Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 9,801 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa, 2 päivää sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,791 - 1,800 (kaikkiaan 9,802)

1 2 3 … 179 180 181 … 979 980 981

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

aegolius 15.11.2021, 08:35

Seppo Vuokon tekstit ovat tuttuja. Hänen lisäksi Tapion johtava ympäristöasiantuntija Lauri Saaristo vaikuttaa ihan järkityypiltä.

Tuosta uhanalaisuusluokituksesta vielä. Suomessa pesii arviolta puolesta miljoonasta miljoonaan hömötiaisparia.

Hömötiainen

Laji on luokiteltu nyt erittäin uhanalaiseksi. Ehkä tämä on vain minun ongelma, mutta ymmärrän käsitteen ”erittäin uhanalainen” niin, että laji on todellisessa akuutissa vaarassa hävitä kokonaan. Eihän se nyt sentään ihan siltä vaikuta. Uhanalaisuutta saadaan tietysti lisää lisäämällä sitä. Hömötiaisen kerrotaan vähentyneen tasaisesti koko esiintymisalueellaan – siis myös jatkuvaa kasvatusta harjoittavassa Keski-Euroopassa. Miksiköhän?

Scientist 15.11.2021, 09:03

Kun Suomen linnuista n. 2/3 osaa on muuttolintuja, lienee niilläkin osuutensa varpuslintujen vähenemiseen. Sama ilmiö on tavattu muuallakin, mm Englanissa ja Kanadassa. Toki hömötiaisen väheneminen ei selity sillä eikämetsäkanalintujen jotka ovat paikkalintuja. Mutta esim kultasirkun kohdalla voi olla kyse juuri tästä.

Puuki 15.11.2021, 09:06

Tuossa Birdlifen artikkelissa kerrotaan vanhojen metsien vähenemisen olevan syynä hömötiaisten vähenemiseen. Ja että Metsokohteisiin osoitettuja varoja on liian vähän . Se pitää paikkansa vanhojen puustoisten metsien suojelurahoituksen kohdalla. Koska rahoitusmalli on laadittu siten, että paljon puuta sis. suojelukohteiden lisäkuluja ei korvata niiden arvon mukaan vaan kunnan/kaupungin puutavararalajijakauman mukaisen keskiarvon mukaan. Ja vielä siten että korvaukseen vaikuttaa mo:n muun metsän pystypuuston arvo. Mitä vähemmän on lähiaikoina tehty ”aakeeta laakeeta” muualla, sen pienempi on suojelusta saatu korvaus. Korvaus on lähinnä vain muodollinen maksu , varsinkin kun kuulemma määräaikainen sopimus saattaa jatkua ilman mitään korvausta määräajan jälkeenkin.

Hömötiasten pesäpaikkoja on suht. helppo lisätä jättämällä jo th:sta alkaen joitain pitkiä lehtipuukantoja ja/tai muuta lahoavaa pystylahopuuta tiheikköihin.

Varpuset on vähentyneet mutta pikkuvarpuset on lisääntyneet. Mistäköhän se johtuu ?Ehkäpä jossain etelässä pyydetään varpusia verkoilla ahkerasti(?). Varpuset pesii rakennuksissa ja tarvitsevat kait paljon hyönteisravintoa pesintäaikaan varsinkin. Samasta syystä ehkä vähentyneet kuin pääskysetkin, kun lehmiä ei kovin paljon enää laidunneta ulkona eikä navettoja ole enää yhtä tiheässä kuin 40 vuotta sitten ja sitä ennen.

Lokis 15.11.2021, 22:43

Taidan ajatella samaan tapaan kuin Donald Trump; en usko tiedemiesten todistuksiin uhanalaisuudesta, kun en ole tuota ilmiötä nähnyt. Välillä keskustelut hymyilyttävät.

Just nyt näkyy olevan kulttilajina hömötiainen. Mikä laji tulee seuraavaksi? Kun olin nuorukainen, oltiin huolestuneita kurkien häviämisestä, koska metsäojitus tuhosi elinympäristöt.

Perinneympäristöissä on todettu laaja luontokato. Onko totta tosiaan viisasta yrittää pitää ihmisen luomia ympäristöjä ja lajistoa keinotekoisesti yllä? Hakamaa on ihan mukavan näköinen luontotyyppi mutta talousmetsä olisi lähempänä alkuperäistä.

jälkikirjoitus: oleilen nyt kaupunkiasunnollamme keskisessä Suomessa ja asuialueemme jänikset ovat täysin valkoisia. talvi tulee.

Planter 16.11.2021, 20:37

https://www.verkkouutiset.fi/kansanedustaja-rusikoi-tulevaa-ministeria-into-ohittaa-jarjenkayton/#1ba217ed

suorittava porras 16.11.2021, 20:49

Eipä paljoa lisättävää. Onneksi on joitakin ,jotka osaavat kertoa asioita suoraan ja niiden oikeilla nimillä. Hoskoselle täydet pisteet.

jees h-valta 16.11.2021, 21:31

Aivan satavarmaa kokemuksen ja järjen ääntä! Hoskoselle pitäisi antaa Suomen valtakunnan pelastusmitali urhoollisesta jarrutustaistelusta viherstalinistien hyökkäyksessä.

A.Jalkanen 16.11.2021, 21:50

Muuten samaa mieltä mutta pohjoisessa kansallis- ja luonnonpuisto ei ole rytö. Porot pitävät siitä huolen, toisaalta myös hidas puuston kehitys, paksut sammalet ja kuntta.

aegolius 16.11.2021, 21:57

Taitaa olla pohjoisen kansallispuistot monelle melko vieraita? Ei niistä kyllä rytö tule mieleen. Ymmärrän, että rytö tarkoittaa etelämmän Suomen hoitamatonta nuorta metsää. Toki vanhoissa metsissä alkaa lahopuuta olla maassa, mutta ”metsien kuoleminen pystyyn” on liioittelua eikä pidä paikkaansa. Ei se metsä siitä kuole.

Gla 17.11.2021, 05:25

Riippuu lähtökohdasta, tuleeko ja kuinka nopeasti metsästä tulee rytö, mkä sen tarkka määritelmä onkaan. Se on fakta, että nuo huvipuistot vaatii ylläpitoa, jotta ihmiset kokevat ne mielekkäisi paikoiksi kulkea. Luonnontilaisena metsä ei turisteja houkuttele.

Ihan täysin 1:1 en Hoskosen kanssa samaa mieltä ole, vaikka hyvää pohdittavaa tuossa Emman kritiikin lisäksi on. Kansallispuistot yleensä tuo seudulle rahaa matkailusta. Miten se tukee kansallispuistolain henkeä, sitäkin kannattaa miettiä.