› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,361 - 1,370 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 136 137 138 … 1 014 1 015 1 016

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kumikettu 9.8.2021, 18:01

    Mediassa pidetään jälleen pahana puun polttamista energiaksi. Pitäisi saada kaikki elävästä hiilensidonnasta liikenevä puu tuottamaan maksimaalinen lisäarvo.

    Sellukattilaan laittamistakin katsotaan pahalla.

    Mikä olisi sopiva käsittely riukuuntuneelle lepikko/pajukko/koivikolle? Hirvittävät määrät niistä saisi didgeridoita, ainakin yksi jokaiselle kaksilahkeiselle maailmassa. Pelottava maailmanlopun possakka siitä syntyy, kun joka niemessä ja notkelmassa soi vaan didgeridoo.

    mehtäukko 9.8.2021, 18:24

    Niinpä ne taas uutisissa molottivat. Milloinkahan suositellaan vain sisäänpäin hengitystä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.8.2021, 20:29

    Kari Mielikäinen (Luken professori emeritus) kirjoittaa MaasTullissa 11.5.2021: Uhanalaisten luontotyyppien arviointi ei perustu tieteeseen

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide

    Alla lukijan kommentti, joka hieman selventää käsitteitä tai sitten ei.

    Uhanalaistuminen tarkoittaa lopullisen häviämisen vaaraa.

    Luontotyyppien uhanalaisuutta on arvioitu käyttäen IUCN Red List of Ecosystems -menetelmää. Pääasiallisia arviointikriteerejä olivat luontotyypin määrän muutos, abioottisen ja bioottisen (elollisen ja elottoman) laadun muutos sekä harvinaisuus. Lisäksi arvioitiin luontotyyppien tilan nykyistä kehityssuuntaa. Mikä osoittaa erilaisten luontotyyppien katoa ja yksipuolistumista verrattuna luontaisen luonnon rikkauteen.

    Eniten ovat heikentyneet ja katoamisvaarassa luontaisesti syntyneet metsäluontotyypit ja perinnebiotoopit. Etelä-Suomessa uhanalaisten osuus (59 %) on selvästi suurempi kuin Pohjois-Suomessa (32 %).

    Uhanalaisuuden arvioinnissa olivat mukana kaikki Suomen luontaisesti syntyneet luontotyypit sekä perinnebiotoopit. Arvioinnin tulokset esitetään 388 luontotyypille.

    Luontotyypit on jaettu kahdeksaan pääryhmään: Itämeri (42 luontotyyppiä, joista uhanalaisiksi arvioitiin 24 %), Itämeren rannikko (45 kpl, 58 %), sisävedet ja rannat (59 kpl, 20 %), suot (69 kpl, 57 %), metsät (34 kpl, 76 %), kalliot ja kivikot (44 kpl, 25 %), perinnebiotoopit (42 kpl, 100 %) sekä tunturit (53 kpl, 38 %).

    Uhanalaisuusarviossa eli Luontotyyppien punaisessa kirjassa 2018 on kerrottu tulosten lisäksi myös asiantuntijaryhmien laatimat toimenpide-ehdotukset tilanteen parantamiseksi. Kysymys on elintärkeästä luonnon monimuotoisuuden ylläpidosta.

    Ulla Montin
    Meidän metsämme-kansalaisliikkeen työryhmästä.

    Scientist Scientist 9.8.2021, 20:41

    Fantastinen luontotyyppejä määrä on löydetty Suomesta, alppiniityt taidettiin kyllä perua. Vaikuttaa hiusten halkomiselta.

    Petkeles Petkeles 9.8.2021, 20:46

    Kartsa on ollut liian kauan metsänparannushommissa. ”Rehellisin tapa selvittää metsäisten luontotyyppien tilaa on valtakunnan metsien inventointien…” Sama kuin katsoisi motolistasta.

    Puuki 9.8.2021, 20:57

    Lehtoja on 32 kpl erilaista. Kangasmaiden metsätyyppejä 32 kpl.  Turvekankaita 5 kpl.  Suotyyppejä 31 kpl erilaista.  Nuo siis metsäpuolella . Suotyyppejä voi olla enemmänkin jos jaottelu tehdään tarkemmin.

    Lehtoja 2,3 % kivennäismaiden pinta-alasta koko maassa . Punaisen kirjan metsätyyppien %-luku 76 %  on sama kuin olis arvottu lottokoneella.

    VMI:ssä koealoja on n. 70 000 kpl. Yhteensä koealametsiköistä ja puustokoealoilta mitataan n. 150 tunnusta (niissä on mukana myös esim. kasvupaikan laatua ja monimuotoisuutta mittaavia tunnuksia) joista johdetaan laskennassa uusia tunnuksia.  1. inventointi on tehty vv. 1921-24 , 11.tai 12. inventointi taitaa olla uusin.    Luotettavaa faktaa niistä kerätään. Ei ne muistuta olleenkaan petkeleksen  tapaisia motolistasta poimintoja joista ilm.  ko henkilö itse on omat ”tietonsa” poiminut .

    Rane 9.8.2021, 21:05

    Epäilen että petkeles ei ole koskaan nähnyt motolistaa.Edustamallaan firmalla ei ole motoa saati hakattavaa metsää.

    Tuossa listassa on siis laskettu mukaan mm.perinnebiotoopit joiden uhanalaisuus on peräti 100%.Nämä ovat siis sellaisia biotooppeja joita ei ilman ihmisen toimintaa(vanhan ajan maatalous) ole olemassa.Eli kun toiminta loppuu nämä biotoopit muuttuvat luonnon omien mekanismien mukaisiksi (metsittyvät?)

    Onko tämä uhanalaistumista?Nostalgiamielessä toki on mutta luonnon kannalta ei niinkään.Luonnon merkittävin ominaisuus on että se muuttuu kun olosuhteet muuttuvat.

    Rane 9.8.2021, 21:18

    Kiitos Petkeles.Nämä Maraket kommentit on ihan parhaita.

    Petkeles Petkeles 9.8.2021, 21:26

    Puukilla pyörii taas joku ”opas kasvupaikkojen tunnistamiseen” -kirjanen käsissä. Kovasti olen yrittänyt rivien välissä vihjata että tässä ei ole kyse talousmetsien kasvupaikkaluokituksista ja sitä, että vmi on lähinnä hakkuumahton laskentatyökalu.

    Planter Planter 9.8.2021, 21:32

    Ehkä tämä kertoo sitten aikanaan hieman enemmän kuin motolista:

    https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2020/06/OperaatioMustikka-selvittaa-metsakasvillisuuden-tilaa.pdf

Esillä 10 vastausta, 1,361 - 1,370 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 136 137 138 … 1 014 1 015 1 016