Ote Hesarin mielipiteestä. Huom. myös pitkä keskustelu siinä kommenttikentässä. Ihan viimeisissä kommenteissa tuli esiin vielä hiilinielut ja maaperän hiili. Tuntuu vähän siltä kuin keskustelukumppani ei olisi ymmärtänyt monia aiemmin lukemiaan viestejä ja muut (paitsi Timppa!) ovat kadonneet linjoilta kokonaan. Kuten Metsälehden haastattelussa väitin: hiilinielu on lähes ylivoimaisen vaikea käsite. En oikein itsekään tuohon uskonut, ajattelin että liioittelen, mutta nyt usko on jälleen vahvistunut! ?

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008245160.html

”METSIEN monimuotoisuuskehitystä arvioitaessa on tärkeää huomioida lähtötaso. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan muun muassa järeiden haapojen ja säästöpuiden määrä on moninkertaistunut 1990-luvulta, jolloin niiden seuranta aloitettiin. Lähtötaso oli kuitenkin luonnonmetsiin verrattuna hyvin matala, jolloin absoluuttinen muutoskin on ollut pieni. Talousmetsien monimuotoisuuskehitys siis etenee, mutta hitaasti.

Metsäkeskustelun monia teemoja voi olla vaikea seurata. Kokonaiskuvassa puiden määrä ja koko on parantuneen metsänhoidon ansiosta kasvanut. Säästöpuiden määrä on hienokseltaan lisääntynyt, kuten lehtipuustonkin.

Lahopuun määrä on 1990-luvulta lisääntynyt vain Etelä-Suomessa, sielläkin varsin hitaasti. Vanhaa, yli 120-vuotiasta metsää on etenkin Etelä-Suomessa vähän – alle viisi prosenttia metsämaasta – ja sen pinta-ala on 2000-luvulla vähentynyt. Vanhan metsän pinta-ala ja alueiden kytkeytyneisyys sekä erikokoinen, eriasteisesti hajonnut lahopuu ovat tärkeitä tuhansille niistä riippuvaisille lajeille.”

Laitan tämän vielä erikseen omaan viestiin kun oli niin hyvä kymysys.

METSO-korvauksen riittävyys? Onko mitä tasoa verrattuna normaalin talousmetsän tuottoon? Arvioinnissa pitää tietenkin huomioida se, että saadun korvauksen voi heti sijoittaa muualle, joko metsään tai muualle.

METSO-korvauksen laskenta on vähän monimutkainen toimitus.   Jos mo  suojelee jonkin vanhan metsän kuvion,niin korvauksen suuruus riippuu mm. ko . kaupungin/kunnan puun kantohintojen keskihinnasta,  kuvion mottien määrästä (ei puutavaralajien osuuksista), mo:n metsien tilasta; jos on paljon muuta pystymetsää , on korvaustaso matalampi kuin jos on hakannut muut alueet vaikka paljaaksi.

Jos kyseessä 10 v:n määräaikainen sopimus, niin sen realistinen jatkomahdollisuus (tai ve:na norm. talousmetsäkäyttö) tulisi olla varmaa ja korvaustaso oikea (puuston arvon mukainen, ei jonkin keskiarvon) eikä niin että sen jälkeen suojelet omin  kustannuksin .   Erään Metso-kuvion suojelukorvaus oli n.7,5 % sen puuston arvosta.   Jokainen käsittää, että korvaus on vain  muodollinen koska puiden myyntitulo olisi ollut monikymmenkertainen korkoineen 10 vuodessa jonka ajan sopimus on voimassa.   Jos taas kävisi niin, että suojelu jatkuisi kokonaan omin kustannuksin 10 v:n jälkeen , olisi kyseessä ryöstö , kun ko. metsä on lähinnä talousmetsäksi sopivaa.

Jättäisin lahopuun kaukokuljetuksen muille alueille ihan mo;n omaan harkintaan .  Kukaan ala semmosta  hommaa tekemään muuten kuin ehkä joku innokas ötökkäharrastuksensa vuoksi.   Lahopuuta on varmasti tulossa lisää myrskytuhoalueille ihan itsestään.

Siis velkarahalla kuskailtaisi lahopuita paikasta toiseen.  Anneli Anneli.  Tuossa ei ole järkeä.  Tuhottaisiin turhan liikenteen takia ilmastoa.

Pitääisi ottaa ilmastoasiat etusijalle.  Kyllä lahopuuta ennättää kertyä vuosikymmenten aikana liikaakin.