Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,341 - 1,350 (kaikkiaan 8,218)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • aegolius

    >Vinkki: tuon 76% jutun yhteydessä esimerkiksi nuori kuiva kangas ei tarkoita äestettyä ja kylvettyä männikköä vaan nuorta luonnonmetsää.

    Luontotyyppien kriteereissä on siis jokin yksityiskohta, jonka vuoksi nuorta kuivalla kankaalla kasvavaa mäntymetsää ei luokitella kuivan kankaan luontotyypin mukaiseksi. Jos asia on näin, niin mikä se kriteeri on ja miksi tätä tietoa piilotellaan?

    Edit. Oma arvaus on se, että tässä on luontotyyppien luokittelijatkin melkoisen höttöisellä maaperällä. Luokitteluthan tehdään inventointitietojen perusteella eikä maastotyönä.

    Puuki

    Äestettyä ja kylvettyä tai luont. syntynyttä männikköä ei erota ns. luonnon männiköstä toisistaan enää parin 10:n vuoden päästä. Paitsi ehkä siten että kylvetty kasvaa paremmin puuta ja sitoo CO2:a enemmän/ha  kuin luont. syntynyt metsä. Jos männikkötaimikko jätetään hoitamatta, niin melko pian itseharvenemisen seurauksena suuri osa riukuuntuneista puista on lahonnut ja niistä hiili pääosin haihtuu ilmaan suht. nopeasti .

    Täysin luonnontilaisia metsiä ei ole juuri ollenkaan tai voi niitä olla korkeintaan  jossain kivikoissa tms. pääsemättömissä paikoissa pienialaisina . Esim. koskemattomiksi aarnimetsiksi kutsutut alueetkin E-Lapissa on viimeisiä kaskimaita jotka on sitten metsittyneet.

    aegolius

    >Ylikulutuksen ratkaiseminen ei ole Nikulan mielestä yksittäisen kuluttajan vastuulla

    Näinhän se menee. Ihmiselle kuluttamisen vähentäminen on todettu jo ajat sitten liian vaikeaksi. Jatkossa siis pelkkä oikea äänestyspäätös riittää ja voit jatkaa kuluttamista samaan tapaan. Hienoa populismia!

    aegolius

    >Äestettyä ja kylvettyä tai luont. syntyneitä männikköä ei erota ns. luonnon männiköstä toisistaan enää parin 10:n vuoden päästä.

    Luulen, että olet puuki tässä väärässä, mutta petkelestä ujostuttaa kertoa miksi. Luokiteltujen luontotyyppien uhanalaisuus on ymmärrettävissä, jos pääosa Suomen metsistä ei kuulu mihinkään luokiteltuun luontotyyppiin.

    Minuakin kiinnostaa tietää miksi esimerkiksi 40 vuotias siemenpuilla uudistettu VT-männikkö ei ole nuoren kuivahkon kankaan luontotyyppiä.

    Puuki

    Ulkonäöltään niitä ei erota ainakaan mäntykangasmailla jotka on yleensä hienojakoisia maita ja siksi maanpinnan käsittelyn jäljet häviää yllättävän nopeasti.  Turvemailla ei yleensä tarvitse maan pintaa käsitelläkään joten siellä erot , jos niitä on , häviää vielä nopeammin.

    Timppa

    Jos vielä viisastellaan, niin onko ihmisen toimenpiteiden seurauksena syttyneen metsäpalon jälkeen kasvanut kuivan kankaan männikkö luonnonmukainen vai ei?

    aegolius

    >Jos vielä viisastellaan, niin onko ihmisen toimenpiteiden seurauksena syttyneen metsäpalon jälkeen kasvanut kuivan kankaan männikkö luonnonmukainen vai ei?

    Ei ole. Kuten ei myöskään metsälaitumet, hakamaat tai harvennettu (havupuuta poistettu) jalopuulehto. Luonnonmukaisuus koskettaa ehkä vain osaa luontotyypeistä. Tärkeintä on, että kaikki uhkaa hävitä. 😉

    Ensin kaivetaan pelloille avo-ojat ja perustetaan suojakaistoja. Osa peltolintulajeista lisääntyy. Sitten pellot salaojitetaan ja lehmät muuttavat pihattoihin. Jotkin lajit vähenevät. Hyi.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Noista tämän sivun viesteistä jos poistaa sarkasmiyritykset, irvailun ja tahallisen väärinymmärtämisen täyttämän itseriittoisuuden, niin muutama sana ja välimerkki sinne taitaa jäädä.

    Sama jengi taitaa olla räkä lentäen naureskelemassa (hurjimmat jopa paheksuu) esim. MaraKetin pohdinnoille. Tismalleen samaa tasoahan nuo ovat.

    Niko

    Gla Gla

    Osaatko sinä sanoa, mitkä kriteerit pitää täyttyä, jotta voidaan tarkastella nuorta kuivaa kangasta, vai liitytkö tyhjän puhujien joukkoon? Jos et osaa määritellä, eikö sinulla herää kysymyksiä tuon luontotyypin roolista punaisella listalla?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Itselle jäi luontotyyppiraportin julkistamistilaisuudesta erittäin hämmentynyt olo. Erityisesti se seikka hämmensi, että 76 % uhanalaisuus on ilmeisesti laskettu luontotyyppien lukumäärästä eikä pinta-alasta. Katoavan elinympäristöresurssin pinta-ala eli määrä ja tietenkin laatu ovat ratkaisevia seikkoja, jonka varassa uhanalaiset eliöt elävät. Luontotyyppien lukumäärä ei oikein hyvin kuvaa kumpaakaan edellisistä?

    Käytännön metsänhoitoon vaikuttavampi kuvaus saataisiin, jos käytettäisiin metsäluonnon osalta vakiintuneita käsitteitä eli kasvupaikka- ja metsätyyppejä: lehto, lehtomainen kangas, tuore kangas, jne. ja vastaavat suotyypit eri osissa maata sekä niiden alatyypit. Mikään näistä ei ole katoamassa, joten uhanalaisuus-käsite vie harhateille. Poikkeuksena jotkut harvinaiset rehevät suotyypit jotka on ojitettu.

    Parempi tilannekuva saadaan kun määritellään halutut eliöiden elinympäristöjen ominaispiirteet ja kullekin halutulle ominaispiirteelle tavoitearvo.

    Seuranta saadaan yhdistämällä tietoja mm. metsien inventoinnista, satelliittikuvista ja metsäsertifioinnista. Jo tiedossa ja seurannassa olevien kriteerien lisäksi voitaisiin luetteloon lisätä sellaisia kriteereitä kuin elinympäristön peitteisyys ja elinympäristölaikkujen kytkeytyneisyys. Ympäristöjärjestöt voisivat olla mukana kehittämässä kriteeristöä. Olisiko tästä enemmän hyötyä kuin 76 %:n hokemisesta eri foorumeilla?

Esillä 10 vastausta, 1,341 - 1,350 (kaikkiaan 8,218)