:n 1750 metsistä ei kyllä kovin tarkkoja dokumentteja ole olemassa) . Isoja lahopuita on nyt vähemmän. Varmaan on voinut olla joskus enemmän , kun silloin ei myrskytuhojen tai metsäpalon jälkiä  ollut mahdollistakaan paljon siistiä.  50 vuotta sitten tuulenkaadot jotka nykyään jätetään metsään kerättiin suurimmaksi osaksi talteen .   Mutta esim. säästöpuista ja eurokannoista  joita nykyään jätetään ei ole tod.näk. ehtinyt vielä tulla lahopuulisäystä jota punaisen kirjan laatijat kaipaa.

    Terminologian muuttamisesta voi syyttää punakirjan laatijoita tai sen tulosten esittelijöitä, koska eivät erota metsätyyppejä kasvupaikkatyypeistä.   Yksi %- luku jota sitten toistetaan joka paikassa ilman sen tarkempaa selvitystä johtaa harhaan . Se voi olla (ja onkin tod.näk.) tarkoituskin.

    aegolius 9.8.2021 at 11:10

    Olen muutaman vuoden seurannut melko aktiivisesti tätä palstaa jo ennen kuin aloin itse kirjoitella mitään. Nimimerkeistä reva-indeksin olen jo ajat sitten lokeroinut ala-arvoiseksi. Tämä on ihan omilla kirjoituksilla ansaittua. Tässä muutama päivä sitten sainkin hyvät naurut, kun joku nimimerkin kirjoittaja paheksui nimimerkin kirjoittajien arvostelua. Arvostus on tavallisesti ansaittava. En ainakaan itse pysty arvostamaan kirjoittajaa, joka ei vastaile kysymyksiin, ei perustele näkemyksiään, ei esitä lähdeviitteitä ja arvostelee muita ja nälvii. Itsekin nälvin nälvijöille takaisin. Olkoon se heikkous. Ehkä reva-indeksin arvostelusta pahastuneen kannattaisi tarkistaa nimimerkin aiemmat tekstit ennen muiden arvostelua. Sieltä se nimimerkkiin suhtautuminen tulee. Asialliset viestit ovat olleet valitettavan harvassa. Enkä tässä tarkoita mielipide-eroja.

    A.Jalkanen 9.8.2021 at 11:18

    koska eivät erota metsätyyppejä kasvupaikkatyypeistä

    Sanoisin että käsite ’luontotyyppi’ on jotain aivan muuta, joka on kyllä johdettu edellisistä mutta niitä hämärämpi. Pitää perehtyä tarkemmin asiaan mutta aiemmista kirjoituksista sain sen käsityksen että kunkin metsätyypin eri sukkessiovaiheet muodostavat omat luontotyyppinsä.

    Itse hahmotan metsätyypit niin että kasvupaikkatyyppi on yläkäsite, ja eri metsätyypit kuuluvat kukin johonkin kasvupaikkatyyppiin. Sama soilla: pääkasvupaikkatyypit ovat neva, räme ja korpi, jotka jakautuvat moninaisiin alatyyppeihin.

    MaraKet 9.8.2021 at 11:19

    Minua on vuosia ihmetyttänyt koko monimuotoisuuskeskustelu, mistä se johtuu? Omat havainnot vahvistavat nimenomaan sen, että monimuotoisuus on joissain kohteissani jopa voimakkaastikin lisääntynyt. Sitäpaitsi jos jossain kohtaa moni muotoisuus vähenee, niin aivan kohta se samassa kohtaa enenpi lisääntyy ja nopeastikin!

    Puuki 9.8.2021 at 11:26

    AJ. Niinhän se on . Mutta lopputuloksista päätellen %-luku on otettu metsätyyppien lukumääristä eikä ole huomioitu muuta kuin lukumäärät, ei pinta-aloja tai esiintymisen yleisyyttä. Uhanalaisista oli muistaakseni pienialaisia lehtoja liki puolet. Lehtipuita kasvava lehto muuttuu yleensä lopulta kuusikoksi , jos sitä ei hoideta harvennushakkuilla koskaan.

