› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 161 162 163 … 979 980 981

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 28.10.2021, 07:48

    derHorst myy siis vain metsäpalstoja, eikä myy metsistään lainkaan puuta?

    derHorst 28.10.2021, 08:11

    Eikö puun myyntitulot ja metsän hinta kuitenkin korreloi jollakin tasolla? Posketon väite tuo monimuotoisuuden hinta ja vielä vähän huolestuttavampaa, että se uppoaa yleisöön kritiikittä kun lausujana on mhy-mies. Onneksi lapsille opetetaan tänä päivänä mediakriittisyyttä.

    Puuki 28.10.2021, 08:48

    Tuossa jutussahan oli kysymys toimittajan väärinymmärryksestä.  Taimikoiden hoitamattomuus ja sen kustannukset on eri asia kuin monimuotoisuuden lisäämisen aiheuttamat kustannukset.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.10.2021, 08:50

    Kiitän vilkkaasta keskustelusta. Tietysti säästöpuiden laatu vaikuttaa tappion suuruuteen mutta niiden ei tarvitse edustaa metsikön parasta laatua. Ötökät kiittävät kunhan on monipuolisesti eri puulajeja ja järeitä yksilöitä. Puukin laskelman toteutuminen edellyttäisi myös sitä että jostain muualta kuin metsästä saataisiin riskitön 3-4 prosentin reaalikorko. Ei ihan helppo nakki jokamiesmetsänomistajalle.

    Jos tappioihin lasketaan kaikki metsien luonnonhoidon ja sertifioinnin vaatimukset ml. uutena levennetyt vesistöjen suojakaistat, laskennallisia tappioita tulee, mutta osa noista erityiskohteista ei ole puuntuotannon kannalta parhaita tai edes keskimääräisesti tuottavia, esim. kivikot.

    Jos Talosella oli mukana hoitorästit ja harvennusrästit, sitten ymmärrän hyvinkin, että suuruusluokka voi olla pahimmillaan tuhansia euroja hehtaarilla kiertoajalla.

    Puuki 28.10.2021, 08:55

    Pohjoisessa on n. milj. ha harvennushakkuurästejä.   Siellä varsinkin tuottotappio on todellinen , samoin hiilinielun kertymisen väheneminen,  tukkipuun kasvun ja lopulta kok. kasvun väheneminen.  Itseharveneminen ei lisää monimuotoisuuttakaan toivotulla tavalla.  Ne riukupuut lahoaa ennen aikojaan ja lisää hiilipäästöjä.

    3-4 % :n korkokannalla lasketaan yleisesti metsän kasvatuksen kannattavuutta.  (Joskus 2 – 5 % on se vaihteluväli) .  Sillä ei tässä tapauksessa ole väliä lasketaanko brutto vai nettokulua.  Riippuu aina tapauksesta mikä olisi lopulta nettovaikutus. Kokonaan riskitöntä 3-4%:n nettotuloa saa  tuskin mistään.  Paitsi esim. paikallisten monopolien eli sähkösiirtoyhtiöiden omistajat.      Säästöpuuthan jätetään yl. paikoilleen hamaan tulevaisuuteen asti. Siksi niiden aiheuttamat kulut voi arvioida toteutuvan ko. laskutavalla.

    Muistanko väärin mutta oliko niin , että säätöpuita piti olla esim. FSC- sertifioinnissa min 20 kpl/ha ja niistä 10 kpl:lla  min rk-lpm 20 cm ?  Usein siis suurimpia leimikon puita, jos noin oli.

    aegolius aegolius 28.10.2021, 15:23

    >Posketon väite tuo monimuotoisuuden hinta ja vielä vähän huolestuttavampaa, että se uppoaa yleisöön kritiikittä kun lausujana on mhy-mies.

    Olen derHorstin linjoilla. Tarkennan vielä, että laskutaidoton mhy:n johtaja. Koskaan emme näe väitteen takana olevia lukuja – ja se on hänelle hyväksi.

    >3 %;n laskentakorolla n. 3500 €/ha ja 4 %:n mukaan 6800 € /ha.

    Näistä Puukin antamista arvoista yhtälöparit pyöräyttämällä saadaan, että kiertoaikana on käytetty 69 vuotta ja säästöpuiden arvo on 459 euroa. Jos tämä arvo jaetaan tasan säästöpuiden lukumäärähaitarin puoleen väliin (15 kpl) tulee yhden säästöpuun pystyhinnaksi 30,60 €. Tähän arvoon päästään rklpm 26 cm, pituus 21 m tukkilaatuisella havupuulla ja 67 €/m3 tukkihinnalla. Tämä ei todellakaan ole keskimääräinen säästöpuu Suomessa. Lisäksi on ihan sama maksaako haapalankku kaupassa 1000 € / kpl, jos järeäkin haapa vaihtaa pystykaupassa omistajaa tavallisella n. 10 €/m3 hinnalla.

    Totta tietenkin on, että aivan jokaisessa metsässä ei ole säästettäväksi ainoatakaan haapaa tai hieskoivua, mutta eivätköhän nämä ole melko harvinaisia ainakin Etelä- ja Väli-Suomessa.

