Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Viewing 10 replies - 2,331 through 2,340 (of 8,266 total)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Tagged: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    pienalaisissa elinympäristöissä yhteensä muutama % metsien pinta-alasta (lehdot, kalliot, perinneympäristöt, rannat, tunturipaljakat)

    Mikä uhkaa lajeja näissä ympäristöissä nykyään todennäköisesti enemmän kuin metsätalous? Sorkkaeläinlaidunnushan se!

    A.Jalkanen

    Kyllä tärkeissä elinympäristöissäkin saa tehdä kohteen suojeluarvoa parantavia  hakkuita. En tiedä kelpaisiko kantojen tekeminen uhanalaiselle lajille perusteeksi, voisi sitä ainakin kokeilla.

    Visakallo

    Kantojen laskija voi olla jatkossa pelätty vieras metsässä.

    Rane

    Onko muuten nämä suojelualueet perustettu vääriin paikkoihin kun ne viimeiset uhanalaisten pesäpaikat sijaitsevat nimenomaan talousmetsissä?

    Teufelin Zumi

    Hakkuun etuliitettä vaihtamalla siitä tulee joka paikkaan yhteensopiva. Esim. Suojeluarvoparannusennakko-hakkuu.

    A.Jalkanen

    Ovatko suojelualueet oikeissa paikoissa? Suojeluohjelmiin on koetettu varmaan valita rahoituksen puitteissa parhaat sillä hetkellä tarjolla olevat alueet tai kiireellisimmät suojeltavat. Esimerkiksi aiemmin superharvinainen valkoselkätikka on saatu elvytettyä, joten esimerkiksi sen kohdalla suojelutoimet ovat varmaan kohdentuneet oikein. Se ei edelleenkään hakeudu tavalliseen talousmetsään ellei sieltä löydy jokin tärkeä elinympäristö jossa on juuri sen kaipaamat resurssit. Talousmetsien luonnonhoidolla ja elinympäristöjen huomioimisella pyritään juuri siihen että suojelualueita tarvittaisiin vähemmän.

    Timppa

    Niitä valkoselkätikkoja oli yhtenä syksynä vaikka kuinka paljon Epoon Laajalahdessa kuolleissa kuusissa ja varmasti muuallakin.  Kuuntelin jotakin luonto-ohjelmaa.

    Paljolla rahalla rakennettiin Luhangan Onkisaloon tie valkoselkätikan suojelemiseksi.   Eipä taida olla siellä enää yhtään tikkaa.

    Vanha kansa sen tiesi:”Ei kannettu vesi kaivossa pysy”.    Suojeluhommat ovat sellaisia, ettei ihminen voi pakottaa jotain harvinaista lajia säilymään.  Voi tulla joku peto, joka nappaa.  Tai kaverit houkuttelevat mukaansa kuten se valkoselkätikkojen massaesiintyminen Espoossa.  Niitä tikkojahan riittää ainakin Uralille saakka.

    Kurki

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoselk%C3%A4tikka#/media/Tiedosto:Dendrocopos_leucotos_distr.png

    Valkoselkätikka Suomesssa on elinympäristönsä äärirajalla.

    Sitä ei löydy edes Venäjän Karjalasta, josta luulisi löytyvän lahokoivumetsiä.

    Tälle lajille ei kannata perustaa suojelualueita, koska niistä ole mitään hyötyä.

    KeMeRat

    ”Ei kannata perustaa suojelualueita, koska niistä ole mitään hyötyä.”

    Näinpä juuri! Kirjoita Lepälle!

    A.Jalkanen

    Selväsanaista tekstiä suojeluun saatavilla olevista rahoitusmekanismeista. Määräaikaista rahaa voi hyödyntää esimerkiksi lakikohteiden ja niiden lähiympäristöjen säilyttämiseen, esimerkiksi jos se ei ole pienialainen niin koko kohde säilyy. Tätä pidän järkevänä vaihtoehtona mikäli pysyvä suojelu ei tule kyseeseen. Pysyvän suojelun korvaustaso on kylläkin paljon parempi.

    Perusperiaate: puustoiset kohteet suojellaan METSOn ja vähäpuustoiset Helmin kautta.

    https://www.mtk.fi/-/metso-ja-helmi-edenneet-hienosti-rahoitusleikkaukset-haastavat

    Luontoportti kertoo valkoselkätikasta, että se on tikkalajeistamme se joka on selkeimmin runsaslahopuustoisten lehtimetsien ekolokerossa.

Viewing 10 replies - 2,331 through 2,340 (of 8,266 total)