    Mitä metsä-/luontotyyppejä esim. uhanalaiset kaskikoivikot , metsälaitumet tai paisterinteet edustaa ? Nummet taisi kuitenkin olla jätetty pois laskennasta, kun niitä ei Suomessa ole .  No uhanalaisiahan nekin olisi , kun ei ole yhtään olemassa.

    Metsät on kokoajan muutostilassa eri vaiheissaan.  Jalopuulehtoja saatta a olla vähän jäljellä ja ne vähenee entisestään ilman harvennuksia.

    aegolius 9.8.2021 at 11:27

    >Erityisesti se seikka hämmensi, että 76 % uhanalaisuus on ilmeisesti laskettu luontotyyppien lukumäärästä eikä pinta-alasta. Katoavan elinympäristöresurssin pinta-ala eli määrä ja tietenkin laatu ovat ratkaisevia seikkoja, jonka varassa uhanalaiset eliöt elävät.

    Tämä. Olen huomioinut saman. Tällä tavalla voidaan korostaa ”uhanalaisuutta”. Luontotyyppejä seuraavaan vertailuun lisäämällä saadaan uhkat edelleen suuremmiksi, vaikka tilanne olisi säilynyt entisenlaisena. Pinta-aloista ei puhuta mitään. Täytyy koettaa kaivaa jostain noita luontotyyppien kriteereitä. Nythän on täysin epäselvää kuinka suuri osa Suomen yli 20 miljoonasta metsähehtaarista on mitään luontotyyppiä.

    Scientist 9.8.2021 at 11:27

    Niko, laita sitten asiallinen kommentti tänne malliksi, kun täällä väärin keskustellaan.

    .Ns. perinnebiotoopit, hakamaat, kaskikoivikot (jos niitä vielä on) yms ovat ihmisen toiminnan aikaansaannosta eivätkä luontaisia. Ilman ihmisen toimintaa Suomi olisi pääosin pelkkää vanhaa metsää eikä välttämättä kovin monimuotoista lajistoltaan. Lehtoja on ollut alunperinkin melko vähän Suomessa johtuen mm. maaperästä. Esimerkiksi ihminen on toiminnallaan auttanut katajan leviämistä ja hyvinvointia. Metsän sisällä kataja ei voi kovin hyvin.

    Viime aikoina ympäristön liiallinen siivoaminen on aikaansaanut joidenkin lintulajien vähenemistä. Esim aiemmin avokaatopaikkojen lähistöllä asui usein huuhkaja.

    aegolius 9.8.2021 at 11:43

    >lopputuloksista päätellen %-luku on otettu metsätyyppien lukumääristä eikä ole huomioitu muuta kuin lukumäärät

    Selvityksen luontotyypit ja metsätyypit ovat selkeästi eri asia. Tämä on hämmentävää, koska etsimällä tietoa metsäluontotyypeistä, saat tutut vastaukset metsätyypeistä. Tähän saakka kukaan ei ole osannut tai halunnut kertoa mitä eroa näillä on.

    Tässä (https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Metsat) asiaa sivutaan. ”Pitkään jatkunut metsätalous on heikentänyt metsien luontaisia ominaispiirteitä merkittävästi: muun muassa vanhojen metsien, vanhojen puuyksilöiden ja kuolleen puun määrä on vähentynyt ja puulajisuhteet ovat muuttuneet. Nämä muutokset ovat johtaneet siihen, että 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia.” Voiko tästä päätellä, että esimerkiksi 40 vuotias kuivan kankaan männikkö ei ole nuoren kuivan kankaan luontotyyppiä, jos lahopuuta on liian vähän?

Viewing 10 replies - 1,351 through 1,360 (of 8,266 total)
1 2 3 … 135 136 137 … 825 826 827