› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 196 197 198 … 979 980 981

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 14.12.2021, 10:41

    Kun katselee vanhoja puun poikkileikkauksia, näkee, että on ollut hitaampia ja parempia kasvuvuosia.  Kun mukaan tulee vuosi 2021, niin saadaan erittäin hyvä vuosi.

    Selvä, että voimakkat hakkuut näkyvät heti, mutta niiden aiheuttama kasvulisäys vasta viiveellä.  Esimerkiksi meillä odettavissa oleva keskikasvu on yleensä luokkaa 50 % enemmän, kuin kuvion kasvu, kun se hakataan.

     

    Puuki 14.12.2021, 10:42

    Radiossa juttua lajien vähenemisestä.   Metsien muuuttuminen kerrotaan olevan syynä. Mutta ei se mitenkään ole ainut eikä tod. näk. edes  suurin syy esim. metsäkanalintujen vähenemiseen.  Riekkokato johtuu ilmaston muutoksesta.  Hömötiaisten vähenemistä voinee pitää pääosin vanhojen metsien vähenemisestä johtuvana E-Suomessa.  Mutta sitäkin tilannetta voidaan parantaa mm. sopivia pesäpuita lisäämällä.

    As.tuntija pitää metsien pusikoitumista eräänä syynä lintukantojen pienenemiseen. Siinä on paljon perää. Eihän risukoissa viihdy ne lajit jotka tarvii tilaa.      Kokonaan käsittelemättä jää muuttolintujen  talvehtimisalueiden tilanne. Esim. rikkaruoho-ja ötökkämyrkytykset ja lintujen pyynti siellä.

    Timppa 14.12.2021, 10:57

     Hömötiaisten vähenemistä voinee pitää pääosin vanhojen metsien vähenemisestä johtuvana E-Suomessa.  

    Minun lapsuudessa 1940-luvulla metsät olivat nuoria, mutta kyllä niistä löysi hömötiaisia.  Nyt metsät ovat vanhempia ja niissä vähemmän hömötiaisia.

    Pusikoituminen taas hyödyntää monia hyönteissyöjälintuja, joiden vähentymisen syyt löytyvät Suomen ulkopuolelta.  Myrkyt ja Afrikan sääolojen muutokset sekä tietysti pyynti vaikuttavat eniten.

    Vaikka meilläkin on aivan tarpeeksi aukkoja, joista hiirihaukka hakee ravintonsa ja vanhoja metsiä pesiä, niin ne ovat hävinneet.  Varmasti maltalaiset ”metsästäjät” eräs syy ja ne myrkyt.  Ja tietysti myös Afrikan kuivuus.

    Puuki 14.12.2021, 11:10

    Pusikoituminen on lisännyt (selostuksen mukaan) niitä lajeja jotka on muutenkin yleisiä etelämpänä.  Osa ennen tällä yleisistä vähentynyt tai jopa hävinnyt. Siihen on varmaan vaikuttanut ilmaston lämpeneminenkin, että uusia lajeja tulee myös Suomeen.  (Mm. mustarastaat on lisääntyneet) Pusikothan kasvaa entistä runsaampina ja nopeammin . Eikä th:ja/eh:a  tehdä riittävästi.

    Mikä vaikutus on sitten esim. merikotkan onnistuneella suojelulla. Se pyydystää yl.  enimmäkseen kaloja mutta kelpaa myös muu eväs metsästä .   Supikoirien, minkkien ja naakkojen yleistyminen jäi myös kokonaan käsittelemättä riistalintukadon lisääjinä.   Milj. supikoiraa verottaa ”jonkin verran” myös metsäkanalintukantoja.  Sille kelppaa melkein mikä tahansa ruoaksi.  Minkit tuhoaa rannoilla vesilintujen pesiä , jne.

    Metsäjänikset on vähentyneet rusakoiden levitessä pohjoiseen päin.  Naalit kettujen levittäytyessä Lapissa pohjoisen suuntaan.

    Gla Gla 14.12.2021, 13:18

    Kun on nähnyt valkoisen jäniksen lumettomassa metsässä, voi vain ihmetellä edes harvojen jänisten selviytymistä etelän talvessa.

    Scientist Scientist 14.12.2021, 13:57

    Ihminen on myös toiminnallaan lisännyt luonnon monimuotoisuutta. Vanhasta karjatalous- ja maanviljelyskulttuurista ovat hyötyneet mm. kottarainen, pääskyset, varpuset jne. Ennen ihmisen Suomeen tuloa monet lienevät olleet huomattavasti vähälukuisempia. Olavi Hildenin Retkeilijän lintuopas, 1959, pitää ilmaston lämpenemistä hyvänä asiana ja toteaa ”monet eteläiset lajit kuten kottarainen, sinitiainen, kirjosieppo, mustarastas, punasotka, silkkiuikku, töyhtöhyyppä ja naurulokki ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet ja levinneet pohjoisemmaksi”. Kun katsoo listaa, niin ainakin kottarainen ja punasotka ovat sittemmin vähentyneet.

    Uhanalaisuus tarkastelussa, mihin laitamme alkupisteen. Myyttiselle ajalle  ennen teollistumista ? Josta miellä ei ole juurikaan tarkkaa tietoa eläinkannoista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.12.2021, 14:26

    Totta: on vaikeaa määrittää aikajanalle sitä alkupistettä,  johon nykytilaa pitäisi verrata. Vielä hankalampaa on listata eliöt joita metsissämme silloin oli (ja kuinka paljon), kun emme olleet havainnoimassa ja kirjaamassa.

    puunhalaaja 14.12.2021, 17:06

    Liito-orava on taajamien ja pihapiirien asukki ei erämaiden.

    Niin, tästähän on ollut puhetta. Liiturin viihtyminen esim. kaupunkien virkistysmetsissä johtuu minun ymmärryksen mukaan lähinnä siitä, että niissä on järeämpää ja vanhempaa puustoa kuin keskimäärin talousmetsässä.

    Nyt on ollut muutama päivä ja ilta loistavaa aikaa kävellä metsissä maata tuijotellen.  Valkoiselta hangelta erottui ötökät komeasti. Tällä metodilla totesin vanhat metsät lajiltaan rikkaammiksi, oli paljon enemmän erilaista otusta mönkimällä hangella kuin nuorissa metsissä/taimikoissa.

    jees h-valta 14.12.2021, 17:51

    Siis nostit sentään päätä ylös ennen kapakan ovesta sisään työntymistä. Puistosta bupin kautta putkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.12.2021, 08:05

    Palataanpas otsikkoon. EU-metsäpolitiikkaketjun viimeisiin monimuotoisiin kommentteihin jatkoa…

    Järeitä vanhoja puita ja lahopuuta voisi keskittää vesistöjen suojakaistoille ja tärkeisiin elinympäristöihin – paikkoihin joissa ne eivät haittaa metsätalouden operaatioita. Tehdään aukoille metsäsertifikaattien vaatima määrä riistatiheikköjä ja säästöpuuryhmiä. Isoilla aukoilla niitä voi käyttää näkemäesteinä, koska jokamies ei ole nähnyt myrskyn kaatamaa metsää ja pitää aukkoa luonnottomana.

Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 196 197 198 … 979 980 981