    >>70 v:n kiertoaika ja säästöpuiden tukki% alussa 60 % , keskikoko 0,5 m³/kpl , tukkiosuus 60 €, kuitupuu 20 € . Laskepa siitä itse jos osaat, mitä tapahtuu, kun puut lihoo ja aika kuluu. Tule sitten kertomaan lopputulos.

    Osaan laskea, kuten varmasti huomaat itsekin. On aivan sama onko laskut oikein, jos alkuoletus keskimääräisestä säästöpuusta on väärä.

    Edit. Jos 15 kpl tukkilaatuista 26 cm rklpm havusäästöpuuta jättämällä ja tavanomaista 3 % korkokantaa käyttämällä ei pääse kuin 3500 euron laskennalliseen tappioon säästöpuiden osalta, voi vain kuvitella miten mhy:n johtaja pääsee edes lähelle sitä kymppitonnia.

    Visakallo Visakallo 28.10.2021, 15:46

    Näkyi joillakin järki juosseen aamutuimaan aika tahmeasti, kun luetun ymmärtäminenkin tuotti ylivoimaisia vaikeuksia. Parhaat jopa vetelivät hatusta mukaan jotain taimikoiden hehtaarihintoja ja Pohjois-Suomen päätehakkuiden mottimääriä , vaikka kysymys oli selkeästi metsän koko kiertoajasta Päijät-Hämeestä, jossa kiertoaikainen kantorahatulo on keskimäärin 25 000-30 000 euroa / ha. On aika huvittavaa, että metsästä puhuttaessa alkaa kilpailu siitä, kenen metsät tuottavat vähiten, kun kaikissa muissa omaisuusmuodoissa jokainen pyrkii tuoton maksimoimiseen. Tuskin pidätte sijoitusasuntojanne tarkoituksella osan aikaa tyhjillään, ettei vain niiden vuotuinen tuotto nousisi liian suureksi, tai tekisitte osakekauppaa tahallaan niin, ettei vain jäisi liikaa myyntivoittoa. Osinko-osakkeistakin pyrkisitte halvalla eroon, ettei vain osinko tulisi teille? Kun puhutaan metsän monimuotoisuusvaatimuksista ja niiden jatkuvasta lisäämistarpeesta, voisi asiaa verrata vaikkapa ilotalon pitäjään, joka joutuisi tarjoamaan ilmaisia palveluja satunnaisille ohikulkijoille, jotka vielä sisään tullessaan esittäisivät aina uusia erikoistoiveita. Ilotalon pitäjä joutuisi maksamaan kaikki ilmaisasiakkaiden aiheuutamat henkilöstö- ja kiinteistökulut, ja hankkimaan tuotot maksavilta asiakkailta, joita käy vähemmän kuin ennen, koska ilmaisasiakkaat pitävät osan aikaa talon palveluita varattuna.

    aegolius aegolius 28.10.2021, 16:04

    Päijät-Hämeen seutu ei ole tuttu, mutta näyttää siltä, että olen metsähankintoja tehnyt aivan vääristä maakunnista. Ei voi aina voittaa. Onnittelut fiksummille.

    Edit. No jaa, ei se nyt niin kauas se lonkalta heittämäni 15000-20000 päätehakkuulta mene tuosta, kun harvennukset prolongaa tuohon päälle. Jo 2500*1,04^15 antaa 4500 euroa. Enää puuttuu 5500 €.

    Visakallo Visakallo 28.10.2021, 16:24

    Eihän monimuotoisuusvaatimus tarkoita pelkkiä säästöpuita. Olettaisin kuitenkin molempien setifikasattien vaatimukset olevan tuttuja nykyisille metsänomistajille. Jos ei ole, niin kannattaa niihin kyllä tutustua. Metsää oikeasti omistavien ei kannata lähteä palstan häirikkönimimerkkien juttuihin mukaan. Trollaavat vain, eivätkä oikeasti tiedä juuri mitään metsäasioista.

    Timppa 28.10.2021, 16:27

    En oikein usko, että mikään jättöpuumäärä vaikuttaisi kovinkaan paljon.  Metsät ovat niin pienipiirteisiä, että kaikki sienet ja jäkälät ym leviävät oli jättöpuita tai ei.  Kun metsiä kasvatetaan suhteellisen kauan syntyy pystylahoja.   Nurin menneitä puita meillä on jatkossa liikaakin, mistä lisääntyvät myrskyt ja lyhentyvät talvet pitävät huolen.

    Kyllä kysessä on mielestäni enempi viherpesu.  Olen maisemasyistä ja muutenkin jättänyt järeimpiä puita ja puuryhmiä paikkoihin, jotka sellaista mielestäni kaipaavat. Tietysti myös järeitä haapoja.   Yleensä ei sertin vuoksi ole ollut tarpeen, koska kuolleita puita on ollut tarvittava määrä.

    Kivikkoisilla mailla jättöpuut pysyvät useimmiten pystyssä.  Toisin on esimerkiksi silttimailla.  Kerran pyysin jättämään yhteen kuusileimikkoon kaksi hyvää mäntyä pystyyn.  Ensimmäinen myrsky kaatoi ne.  On tosiaan jokseenkin turhaa jättää johonkin Hämeen rehevälle pohjalle jättöpuita pystyyn ja kertoa, että ne ovat pystyssä vielä 100 vuoden kuluttua.  Viisaampi olisi hakata ne ja sijoittaa

Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 161 162 163 … 979 980 981